Ilmastonmuutos äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa
Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla ilmastonmuutosta voidaan käsitellä hyvin monipuolisesti eri tekstilajien ja mediakasvatuksen näkökulmasta. Vaikuttavan viestinnän, argumentoinnin ja tunneilmaisun keinot ovat merkittäviä äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla opittavia taitoja, joita tarvitaan ilmastokasvatuksessa, ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.
Äidinkielen ja kirjallisuuden artikkeli koostuu seuraavista osioista:
Mediakasvatus ilmastokasvatuksen välineenä
Ilmastonmuutos on ilmiö, jota on vaikea havaita omasta arjesta käsin. Valtaosa ilmastoa käsittelevästä tiedosta tavoittaa meidät erilaisten tiedotusvälineiden kautta. Perinteisten medioiden lisäksi ilmastotietoa tuottavat järjestöt, erilaiset tutkimuslaitokset ja yksittäiset toimijat. Tietomassassa on ristiriitaisia aineksia, minkä vuoksi medialukutaitoa tarvitaan.
Ilmastonmuutosta voi tarkastella luonnontieteellisenä ilmiönä ja yhtä lailla siihen liittyy ilmastopolitiikan ratkaisujen hakua ja valtataistelua. Mediassa ovat esillä myös erilaiset teknologiset ja sosiaaliset ilmastoratkaisut ja ilmastokysymyksistä kerrotaan myös ihmisten ja tarinoiden kautta. Erilaisiin ilmastoviesteihin tulisikin suhtautua lähdekriittisyydellä pohtien minkälaisia keinoja ilmastonmuutosta käsittelevät tekstit käyttävät, millaisiin tunteisiin ne vetoavat ja mitä arvoja ne meille välittävät.
Katso ILMASTOTERVEISIÄ ETELÄSTÄ: ERIKOISLÄHETYS -video! Noin kolmen minuutin mittaisella animaatiovideolla kuvataan ilmastojournalismin haasteita ja taustoja. https://www.youtube.com/watch?v=FAzSjTT_MQk
Ilmastoaiheista uutisoidaan mediassa paljon, mutta uutisointi on kausittaista. Viime vuosina aihe on ollut mediassa erityisen paljon liittyen kahteen suureen ilmastokokoukseen, vuoden 2009 Kööpenhaminan ilmastokokoukseen, sekä vuoden 2015 lopussa järjestettyyn Pariisin ilmastokokoukseen ja sen valmisteluihin ja jälkimaininkeihin. Näiden kokousten välillä ilmastoaiheisten uutisten määrä suorastaan romahti mm. YLEllä ja Helsingin Sanomissa ja sama ilmiö on nähtävissä myös kansainvälisesti.
Selityksiä ja arvailuja vaihtelun syille ilmastoaiheiden uutisoinnissa on monenlaisia. Osaltaan siihen vaikuttavat muut maailman tapahtumat: palstatilan ollessa rajallinen, saattavat vaikkapa talouden lama ja muut lyhytkestoisemmat tapahtumat ajoittain viedä tilaa aiheelta. Muut mahdolliset syyt liittyvät suoremmin ilmastonmuutokseen itseensä. Ongelman pysyvyys voi turruttaa niin toimittajat kuin yleisönkin. Toisaalta voi olla myös niin, että ilmastouutisointi on siirtynyt otsikkotason uutisista käsittelemään enemmän ilmiön seurauksia ja muita siihen liittyviä ilmiöitä.
Ympäristöaiheista ilmastonmuutos on kuitenkin ollut viimeisen parinkymmenen vuoden ajan suosituin uutisaihe ja on todennäköistä, että ongelman pysyvyyden vuoksi se tulee myös pysymään sellaisena. Ilmastokasvatuksen näkökulmasta on hyvin mielenkiintoista pohtia ja tarkastella sitä, kuinka paljon aihetta eri medioissa käsitellään ja mistä näkökulmista.
Ilmastonmuutos on ilmiönä hyvin laaja-alainen. Siinä kietoutuvat yhteen luonnontieteelliset, yhteiskunnalliset, tekniset ja moraaliset näkökulmat. Ilmatieteenlaitos kouluttaa kiinnostuneita toimittajia aiheesta vuosittain ja aiheen syvällinen ymmärrys vaatiikin sellaista perehtyneisyyttä, jota jokaisella rivitoimittajalla ei välttämättä ilman lisäkoulutusta ole.
Pääsääntöisesti perinteinen media välittää ilmastoasioista realistista tietoa, mutta välillä kömmähdyksiä silti sattuu. Tällöin kansalaisyhteiskunnalla on hyvä mahdollisuus toteuttaa tehtäväänsä ja pyrkiä oikaisemaan virheitä.
Eniten mediaa on kritisoitu sen pyrkimyksestä esittää ilmastonmuutoksen liittyviä näkökulmia “tasapuolisesti”, tuoden esiin samassa suhteessa sekä asiantuntijoiden että ilmastonmuutoksen kieltäjien näkemyksiä. Pyrkimällä oletettuun tasapuolisuuteen, päädytään helposti antamaan todellisuudesta virheellinen kuva, sillä jo pitkään on ollut selvää että ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia. Vain noin kolme prosenttia kaikista ilmastotutkijoista uskoo, että ilmastonmuutosta ei tapahdu tai se ei ainakaan ole ihmisen aiheuttamaa.
Kuten edellä jo mainittiin, voi erilaisiin ilmastoaiheisiin törmätä jokaisessa mahdollisessa mediassa, jonka kuvitella saattaa. Tutkijat julkaisevat tiedeartikkeleita, lehdistö uutisoi ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista, ratkaisuista ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista niin sanoma- ja aikakauslehdissä, kuin tv:ssä ja radiossakin, kansalaisjärjestöt kampanjoivat, internet on pullollaan ilmastoaiheisia blogeja ja keskustelupalstojen kommentteja ja aiheesta kirjoitetaan myös runoja, laulujen sanoja, novelleja, tietokirjoja ja romaaneja.
