Ilmastonmuutos alakoulun arjessa ja opetuksessa

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste: se on monialainen ja monitieteinen ongelma, jossa luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteelliset, moraaliset ja tekniset kysymykset kietoutuvat yhteen. Opettajan voi olla vaikeaa ymmärtää ja hahmottaa ilmastonmuutoksen kaikkia puolia ja lisäksi on tasapainoteltava aiheen opettamiseen liittyvien kysymysten kanssa: Miten kysymystä tulisi lähestyä? Kuinka paljon lapselle voi aiheesta kertoa? Miten luoda ahdistuksen sijaan toivoa?

Open ilmasto-opas on hyvä apu opettajan oman tietämyksen kartuttamiseen, mutta sen materiaalit on pääosin suunnattu aineenopettajille ja lasten sijaan nuorille. Asiaan enemmän perehtynyt opettaja voi luottaa ammattitaitoonsa ja intuitioonsa asian käsittelyssä oppilaiden kanssa, mutta lisäksi seuraavaan on listattu joitakin yleisen tason vinkkejä siihen, millä tavoin ilmastonmuutoksesta voi lasten kanssa keskustella. Sivun lopussa on myös joitakin tehtäväideoita.

HUOM! Suosittelemme lämpimästi tutustumaan tämän sivun lisäksi myös syksyllä 2019 julkaistuun Luokanopen ilmasto-oppaaseen. Sieltä löydät ilmaiseksi valmiit tarinalliset ja OPSin mukaiset materiaalipaketit alakoulun ilmastokasvatukseen eri luokka-asteilla. Luokanopen ilmasto-oppaan ovat toteuttaneet ilmastokasvattajat ja luokanopettajat Anna Muotka ja Aino Kinni.

USAID_IMAGES
USAID_IMAGES

1. Puhu kohderyhmällesi

marin
marin

Viestin kohdistaminen omalle kohderyhmälle on perussääntö kaikessa viestinnässä. Lapsille suunnatussa ilmastokasvatuksessa on hyvä kiinnittää huomiota ikäryhmän kykyyn ottaa viestit vastaan. Esimerkiksi leikki tai draamallinen lähestymistapa on hyvä läpi alakoulun, mutta lasten kasvaessa viestiä kannattaa jatkuvasti tarkentaa.

Alkuopetuksen oppilaiden kanssa ilmastonmuutosta, tai kasvihuonekaasuja, ei välttämättä tarvitse sanana ottaa esille ollenkaan. Asiaa voi tuoda esiin kasvattamalla lasten ympäristöherkkyyttä viettämällä mahdollisimman paljon aikaa luonnossa tai koulun puutarhassa luonnon ihmeitä hämmästellen ja arjen ympäristötekoja tehden, liittyivätpä ne ilmastonmuutokseen tai eivät. Lisäksi voidaan esimerkiksi havainnoida säätiloja miettien sään ja ilmaston eroavaisuuksia tai lukea ja kuunnella aiheeseen liittyviä tarinoita kirjoista tai haastatella isovanhempia heidän talvimuistoistaan.

Kolmannelta luokalta alkaen asiaa voidaan alkaa käsitellä jo käsitteellisemmin, mutta silti mahdollisimman konkreettisesti. Konkretian apuna toimivat hyvin esimerkiksi ruokateema tai komposti, jonka kautta voidaan alkaa puhua hiilen kierrosta. Viidennellä ja kuudennella luokalla ilmastonmuutosta voidaan käsitellä esimerkiksi energiantuotantomuotojen ohessa.


2. Pysy positiivisena

Suuren kokonsa ja moniulotteisuutensa vuoksi ilmastonmuutos aiheuttaa helposti ahdistuksen tunteita aikuisillekin. Lapset ja nuoret ovat taitavia aistimaan aikuisten tunnetiloja ja tekevät niistä omat johtopäätöksensä. Tutkimustulosten tarkentuessa ja median puhuessa ilmastonmuutoksesta usein uhkaavaankin sävyyn olisi etenkin lasten kanssa tekemisissä olevien aikuisten pyrittävä pitämään ylä toivon ilmapiiriä.