Ilmastoaiheen kautta päästään siis helposti käsiksi viestinnän alan koko kirjoon, mutta keskustelua seuraava saa olla tarkkana viestien tarkoitusperistä: tehokkaan ja oikeellisen viestinnän ohella liikkeellä on paljon myös hyväntahtoista mutta virheellistä tietoa aiheesta, sekä ilmastonmuutoksen kieltäjien tarkoituksellista keskustelun viemistä väärille raiteille.
Tunnista ilmastonmuutoksen kieltäjän vaikuttamistavat
Kun tosiasioiden ja kaiken menetyksen kohtaaminen tuntuu liian musertavalta, ihminen voi ajautua erilaisiin kieltämis- ja torjuntatiloihin. Monet ilmastotoimijat ovat huomanneet ilmastonmuutoksen eri asteisen kieltämisen ja siitä puhumisen yleistyneen jälleen viime aikoina.
Julkisessa keskustelussa ilmastonmuutoksen kieltäjän, eli ilmastodenialistin voi tunnistaa esimerkiksi seuraavista merkeistä:
- Valeasiantuntijoiden käyttäminen
- Salaliittoteoriat (mm. väite siitä, että ilmastotutkijat ovat salaliitossa keskenään)
- Faktojen harhaanjohtava valikointi, esim ”Ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt viime vuosikymmeninä”
- Mahdottomat odotukset ilmastotutkimusta kohtaan, esim. ”Koska ilmastomallit eivät ole 100% luotettavia, ei niihin voi luottaa ollenkaan”
- Loogiset virhepäätelmät, esim. ”Ilmasto on muuttunut aina, joten tämä nykyinenkin ilmastonmuutos on osa tuota ikiaikaista jatkumoa”
Ilmastodenialistin tunnusmerkit on poimittu CNN:n jutusta: https://edition.cnn.com/2015/07/22/opinions/cook-techniques-climate-change-denial/index.html
Journalismi ei ole mainontaa
Toimittaja noudattaa työssään journalistin ohjeita. Niiden mukaan journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Hän on vastuussa ensisijaisesti yleisölle: ei esimerkiksi mainosten ostajille tai vallanpitäjille. Yleisöllä on oikeus aidosti tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalistin pitää aina tarkistaa käyttämänsä lähteet ja selvittää, pitävätkö julkaistavat tiedot paikkansa.
Mainostajan ei tarvitse puhua totta. Hän ostaa itselleen mainostilaa ja voi välittää haluamaansa tietoa. Mainoksen pääasiallisena tarkoituksena on tuoda näkyvyyttä tuotteelle tai palvelulle ja hankkia lisää asiakkaita. Mainosten kuvitusta ja tekstejä harkitaan tarkasti, jotta niillä saadaan välitettyä haluttuja mielikuvia.
Kaikki mainonta ei ole valehtelua. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että mainoksissa välitetään valittuja totuuksia mainostilan ostajan kannalta edullisella tavalla.
Myös mainontaan on olemassa eettiset ohjeet, joita valvoo mainonnan eettinen neuvosto. Sen tehtävänä on antaa lausuntoja siitä, onko mainos tai muu menettely markkinoinnissa hyvän tavan vastaista ottaen huomioon Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisäännöt. Niiden mukaan mainonnassa ei saa esimerkiksi sallia syrjintää, joka perustuu esimerkiksi etniseen tai kansalliseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen.
Joskus mainossisältö on vaikeaa erottaa toimituksellisesta sisällöstä. Journalistin ohjeiden mukaan eron on oltava selvä, mutta toisinaan rajanveto on silti vaikeaa.
Haasteiden tiedostaminen on kuitenkin jo ensimmäinen askel niiden ratkaisemisessa.
Mediakasvatuksen näkökulmasta ilmastonmuutos onkin erityisen mehevä aihe. Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskevista lehtiteksteistä voidaan tarkastella millaisiin lukijoiden asennetta tai käyttäytymistä koskeviin tavoitteisiin teksteillä pyritään tai mistä lähteistä tai kenen intresseistä käsin esimerkiksi tiettyjä energiamuotoja on käsitelty. Lehtitekstien sisältöjä on hyvä merkityksellistää oppilaille pohtimalla yhdessä, miten tekstissä esitetyt asiat liittyvät oppilaiden elämään ja mitä oppilaat niistä ajattelevat. Myös sisällöiltään harhaanjohtavia ja virheellisiä tekstejä voi ottaa esille ja pohtia yhdessä niiden lähteitä ja tarkoitusperiä.
Tiedeviestinnän keinoin maailmaa muuttamassa
Yhteiskunnan kehityksen kannalta on oleellista, että tutkijoiden tulokset saadaan akateemisesta maailmasta myös julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon pohjaksi: Tiedeartikkeleilla ei voida muuttaa maailmaa, mutta niiden tulosten viestimisen avulla ehkä jo voidaankin.
Tiedeviestinnällä tai sen synonyyminä toimivalla tieteen popularisoinnilla tarkoitetaan tieteestä ja uusista tutkimustuloksista viestimistä yleistajuisesti suurelle yleisölle tai rajatummalle joukolle, kuten nuorille. Tiedeviestijä toimii ikään kuin tulkkina tiedeyhteisön ja suuren yleisön välillä. Lisäksi tiedeviestintä voi olla myös asiantuntija-apua ja tiedon välittämistä toisille tutkijoille ja päättäjille päätöksenteon tueksi. Viestintäkanavia voivat olla esim. luennot tai sosiaalinen- tai perinteinen media.
Perinteisesti tiedeviestintää ovat tehneet tiedetoimittajat ja tutkimuslaitosten tiedottajat, sekä tutkijat itse, muu media ja kansalaistoimijat. Laajasti ajatellen tiedeviestinnällä voidaan kuitenkin tarkoittaa kaikkia niitä tapoja, joilla tiede ja tieteellinen tieto liittyvät yhteiskunnan muihin toimintoihin. Tästä näkökulmasta tiedeviestintää tekevät siis myös tiedekeskukset, museot, tv-ohjelmat, tapahtumat, internetsivut ja yleistajuiset kirjat ja aikakauslehdet. Nykyään pyrkimyksenä on usein yksisuuntaisen viestinnän sijaan pitää yllä kaksisuuntaista keskustelua esimerkiksi sosiaalisen median keinoin.
Tiedeviestintään liittyy haasteita, joista keskeisimpänä on kysymys siitä, miten kääntää tieteen erikoistunut kieli ja sanasto kansantajuiseksi liiaksi yksinkertaistamatta ja tieteellisen viestin tarkkuudesta tinkimättä. Pääsääntöisesti viestin on oltava sitä ymmärrettävämpi, mitä suurempi yleisö sillä halutaan tavoittaa. Toinen merkittävä haaste liittyy tutkimustulosten ristiriitaisuuteen, aina tutkimustulokset eivät nimittäin tue toisiaan. Tällöin viestijän olisi pyrittävä esittämään mahdollisimman monipuolisesti, mutta samalla välttäen toisaalta ja toisaalta -asetelmia. Tieteelliseen tietoon liittyy myös epävarmuuksia: se ei ole lopullinen totuus, vaan jatkuva prosessi.
Tiedeviestinnän niksit
Tiedejournalismin tehtävänä ei ole pelkästään informaation jakaminen, vaan sen ohessa lukijalle tarjotaan malleja tiedon tulkitsemiselle, arvottamiselle ja merkityksellistämiselle. Tiedeperustaiseen ilmastoviestintään on omat niksinsä, joita voidaan hyödyntää myös muussa tiedeviestinnässä.
- Viestin perillemenon ja kiinnostuksen kannalta on tärkeää, että vastaanottaja voi kokea viihtyvänsä tiedettä käsittelevän informaation parissa, sillä viihtyessään ihminen rentoutuu ja silloin hän myös oivaltaa asioita.
- Tiedeuutisia olisi suositeltavaa höystää erilaisilla asian hahmottamista helpottavilla esimerkeillä.
- Popularisoinnin apuna käytetään monesti myös erilaisia kuvia ja grafiikkaa. Kuvitus tuo tekstin lomaan vaihtelua toimien kontrastina harmaalle tekstimassalle. Lisäksi kuvien avulla tiede tuodaan lähemmäksi lukijan arkipäivän elämää.
Ilmastoviestinnän haasteet ovat voitettavissa
Vaikka ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia muutoksia luonnonympäristöihin, on se ihmisen näkökulmasta kuitenkin ennen kaikkea yhteiskunnallinen ongelma. Ihmiset ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen yhteisellä toiminnallaan ja yhteistoiminta on myös ainut tapa ratkaista ongelma. Yksittäisten ihmisten kulutusvalinnoillakin on merkitystä, mutta vielä ratkaisevampaa on ihmisjoukkojen yhdessä tekemät päätökset esimerkiksi energiantuotantomuodoistamme ja kaavoituksesta.
Ilmastonmuutosta on käsitelty paitsi tietoteksteissä, uutisissa ja dokumenteissa, myös mm. blogeissa, mielipidekirjoituksissa, elokuvissa, mainoksissa, teatterissa ja kaunokirjallisuudessa.
Edellä käsiteltiin lähdekriittisyyden ja median viestien tulkinnan taitojen tärkeyttä ilmastokysymyksissä, mutta yhtä tärkeää on osata myös itse tuottaa erilaisia viestejä: hyvin perusteltuja kirjoituksia sosiaalisessa mediassa, mielipidekirjoituksia, kansalaisaloitteita, puheita ja kampanjamainosten tekstejä. Kirjallisten viestien ohella ovat nykyään yhä tärkeämmässä roolissa videot, joissa yhdistyvät tekstit, liikkuva kuva ja musiikki.
Tekstin tuottamisen lisäksi myös esiintymis- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä. Miten perustella oma mielipiteensä neuvottelu- tai väittelytilanteessa monipuolisesti ja rauhallisesti? Miten toimitaan kokoustilanteessa? Miten pitää kuulijakuntaan vetoava luento tai puhe? Näiden taitojen harjoittelussa äidinkielen opetus on keskeisessä roolissa. Ilmastonmuutosta ratkaistaan siis myös äidinkielen tunnilla.
Kieli on väline, jolla tuoda ajatuksiaan esiin. Puhuminen ja kirjoittaminen tarjoavat mahdollisuuksia tehdä itse ja vuorovaikuttaa muiden kanssa ja viestinnällä voi vaikuttaa myös muiden näkökulmiin. Voidaan ajatella, että kaiken ilmastoviestinnän yhteisenä tavoitteena on saada yhteiskunnan eri toimijat muuttamaan käytöstään suuntaan, jonka avulla ilmastonmuutos voidaan torjua. Ilmastonmuutoksesta huolestuneet toimijat ovat viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana kokeilleet erilaisia tapoja viestiä ongelmasta ja havainneet ilmastotiedon välittämisessä ja vastaanottamisessa mm. seuraavanlaisia ongelmia:
- ilmastonmuutos on niin suuri ongelma, että ihmismielen on vaikeaa ymmärtää sitä ja lisäksi monenlaiset psykologiset suojamekanismit lisäävät haluttomuuttamme olla ajattelematta asiaa
- emme voi havaita ilmaston muuttumista omilla aisteillamme, sillä kyseessä on tilastotieteellinen, vaikkakin maailmaa rajusti muuttava ilmiö. Tietyllä tapaa meidän on vain uskottava tutkijoiden sanaa ilmastonmuutoksen olemassaolosta.