Katastrofaalisen ilmastonmuutoksen seuraukset pystytään yhä välttämään. Vaikka tulevat sukupolvet joutuvat elämään jo nyt aiheutetun ilmastonmuutoksen seurausten kanssa, voivat seuraukset pysyä sen kokoisina, että niiden kanssa on mahdollista ylläpitää nykyisen kaltainen hyvinvoinnin taso. Suuri joukko aikuisia tekee jatkuvasti töitä asian puolesta. Kun aihetta käsittelee opetuksessa, on ongelmien lisäksi hyvä tuoda esiin näkyvästi myös erilaisia ratkaisumalleja ja parhaillaan tehtäviä ilmastotoimia.


3. Pidä ympäristöaiheet jatkuvasti esillä

Richard Leeming
Richard Leeming

Ympäristöongelmat seurauksineen ja ratkaisuineen ovat nykymaailmassa jatkuvasti läsnä. Siksi niitä ei koulussakaan voi jättää käsiteltäväksi vain yhdellä tai kahdella vuosittaisella oppitunnilla. Ympäristöopin aiheiden lisäksi esimerkiksi musiikin tunnilla voidaan pitää levyraatia ympäristöaiheisista lauluista, pyöräretken yhteydessä voidaan puhua liikenteen ympäristövaikutuksista ja äidinkielen tunnilla voidaan lukea ja kirjoittaa ympäristöaiheisia tarinoita, sekä yhdessä kuvataiteen kanssa laatia ilmastoaiheisia vetoomuksia kunnan päättäjille.


4. Kuuntele lasta

Kysymällä ja kuuntelemalla tarkalla korvalla selviää, mikä on lapsen ilmastonmuutokseen liittyvä tietotaso ja liittyykö siihen virheellisiä käsityksiä. Tietotaso saattaa vaihdella hyvinkin paljon. Aiheesta vanhempiensa kanssa keskustelleet saattavat olla ilmastoasioista todella hyvin kärryillä ja toiset taas ovat hädin tuskin kuulleet koko sanaa.

Kuuntelemalla voi huomata myös lapsen aiheeseen siihen liittyvien tunteiden luonteen. Tunteet on syytä ottaa vakavasti, olivat ne millaisia tahansa ja niitä olisi hyvä lähteä myös jollakin tavoin työstämään. Erilaiset luovat keinot keinot musiikista draamaan, kuvataiteisiin ja luovaan liikuntaan ovat tässä hyvä apu.


5. Kannusta oppimaan tutkimalla

Wild Center
Wild Center

Tutkimalla oppiminen on hyvä tapa lisätä varsinkin isompien oppilaiden tietämystä aiheesta kuin aiheesta. Ilmastonmuutoksesta löytyy paljon erilaista tietoa ja myös asenteellisia kirjoituksia internetistä. Välillä jopa aikuisen voi olla vaikea päästä selville tiedon luotettavuudesta, joten voi olla että opettajan on hyvä suorittaa tutkimusaineistolle ennakkovalintaa, ettei koulussa opittu tieto ainakaan lisää virheellisiä käsityksiä aiheesta. Ilmastokysymysten tutkimisen jälkeen on hyvä vielä tarkistaa, millä mielellä oppilas työskentelyn jälkeen on, ettei monista lähteistä saatu pelottavaltakin tuntuva tieto ole liiaksi lannistanut lasta. Tässäkin auttavat positiiviset ja innostavat, jo käytössä olevat ratkaisut.


6. Vältä virheellisen tiedon välittämistä

Ilmastonmuutos liittyy eri tavoin joihinkin muihin ympäristöongelmiin, mutta kaikki ympäristöongelmat eivät liity toisiinsa. Jotta ongelmia voitaisiin pätevällä tavalla ratkaista, on tunnettava juuri kyseisen ongelman syyt ja parhaat ratkaisumallit. Alakoulussa ei ole tarpeellista ottaa tavoitteeksi, että oppilaille syntyisi realistinen kuva kaikkien erilaisten sosiaalisten ja ympäristöongelmien välisistä syy- ja seuraussuhteista. On kuitenkin olennaista, että opettajan käsitys on oikea, jottei hän vahingossa tule välittäneeksi mahdollisia virheellisiä ajatusmallejaan oppilaille.