- ihmiset eivät yleensä ole halukkaita muuttamaan omia asenteitaan ja uskomuksiaan, vaan vastaanottavat helpoiten viestejä, jotka tavalla tai toisella vahvistavat heidän olemassaolevia ajatusmallejaan
- ilmastonmuutoksen kieltäjien pieni, mutta kovaääninen joukko levittää virheellistä tietoa sekoittaen keskustelua
- pitkään jatkunut ja ihmismielen näkökulmasta hitaasti etenevä ongelma ei tunnu enää uutiselta tai aiheelta, johon pitäisi reagoida
Viestinnän näkökulmasta on kuitenkin hyvä muistaa, että ihmisten toiminta ei yleensä muutu pelkän tiedotuksen avulla, vaan tarvitaan monenlaisia motivoivia tekijöitä, jotka ovat usein erilaisia eri ihmisillä. Yksittäisten viestintätoimien ohella ihmisten ilmasto- ja ympäristövastuulliseen käyttäytymiseen vaikuttavat ainakin yksilön ja koko yhteisön arvot, kokemukset, taidot, osaaminen, tekniset ratkaisut, taloudelliset kannustimet, lainsäädäntö ja erilaiset muut normit. Kun tavoitellaan ilmastovastuullisen käyttäytymisen edistämistä, on nämä kaikki seikat jollakin tavalla huomioitava.
Monista haasteistaan huolimatta ilmastoviestintä ei kuitenkaan ole toivotonta ja ongelmien tiedostamisen lisäksi on pystytty tunnistamaan myös viestin läpimenoa helpottavia tekijöitä. Olennaista on pyrkiä mahdollisimman hyvin huomioimaan toiston merkitys sekä se, kuka viestin kertoo ja kuka on vastaanottaja. Tässä auttavat ainakin seuraavat kolme näkökulmaa:
- Viestijänä on vastaanottajan luotettavaksi kokema henkilö. Tällaisia ovat usein yksilön lähipiirin jäsenet, tai muu omaa ajatusmaailmaa edustava taho. Akateemisen koulutuksen saaneelle luonnontieteilijälle tämä taho voi olla alan arvostama tutkija, intohimoiselle talviurheilijalle taas menestynyt lumilautailija.
- Viestiä on toistettava uudestaan ja uudestaan, riittävän monta kertaa. Ihmisiä pommitetaan erilaisilla viesteillä päivästä toiseen ja jatkuvasti. Oman viestinsä voi saada läpi sinnikkyydellä. Tosiasia on että raha, valta ja median vaikuttamiskanavat ovat tässä myös hyvä apu.
- Viesti muotoillaan siten, että se ei horjuta kohdeyleisön olemassa olevaa maailmankuvaa liikaa, tai pyrkii mahdollisuuksien mukaan jopa mukailemaan sitä.
Kaunokirjallisuus muutosvoimana
Kieli on vuorovaikutusta: se on avain mielikuviin, vaikuttamiseen, arvoihin ja tunteisiin. Kirjallisuus onkin voimallinen tapa muuttaa maailmaa. Vaikka muutokset eivät välttämättä ole suoraviivaisia ja nähtävissä heti, on kirjallisuuden suurilla tarinoilla potentiaalia muuttaa tapaamme nähdä maailmaa.
Ympäristöliikkeen kannalta merkittävimpiä teoksia on yhdysvaltalaisen biologi Rachel Carsonin vuonna 1962 julkaistu tietokirja Äänetön kevät (Silent Spring), jonka julkaisua pidetään koko maailmanlaajuisen ympäristöliikkeen lähtölaukauksena. Kaunokirjallisuuden vaikutuksen voima voi olla ainakin yhtä suuri: Millaisena suomalaiset kokisivatkaan suomalaisuuden ilman Väinö Linnan tuotantoa tai naisten aseman ilman Minna Canthin tekstejä? Ainakin lapsuudessa ja nuoruudessa luetuilla ympäristöaiheisilla tai luontoon sijoittuvilla saduilla ja tarinoilla voi myös olla vaikutusta luontosuhteemme muodostumisessa.
Kansainväliselle ilmastonmuutosta käsittelevälle fiktiolle on viime aikoina hahmoteltu jopa omaa nimeä cli-fi. Teoksia on ilmestynyt paljon, mutta niitä ei ole juuri suomennettu. Aihe on kuitenkin kiinnostanut myös monia suomalaisia nykykirjailijoita.
Hyvän sään aikana -työryhmä on koonnut vuonna 2017 yllä olevan listan (kuva) ilmastonmuutosta käsittelevistä fiktiivisistä teoksista. Kuvalistasta puuttuvat ainakin myöhemmin ilmestyneet Emma Puikkosen romaani Lupaus sekä ruotsalaisen Tiina Kälvemarkin Seitsemän kevät ja Hanna Rytin Rakkaudettomuus. Aihetta sivutaan myös ainakin Johanna Sinisalon teoksessa Linnunaivot sekä Saara Henrikssonin ja Erkka Lepän toimittamassa Huomenna tuulet voimistuvat-novellikokoelmassa. Syksyllä 2019 ilmestyi suomeksi käännettynä ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin perheen tarina heidän itse kirjoittamassaan teoksessa Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä.
Aihetta käsitellään myös ainakin seuraavissa nuorten kirjoissa:
– Nadja Sumasen teos Rambo
– Laura Lähteenmäen kirjasarja North End
– Valentina Camerinin ja Veronica Carratellon teos Gretan tarina – Et ole koskaan liian pieni tekemään suuria tekoja
Ilmastonmuutosta käsitellään tarinallisesti myös Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun lapsille suunnatussa tietokirjassa nimeltä Ihme ilmat!.
Usein ilmastonmuutosaihetta lähestytään kirjallisuudessa katastrofien näkökulmasta. Ilmastonmuutostematiikka toimiikin ajankohtaisena lähestymistapana utopioiden ja dystopioiden käsittelyyn. Monet edellä mainituista teoksista maalaavat eri tavoin dystooppisia maisemia, mutta millainen on se positiivinen tulevaisuuden kuva, johon haluaisimme pyrkiä? Mitä meidän tulisi tehdä, jotta tulevaisuuden maailma muistuttaisi enemmän mielikuvituksemme luomaa utopiaa kuin dystopiaa?
Lue aiheesta lisää Alma Onalin kolumnista Uneksi minulle parempi maailma.
Esimerkkejä joistakin ilmastonmuutosta eri tavoin käsittelevistä sanoista ja teksteistä
(sanan ja tekstin laajassa merkityksessä)
- Henna Lainisen radioessee Sulamisvesissä: https://areena.yle.fi/1-4553151 (kesto 49 min.)
- Karoliina Lummaan runollinen tietoteksti Metsän nielut: https://nielu.fi/metsan-nielu/
- Utopedia on sanasto muutoksista, joita ei vielä ole. Sanasto kuvaa niitä siirtymiä, joita ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristönmuutosten aikana tapahtuu sekä maapallolla että ihmisten mielissä. Sanasto on tehty RAKKAUDESTA – sanasto tuleville vuosikymmenille -teosta varten. http://utopedia.fi/mika/
- Ilmastonmuutos ja ihmisyys -videoteos (12:36) : https://www.youtube.com/watch?v=bvvD_YAaga0
Ihmiset ovat aina eläneet erilaisten tarinoiden ympäröiminä. Tarinoiden avulla on välitetty tärkeää tietoa maailmasta ja elämästä ja kerrottu ihmiskunnan menneisyydestä, maailman synnystä ja esi-isistämme ja -äideistämme. Tarinat ovat myös viihdyttäneet ja lohduttaneet. Ne ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle ja ovat omalta osalta rakentaneet yhteenkuuluvaisuutta ja siltaa eri sukupolvien välille.
Historiallinen tarinankerrontaperinne on nykyään muuttanut muotoaan, mutta tarinat ovat edelleen tärkeitä. Kirjallisuudesta löytyy koko elämän kuva. Se välittää tietoa sosiaalisista tapahtumista ja instituutioista, arvoista, normeista, uskomuksista ja asenteista. Mielikuvituksen ja sadun maailmat tuovat edelleen toivoa ja uusia näkökulmia elämään: tarinoiden mukana päästään kurkistamaan toisenlaisiin maailmoihin ja ne opettavat jotakin elämän ulottuvuuksista ja mahdollisuuksista. Lisäksi tarinoiden avulla voidaan käsitellä hyvinkin vaikeita ja arkoja asioita vertauskuvien ja huumorin keinoin.
Ilmastonmuutokseen liittyy paljon voimakkaitakin ja usein negatiivisia tunnekokemuksia, kuten ahdistusta, pelkoa ja voimattomuutta, joiden olemassaoloa ei välttämättä haluta tai uskalleta myöntää. Viime aikoina on yhä enemmän alettu puhua ilmastoahdistuksesta. Ilmiö kärsi pitkään sosiaalisesti rakentuneesta vaikenemisesta. Aihe oli niin vaikea ja kipeä, että siihen liittyviä oireita väheksyttiin. Nyt aihe on onneksi noussut julkiseen keskusteluun laajemmin ja yhä useampi tuntee jo termin.
Maailmalla psykologi- ja ympäristöjärjestöt, taiteilijat ja ympäristökasvattajat ovat luoneet ympäristöahdistuksen käsittelyyn oma-apua, materiaaleja, ryhmätoimintaa, tapahtumia ja vertaistukea. Suomessa ilmastoahdistuksen käsittelyyn on käytetty osallistavaa draamaa, kirjoittamistyöpajoja, taiteellisia menetelmiä ja ohjattuja pienryhmiä. Suoraan kouluun sovellettuja ilmastoahdistuksen käsittelyssä auttavia materiaaleja ei Suomessa ole toistaiseksi julkaistu, mutta niitä on kehitteillä.
Ilmastonmuutokseen ja siihen liittyvien tunteiden käsittelyä voidaan kuvata esimerkiksi seuraavanlaisten kaarien avulla:
– avuttomuudesta voimaantumiseen
– välttelystä kohtaamiseen ja torjunnasta hyväksymiseen
– riittämättömyydestä keskeneräisyyden hyväksymiseen
– lannistavasta häpeästä kelvollisuuden kokemukseen
– vihasta ja turhautumisesta toimintaan oikeudenmukaisuuden puolesta
– tarkoituksettomuuden tunteesta merkityksellisyyden kokemiseen
Kirjallisuutta ja tarinoita voidaan käyttää tällaisten tunteiden käsittelyn apuvälineenä ja lisäksi tarinoihin eläytymisen kautta voimme pyrkiä laajentamaan empatian piiriämme oman lähipiirin ulkopuolle, muihin ihmisiin ja eliölajeihin. Toisaalta edessämme oleva yhteiskunnallisen muutoksen tarve voi kannustaa riehakkaaseenkin uuden maailman ideointiin ja suunnitteluun kirjallisuuden keinoin.