Yleisimpiä virhekäsityksiä on ajatus otsonikadon ja ilmastonmuutoksen yhteydestä. Yhteys on kuitenkin sen verran monimutkainen ja merkitykseltään pieni, että on turvallisempaa ajatella ettei yhteyttä ole lainkaan. (Pidemmän selvityksen aiheesta voit lukea täältä.) Otsonikato on hyvä esimerkki vakavasta ympäristöongelmasta, joka on kansainvälisellä yhteistyöllä ja asioihin puuttumisella saatu ratkaistua.

Toinen suurelta osin virheellinen käsitys liittyy kierrättämiseen. Vaikka roskaantuminen on maailmaanlaajuisesti merkittävä ongelma ja kierrätyksen tehostaminen siihen yksi hyvä ratkaisu, ei se ilmastonmuutoksen kannalta ole kovinkaan merkittävä asia. Yleensä pakkaus aiheuttaa vain muutaman prosentin tuotteen kokonaishiilijalanjäljestä. Sen sijaan pakkaus suojaa kaupassa myytäviä tuotteita kuljetusmatkojen aikana. Ilman asianmukaisia pakkauksia syntyisi itse asiassa enemmän jätettä, joten ilmastonäkökulmasta pakkauksilla on oikeastaan myönteinen vaikutus ympäristöön.

Ilmastonmuutos ratkaistaan asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan, sekä niiden taustalla olevien teollisuudenalojen päästöjä vähentämällä. Suuria kysymyksiä ovat esimerkiksi miten kunnassa tuotetaan energiaa, miten joukkoliikenne toimii ja syödäänkö julkisissa ruokapalveluissa kasvispainotteista ja sesongin mukaista ruokaa – ja kuinka välittävä ilmapiiri ympärillämme on. Lapsen näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat miten kodin tai koulun sähkö tuotetaan, millä kuljetaan töihin tai kouluun, millainen henkilön ruokavalio on ja millä kulkuvälineellä lähdetään lomalle.

Lue lisää esim. täältä: http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastonmuutos


7. Älä peittele totuutta

Edellä on lyhyesti sivuttu sitä, millä tarkkuudella ilmastoaiheita voisi eri ikäisten oppilaiden kanssa tarkastella. Lapsilähtöisyys asian käsittelyssä on kuitenkin toinen hyvä ohjenuora. Jos lapsi kysyy asiasta suoraan, on myös vastaus annettava suoraan ja rehellisesti. Ilmastonmuutos on vakava ongelma, mutta ratkaisut sen pysäyttämiseksi ovat jo olemassa ja työtä asian eteen tehdään koko ajan eri puolilla maailmaa.


8. Toimi yhdessä lasten kanssa

ak-4401186706_2d7da8b95f_b
Polttava Kysymys / Maan Ystävät

Vaikka ilmastonmuutoksen ratkaiseminen ei ole lasten vastuulla, voivat he silti olla osallisina sitä ratkaisemassa. Alakouluikäisen toimet voivat pitkälti liittyä omassa elämässä ja koulun piirissä vaikuttamiseen, mutta myös esimerkiksi vetoomusten kirjoittaminen tai piirtäminen, tai mielenosoitusten järjestäminen tai sellaiseen osallistuminen ovat mahdollisia tapoja opetella kansalaisvaikuttamisen taitoja. Lasten aloitteesta tehdyt vaikuttamiskampanjat kiinnostavat usein myös mediaa, joten kannattaa harkita myös tiedotusvälineisiin yhteydessä olemista. Medianäkyvyys lisää toiminnan vaikuttavuutta ja tarjoaa samalla mahdollisuuden harjoitella vaikkapa tiedotteen laatimista tai kertoa tekemisistä blogissa.


9. Arvioi toiminnan vaikutuksia

Kun jotain on tehty, on lasten kanssa hyvä pysähtyä tarkastelemaan sitä, millaisia vaikutuksia omalla toiminnalla on ollut. Toiminnan vaikutuksia omassa koulussa tai kunnassa voi tutkia myös, vaikkei lapsi olisi itse niiden toteuttamiseen osallistunutkaan. On kuitenkin tärkeää oppia huomaamaan asioiden syy-seuraus -suhteita: toiminnan seurauksena asiat yleensä muuttuvat, eli toimimalla niihin voi vaikuttaa.


Tehtäviä

1. OPERAATIO TUVALU
Ilmastoaiheinen alakouluun suunnattu kuunnelma ja siihen liittyviä tehtäviä.
http://ilmasto.org/ilmari-ilmastokasvatushanke/operaatio-tuvalu-kuunnelma-ilmastonmuutoksesta-lapsille

2. POWER UP -tuulivoimapeli
http://climatekids.nasa.gov/power-up/

3. ROOLIPELI LASTEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA
Ohjeet helposti toteutettavaan ja lyhyehköön roolipeliin löytyvät Taksvärkin OIKEESTI! -oppaasta, s. 11 (Lapsen askellin II) http://www.taksvarkki.fi/oikeesti/taksvarkki-lastenopas-www.pdf

4. KILOMETRIKISA Kilometrikisa on yritysten, työyhteisöjen, osastojen, yhdistysten, seurojen tai minkä tahansa joukkueiden välinen leikkimielinen kilpailu, jossa kerrytetään joukkueen yhteisiä pyöräilykilometrejä. Ilmoittakaa luokkanne mukaan kansalliseen kilometrikisaan, tai järjestäkää koululle oma luokkien välinen kilometrikisa. http://www.kilometrikisa.fi/ 

5. ILMASTONMUUTOS -leikki Kasvihuoneilmiö on normaali ja tarpeellinen ilmiö ja vasta sen voimistuessa kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä muuttuu ongelmaksi, jota kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Leikki on muunnelma mustekala- leikistä ja sen tavoitteena on havainnollistaa toiminnallisesti ja yksinkertaistetulla tavalla ilmastonmuutosta kasvihuoneilmiön voimistumisena.

Pelialue on suorakaiteen muotoinen (esim. liikuntasali). Toisessa päässä pelialuetta on maa, ja toisessa aurinko. Näiden välissä on ilmakehä. Yksi osallistujista valitaan kasvihuonekaasuksi (hippa) ja muut osallistujat ovat auringonsäteitä.

“Auringonsäteet” juoksevat ilmakehässä maan ja auringon väliä. Auringosta maahan he saavat juosta vapaasti, mutta maasta aurinkoon juostessa kasvihuonekaasu-hippa ottaa heitä kiinni. Kiinnijääneet auringonsäteet jähmettyvät paikalleen ja muuttuvat ilmakehää lämmittäviksi kasvihuonekaasuiksi. Leikin kuluessa kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa jatkuvasti, ja auringonsäteiden on yhä vaikeampi päästä kimpoamaan (juoksemaan) takaisin avaruuteen kohti aurinkoa. Leikki päättyy, kun auringonsäteitä ei ole enää jäljellä.

HUOM! Leikki kannattaa leikkiä ensin läpi kerran tai pari, käydä sen jälkeen keskustelu aihepiirin asioista ja sitten leikkiä vielä pari kertaa. Keskustelussa kannattaa nostaa esiin mm. seuraavia asioita ja leikin epätarkkuuksia: – Miten Maa, ilmakehä ja aurinko sijaitsevat suhteessa toisiinsa oikeasti? (leikissä horisontaalisesti, mutta oikeasti vertikaalisesti) – Mitä kasvihuonekaasuja on olemassa? (mm. hiilidioksidi ja metaani) – Mistä kasvihuonekaasuja tulee ilmakehään?  (-> asuminen, liikkuminen, ruoka jne.) . Leikissä auringonsäteistä tuli kasvihuonekaasuja, mutta näin ei oikeassa elämässä tietenkään ole. –  Mitä maassa tapahtuu, jos kasvihuonekaasuja on liikaa maan ilmakehässä (voi näyttää aluetta ”maan” ja ”kasvihuonekaasujen” välillä)? Ilmasto lämpenee