Kirjallisuus voi olla apuna tunteiden ja omien pyrkimysten ymmärtämisessä. Tarinat antava etäännyttämismahdollisuuden ja kipeimpiä asioita voidaan niiden kautta lähestyä kiertotietä. Oman ongelman sijasta voidaan ensin käsitellä kirjailijan luoman henkilön vaikeuksia ja päästä keskustelemaan ongelmasta yleisellä tasolla. Toisaalta luovassa kirjoittamisessa lähtökohtana voi olla oman mielen sisällön jäsentäminen. Nimeämällä voidaan pyrkiä taltuttamaan nimetön ja luomalla tapahtumista kirjallisia hidastuksia voidaan nähdä miten kaikki oikeasti tapahtui. Näin olennainen tulee esiin ja tunteista ja kokemuksista tulee käsitettävämpiä.
Lue ilmastoahdostuksesta lisää tästä raportista: Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen. MIELI Suomen Mielenterveys ry / Panu Pihkala (2019). https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/ilmastoahdistusraportti-mieli2019-web.pdf
Myös Ilmastokasvatus ja tunteet -artikkeli (Pihkala 2019) on hyvin kattava, ilmainen sukellus aiheeseen erityisesti koulun näkökulmasta. Artikkelin lisäksi löydät Toivoa ja toimintaa -sivustolta tehtäviä tunteiden käsittelyyn oppilaiden kanssa. https://toivoajatoimintaa.fi/tunteet/
Lue työpajoista, joissa ilmastotunteita lähestytään kirjoittamalla: http://www.tahsaatio.fi/ilmastotunteista-kirjoittaminen-innostaa-toimintaan/
Tehtäviä
1. KIRJA-ARVOSTELU Oppilaat valitsevat alla olevasta kirjalistasta kirjan ja luettuaan sen tekevät siitä kirja-arvostelun. Arvostelut voidaan tehdä myös postereiksi, jotka laitetaan luokan seinälle. Postereihin voi sisällyttää myös kuvia, oppilaiden itse keksimiä symboleja, pieni tietoisku kirjailijasta tai ilmastonmuutoksesta tms. Lopuksi oppilaat kulkevat luokassa, lukevat toisten arvostelut ja antavat jokaiselle post-it lapuilla riittävän tarkkaa positiivista palautetta.
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa
Laura Lähteenmäki: Niskaan putoava taivas
Laura Lähteenmäki: Kaiken peittävä tulva
Laura Lähteenmäki: Karrelle polttava helle
Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta
Alan Weisman: Maailma ilman meitä
Henriikka Tavi: Joulukuu
http://www.poesia.fi/wordpress/wp-content/uploads/Tavi-Henriikka_11-12-Joulukuu.pdf
2. ILMASTOAIHEINEN LUKUPIIRI Luokkaan perustetaan lukupiiri, jonka teemana on ilmastonmuutos. Lukupiirissä luetaan ilmastoaiheisia kirjoja siten, että oppilaat saavat itse valita minkä kirjan lukevat. Lukupiirissä voidaan pitää keskustelutunteja esim. 50-100-150 ja 200 sivun jälkeen. Keskustelutunneilla voidaan käsitellä kaikille yhteisiä kysymyksiä esim.
- Miten ilmastonmuutos ilmenee teoksessa?
- Mitä odotat, että kirjassa tapahtuu seuraavaksi?
- Minkälaisia tunteita odotat, että kirjan lukeminen sinussa herättää?
- Minkälaisia tunteita kirja sinussa herätti?
- Millä tavoin kirja pyrkii vaikuttamaan lukijaan?
- Minkälaisia tulevaisuuden näkymiä kirja tarjoaa?
Opettaja huolehtii, että keskustelutuntien päätteeksi jää toiveikas tunnelma. Vinkki! Jotta nuoret osaisivat puhua helpommin kirjan herättämistä tunteista, voit hyödyntää opetuksessa kuvakortteja esim. tunnekortteja, Ateneumin taidepakkaa tms.
3. SEURATAAN MEDIAN ILMASTOKESKUSTELUA Etsitään lehdistä, netistä tai muista tiedotusvälineistä ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia esim. seuraavista näkökulmista:
- Positiivisia uutisia ilmastonmuutoksesta. Myönteiset uutiset voivat liittyä esimerkiksi siihen, miten ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on jo edistytty tai mitä uusia mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen on löydetty.
- Tavallisen ihmisen arkipäivää koskettavia uutisia ilmastonmuutoksesta. Mitä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan omassa arkipäivässänne löydätte? Tehkää löytämistänne keinoista vaikkapa juliste koulun seinälle.