Jollakin kerralla leikkiä voidaan pysäyttää sopivissa kohdissa ja opettaja voi tehdä seuraavia huomioita: 1. Auringon säteet ovat tulleet maan ilmakehään 2. Maan lämpötila on noussut 3. Maan lämpötila pysyy kasvihuonekaasujen ansiosta riittävän korkeana, jotta elämä on mahdollista maapallolla 4. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on niin korkea, että puhutaan jo ilmastonmuutoksesta

6. WWF:n YMPÄRISTÖKASVATUKSEN MATERIAALIPANKKI
Materiaalipankista löytyy paljon hyviä ilmastoaiheisia tehtäviä monien eri oppiaineiden tunnille. Kannattaa käyttää sivuston lajittelutoimintoa ja valita teemaksi ilmasto ja sopiva ikäryhmä, jotta tehtävävalikoima supistuu käsiteltävän kokoiseksi. Muista suhtautua kriittisesti hakutoiminnon antamiin tuloksiin – esimerkiksi ilmansaasteilla ei ole suoraa yhteyttä ilmastonmuutokseen.
http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/ymparistokasvatus/materiaalipankki/

7. Enemmän POLKUPYÖRÄILYÄ! -projekti
Tässä projektissa lapset ja nuoret järjestävät pyöräparaatin koulussa, nuorisotalolla tai harrastusporukassa ja viestivät siitä. Pyöräparaati on näyttävä tapa tuoda esiin pyöräilyn yhteisöllistä iloa, kannustavaa pyöräilyasennetta ja pyöräilymyönteistä ilmapiiriä. Samalla osallistujat ja katsojat voivat oppia hiukan liikenteen ympäristövaikutuksista. Projektin voi toteuttaa mikä tahansa lasten tai nuorten ryhmä ja se sopii myös alakouluikäisten toteutettavaksi. Yksityiskohtaiset ohjeet projektin toteuttamiseen löydät täältä:
https://openilmasto-opas.fi/enemman-polkupyorailya/

8. Enemmän KUNTAVAIKUTTAMISTA!
Projektin tarkoituksena on kannustaa kuntapäättäjiä suurempiin ilmastotekoihin kertomalla heille paikkakunnan lasten ja nuorten mielipide asiasta, eli välittämällä heille lasten ja nuorten viestejä. Toteuttajatiimi kerää projektissa muilta lapsilta ja nuorilta viestejä, kuten kirjeitä, runoja, sarjakuvia, piirrustuksia tai maalauksia ja luovuttaa ne kunnan päättäjille kysyen, mitä he aikovat tehdä kunnassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Projekti sopii kaiken ikäisten lasten ja nuorten toteutettavaksi, myös alakouluikäisille! Yksityiskohtaiset ohjeet projektin toteuttamiseen löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/enemman-kuntavaikuttamista/

9. LUMIUKKOJEN TAI PEHMOLELUJEN MIELENOSOITUS
Aina mielenosoitukseen ei tarvitse osallistua itse, vaan hommaan voidaan valjastaa lumiukot, legoukot, barbit tai vaikka pehmolelut. Kerätkää tai tehkää itse osallistujien joukko ja valmistakaa heille nasevat mielenosoituskyltit.
Lumiukot voi sijoittaa vaikka koulun pihalle tai muulle näkyvällä. Legoukoille ja muille pienemmille hahmoille tila täytyy ehkä etsiä koulun seinien sisältä. Töitä tehdessänne keskustelkaa siitä, mitä hyötyä näiden hahmojen mielenosoituksesta voi olla ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa. Lopuksi kuvatkaa mielenosoitus ja jakakaa kuvia somessa ja koulun nettisivulla.