- a) Tiedotusvälineetkään eivät aina ole täysin puolueettomia ja etenkin internetistä voi löytää varsin erilaisia näkökulmia samoihin asioihin. Yrittäkää löytää ilmastonmuutosta koskevia uutisia, joiden taustalta välittyy joku tietty näkökulma. Millaisia näkökulmia löydätte? Mitä intressejä arvelette niiden takana piilevän? b) Etsikää eri tahojen kannanottoja ilmastonmuutosta koskeviin seikkoihin. Millaisia eri mielipiteitä löydätte? Minkä seikkojen arvelette vaikuttavan näihin näkökantoihin (esimerkiksi mitä asioita nämä tahot pitävät tärkeinä)? Tehtävä on poimittu Ilmasto jäähylle! -oppaasta: http://static.ecome.fi/upload/1498/Ilmasto_jaahylle_opettajanvihko.pdf
4. HARJOITELLAAN VAIKUTTAMISEN TAITOJA Vaikuttamistaidot ovat hyvin tärkeässä roolissa ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa. Niitä voi harjoitella myös muilla kuin ilmastonmuutokseen liittyvillä aiheilla. Tehdään seuraavia vaikuttamistaitojen harjoitteita: http://www.valtikka.fi/ohjaajille/menetelmapankki/oppituntimalleja/vaikuttamisen-taidot
5. KOULUN OMA ILMASTOVIESTINNÄN SUUNNITELMA Laaditaan ryhmissä koululle oma ilmastoviestinnän suunnitelma. Vinkkejä suunnitelman laatimiseen otetaan kuntien ilmastoviestinnän suunnitteluun tehdystä vinkkilistasta, joka löytyy netistä hakusanoilla CHAMP ohjeita ilmastoviestinnän suunnitteluun. Viestintä suunnitelman lisäksi voidaan toteuttaa myös viestintätoimenpiteitä: suunnitella sosiaalisen median kampanja tai kirjoittaa tiedote. Tiedotteen kirjoittamiseen löytyy paljon vinkkejä internetistä.
6. ILMASTOAIHEISTA LAVARUNOUTTA
Tehdään ilmastoaiheisia lavarunoja Harri Hertellin ohjeilla ja pidetään luokan oma Poetry Slam http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/lavarunoilija-harri-hertellin-vinkit-nain-teet-lavarunon
7. HYVIÄ UUTISIA TULEVAISUUDESTA! Miettikää millainen on tulevaisuuden maailma, jossa ilmastonmuutos on saatu riittävästi hidastettua. Kirjoittakaa uutisjuttuja tuosta maailmasta: miten siellä asutaan, syödään ja liikutaan? Mitä muita ongelmia on ratkennut kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähennettyä? Miten tähän tilanteeseen on päästy?
8. VAIKUTTAVAN PUHEEN ANALYSOINTIA Oras Tynkkynen on kokenut ilmastovaikuttaja ja -viestijä. Katsotaan hänen puheensa “Me kieltäydymme luopumasta toivosta” ja kirjataan sen aikana ylös:
a) millaisia vaikuttamiskeinoja hän käyttää puheessaan yleisön vakuuttamiseksi
b) millä tavoin hän perustelee näkökulmansa, jonka mukaan ilmastonmuutos voidaan ratkaista
Puhe löytyy täältä: http://ilmasto.org/ilmastonmuutoksen-hillinta-vaatii-tekoja/me-kieltaydymme-luopumasta-toivosta
9. MAINOSTEN ANALYSOINTI Kerätään erilaisia mainoksia ja pohditaan mitä kuluttajaan vetoavia keinoja niissä on käytetty. Vedotaanko mainoksissa ympäristöarvoihin? Onko havaittavissa viherpesua?
10. ILMASTONEUVOTTELUT LUOKASSA Järjestetään ilmastoneuvottelut luokan kesken. Ohjeiksi voi soveltaa YK-liiton MiniMUN kokoussimulaation ohjeita. Ilmastoneuvotteluissa on tavoitteena saada aikaan kokoukseen osallistuvien maiden yhteinen, mahdollisimman kunnianhimoinen näkemys ja tavoitteet siitä, miten ilmastokriisi ratkaistaan. http://www.ykliitto.fi/koulutus-ja-oppimateriaalit/malli-yk-kokoukset/minimun
Huom! Suomi toisena kielenä opetukseen löytyy ilmastoaiheinen tehtäväkokonaisuus “Sadetta ja aurinkoa” Uusi Tekstitulkki (2013) -opetuskansiosta.
11. MEEMEJÄ KEHIIN!
Meemit ovat nopeasti toteutettava, ajan hermolla oleva ja hyvin tehtynä helposti somessa leviävä viestimistapa. Mieti mitä olet viime aikoina oppinut ilmastonmuutoksesta tai mikä sinua mietityttää, ärsyttää tai innostaa ilmastokeskustelussa. Juttele asiasta parisi/ ryhmäsi kanssa. Kirjoittakaa Googleen sana meme generator ja etsiytykää johonkin generaattoriin, esim. imgflip.com on hyvin toimiva generaattori. Valitkaa sopiva kuva (vaihtoehtoja on yli 1000) ja kirjoittakaa siihen naseva teksti. Näyttäkää valmiit meemit toisillenne ja levittäkää niitä koulun somessa, sekä omissa some-kanavissanne!