Täältä voit lukea asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, kun koulu kannustaa mielenosoituksiin: https://hairikot.voima.fi/blogi/koulu-kannustaa-mielenosoituksiin/

10. ILMASTONMUUTOS KÄSITEKARTALLE -tehtävä
Tehtävä sopii ilmastonmuutoksen perusteiden käsittelyyn alakoulun ylemmillä luokilla. Tehtävässä käytetään Pienenpientä ilmastosanastoa, johon on koottu keskeisiä ilmastonmuutoksen liittyviä sanoja selityksineen.

Oppilaat laativat sanaston pohjalta ryhmissä isolle paperille käsitekartan ilmastonmuutoksesta ja sen:
– syistä
– seurauksista
– ratkaisumalleista
– ratkaisijoista, sekä
– muista heitä kiinnostavista näkökulmista

Käyttäkää luovuutta ja apunanne ilmastosanastoa! Lappujen liimaamisen lisäksi korostakaa tärkeitä asioita kirjoittamalla ne paperille itse ja piirtäkää käsitekarttaan myös kuvitusta.

Opettaja voi käyttää harjoituksen tarkastamisessa apuna tarkistusmonistetta (se on tehty tarkistysmonisteeksi isommille oppilaille, eikä välttämättä sovi alakoululaisten käyttöön).

Tulostaa ilmastosanasto ja tarkistusmoniste täältä (kohta 8): https://openilmasto-opas.fi/ota-kayttoosi-ilmastoterveisia-etelasta-hankkeen-tehtavat-ja-taustamateriaalit/

11. MITÄ OIVALLAT ILMASTONMUUTOKSESTA INTIASSA?
Lukekaa Intiassa ilmastonmuutoksen parissa töitä tekevän Johanneksen blogikirjoitus. Mitä oivallatte sen avulla ilmastonmuutoksesta Intiassa? https://hairikot.voima.fi/blogi/intian-ilmastoheratys-antaa-toivoa/


Kuvagalleria

Nämä kuvat ovat vapaasti käytössäsi kyseisen kuvan CC-lisenssin mukaisesti (Esim. mainitse kuvaaja käyttäessäsi kuvaa).
Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät Flickr-kuvagalleriasta täältä.


Lähteitä ja lisälukemista

Luokanopen ilmasto-opas (Anna Muotka & Aino Kinni). https://luokanopenilmasto-opas.fi/

Teaching Climate Change to Children (Costa, CERES 2013)
http://sustainability.ceres.org.au/resource/teaching-climate-change-to-children/

Communicate With Your Kids About Climate Change (Parent & Child Magazine)
http://www.scholastic.com/parents/resources/article/global-awareness/communicate-your-kids-about-climate-change

Tragedier och katastrofer. Så pratar du med ditt barn (Rädda Barnen)
https://www.raddabarnen.se/vad-vi-gor/katastrofinsatser/sa-pratar-du-med-ditt-barn/

Parenting in an Age of Climate Change: Communicating the Tough Truths to Children (Guerette & Wihbey, YALE Climate Connections 2013).
http://www.yaleclimateconnections.org/2013/04/parenting-in-an-age-of-climate-change-communicating-the-tough-truths-to-children/

The impact of childhood reading on the development of environmental values (Freestone & O´Toole, Environmental Education Research 2014)
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13504622.2014.989962

Tarvitsemme lisää ilmastonmuutoskasvatusta (Ratinen, Ilmastopaneeli 2016)
http://www.ilmastopaneeli.fi/news/74/115/Tarvitsemme-lisaa-ilmastonmuutoskasvatusta/d,Blogi/

Ilmastokasvatus osaamisen ja vastuullisen kansalaisuuden perustana (Lehtonen & Cantell, Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2015)
http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/selvitykset_lausunnot/Ilmastokasvatuksen%20raportti%20%209.6.2015.pdf

Kohti ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta. (Ratinen, Kinni, Muotka & Sarivaara, Suomen ilmastopaneelin raportti 9/2019). https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/11/Ilmastokasvatusraportti_final-1.pdf

Ihme ilmat! (Ertimo & Ahokoivu). Lasten tietokirja ilmastonmuutoksesta