12. Enemmän KUNTAVAIKUTTAMISTA -vaikuttamisprojekti
Projektin tarkoituksena on kannustaa kuntapäättäjiä suurempiin ilmastotekoihin kertomalla heille paikkakunnan lasten ja nuorten mielipide asiasta, eli välittämällä heille lasten ja nuorten viestejä. Toteuttajatiimi kerää projektissa muilta lapsilta ja nuorilta viestejä, kuten kirjeitä, runoja, sarjakuvia, piirrustuksia tai maalauksia ja luovuttaa ne kunnan päättäjille kysyen, mitä he aikovat tehdä kunnassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Projekti sopii kaiken ikäisten lasten ja nuorten toteutettavaksi, myös alakouluikäisille! Ykistyiskohtaiset ohjeet projektin toteuttamiseen löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/enemman-kuntavaikuttamista/
Ohjeen kuuteen muuhun samantyyppiseen projektiin (mm. ilmastokampanjan suunnittelu jne. löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/7-mallia-lasten-ja-nuorten-vaikuttavaan-ilmastotoimintaan/
13. TEHDÄÄN VASTAMAINOKSIA
Vastamainonta on erinomainen tapa käsitellä ilmasto-aiheisiin liittyvää mainosmaailmaa. Ilmastoterveisiä Etelästä-hankkeessa on tuotettu monenlaista materiaalia, jonka tarkoituksena on helpottaa ilmasto- ja vastamainosaiheiden käsittelyä koulussa. Materiaalit löytyvät täältä: https://openilmasto-opas.fi/ota-kayttoosi-ilmastoterveisia-etelasta-hankkeen-tehtavat-ja-taustamateriaalit/ (erityisesti kohta 9)
14. ILMASTONMUUTOS OTSIKOISSA -tehtävä
Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa kerättiin syksyn 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana yli 100 ilmastonmuutosta käsittelevää otsikkoa (uutisia ja muunlaisia juttutyyppejä). Tulosta otsikot ja jaa ne pienryhmille. Ryhmät leikkaavat otsikot irti papereista ja lajittelevat ne etsien niistä sovittujen teemojen mukaisia otsikoita (2-4 teemaa / ryhmä). Jokaisesta teemasta tehdään oma posteri. Lue tehtävän tarkempi ohjeistus ja tulosta otsikot täältä (kohta 3): https://openilmasto-opas.fi/ota-kayttoosi-ilmastoterveisia-etelasta-hankkeen-tehtavat-ja-taustamateriaalit/
15. AAMUNAVAUS ILMASTOVAIKUTTAMISESTA
Nuorten akatemia on julkaissut valmiin aamunavausmateriaalin ilmastonmuutoksesta ja ilmastovaikuttamisesta. https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-ilmastonmuutoksesta/
16. ILMASTONMUUTOS UUTISKUVISSA
Hae netistä uutisia viimeisimmästä ilmastosopimusta käsittelevästä kokouksesta. Katso, millaisia kuvia on valittu esittämään ilmastoneuvotteluja. Onko kuvissa henkilöitä vai jotain muuta? Jos kuvissa on henkilöitä, millaisia he ovat – korostuvatko kuvavalinnoissa esimerkiksi tietyt kansallisuudet, sukupuolet tai asetelmat ja mitä kuvissa olevat ihmiset tekevät?
Kuvagalleria
[su_divider top=”no” divider_color=”#dedede” size=”0″]
Nämä kuvat ovat vapaasti käytössäsi kyseisen kuvan CC-lisenssin mukaisesti (Esim. mainitse kuvaaja käyttäessäsi kuvaa).
Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät äidinkielen Flickr-kuvagalleriasta täältä.
Lähteet ja lisälukemista
Media unohti aikamme suurimman katastrofin (Vihreä Lanka 2012)
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/media-unohti-aikamme-suurimman-katastrofin
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
http://www.maailma.net/artikkelit/tutkimus_vahvistaa_tutkijat_samanmielisia_ihmisen_osuudesta_ilmastonmuutokseen?utm_content=buffer44556&utm_medium=social&utm_source=facebook.com&utm_campaign=buffer
Näkökulmia mediakasvatukseen (Kynäslahti, Kupiainen ja Lehtonen (toim.), Mediakasvatusseuran julkaisuja 2007)
http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-99964-1-4.pdf
Is it worth trying to reframe climate change? Probably not (vox.com 2016)
http://www.vox.com/2016/3/15/11232024/reframe-climate-change
Pallo jalassa – ilmastonmuutos ahdistaa (Maailman Kuvalehti 2009)
https://www.maailmankuvalehti.fi/2009/11/pitkat/pallo-jalassa-ilmastonmuutos-ahdistaa
Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Panu Pihkala. Kirjapaja (2017). (Kirja perehtyy ympäristötunteiden syihin ja seurauksiin auttaen ymmärtämään kysymysten meissä aiheuttamia reaktioita.)
Ilmastonmuutoksen popularisointi tieteen erikoislehdissä (Hult 2011)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30100/Hult_Karoliina.pdf?sequence=1
The impact of childhood reading on the development of environmental values. (Freestone & O’Toole, Environmental Education Research 2016) http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13504622.2014.989962
The rise of climate fiction: When literature takes on global warming and devastating droughts (Salon.com 2014) http://www.salon.com/2014/10/26/the_rise_of_climate_fiction_when_literature_takes_on_global_warming_and_devastating_droughts/
Toiminnalliset menetelmät (ELÄ! Elämän Punaista Lankaa Etsimässä)
http://www.ela.fi/akatemia/toiminnalliset.php
Tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksenteon tueksi (Ilmatieteenlaitos) http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastoviestinta
Näkökulma: Ilmastonmuutoksen sietämätön abstraktius (maailma.net 2013)
http://maailma.net/artikkelit/nakokulma_ilmastonmuutoksen_sietamaton_abstraktius
Why Everything You Know About Science Communications is Wrong, and More Science is the Answer (Cool Green Science 2013)
http://blog.nature.org/science/2013/03/01/dan-kahan-climate-changescience-communications/
Tekojen ja valintojen merkityksistä (BIOS-tutkimusyksikkö 2019)
https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/
Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen.MIELI Suomen Mielenterveys ry / Panu Pihkala (2019). https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/ilmastoahdistusraportti-mieli2019-web.pdf
Ilmastotunteista kirjoittaminen innostaa toimintaan: http://www.tahsaatio.fi/ilmastotunteista-kirjoittaminen-innostaa-toimintaan/
Ilmastoterveisiä Etelästä! Opettajan opas ilmastonmuutokseen, ilmastoviestintään ja vastamainostyöpajan ohjaamiseen. Materiaalin latauslinkki löytyy täältä (kohta 11) https://openilmasto-opas.fi/ota-kayttoosi-ilmastoterveisia-etelasta-hankkeen-tehtavat-ja-taustamateriaalit/
Uneksi minulle parempi maailma (Hyvän sään aikana): https://hyvansaanaikana.fi/uneksi-minulle-parempi-maailma/