Elämänkatsomustieto ja ilmastonmuutos

Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen on kerätty iso joukko kansakuntia yhdistäviä arvoja, joita ovat mm. ihmisten tasa-arvoinen kohtelu, vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten välinen  tasa-arvo, sananvapaus ja suvaitsevaisuus. Oikeudenmukaisuuskysymykset ovat monia näitä arvoja läpileikkaava teema.

Kun puhutaan siitä millä keinoin ilmastonmuutosta tulisi torjua, joutuvat arvomme todelliseen puntariin ja on uskallettava kysyä rankkojakin arvoihimme liittyviä kysymyksiä. Mikä on ihmishengen arvo? Ovatko kaukana asuvien ihmisten elämät yhtä arvokkaita kuin meidän? Ovatko tulevat sukupolvet yhtä tärkeitä kuin nyt elävät? Vastaukset näihin kysymyksiin liittyvät olennaisesti siihen, millaisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on mielestämme tehtävä ja kuinka nopeasti. Jos katsomme, että ihmisten syntymättä jääminen tai tulevien ihmisten hyvinvoinnin väheneminen on epätoivottavaa, on meidän ryhdyttävä nopeasti laajoihin torjuntatoimiin. Jos taas katsomme, että nykyisten sukupolvien hyvinvointi on tulevien sukupolvien hyvinvointia tärkeämpää, yhtä laajoja toimia ei tarvita eikä niillä ole niin kiire.

Ilmastonmuutoksen ajatteleminen aiheuttaa meille usein moraalisia ongelmia ja ristiriitoja myös jokapäiväisessä elämässämme. Tiedämme esimerkiksi autoilun, lentämisen ja syömisen voimistavan ilmastonmuutosta, jolloin tehdessämme näitä tavalliseen elämänmenoon mielestämme kuuluvia asioita voi seurauksena olla epämiellyttäviä omantunnontuskia. Asioita monimutkaistaa vielä se, että autoilu ja muut elämäntapavalinnat koetaan yksilönvapauden piiriin kuuluviksi asioiksi ja ne ovat monelle tärkeä arvo. Tällöin elämäntapavalintoihin liittyviin asioihin puuttuminen saatetaan kokea hyvin epämiellyttävänä.

Pysähtyminen pohtimaan omia arvojaan voi auttaa monien näkökulmien, ajatusten ja tunteiden viidakossa selviytymisessä. Toisaalta on hyvä muistaa, että jos ongelmakohtia ryhdytään päättäväisesti ratkomaan, voi seurauksena olla ilmastonmuutoksen pysäyttämisen lisäksi monia muitakin positiivisia asioita: energiaomavaraisuutemme voi lisääntyä, työpaikkojen määrä kasvaa ja ilmanlaatu parantua. Ruokavaliomme voi muuttua terveellisemmäksi, mistä seuraisi terveyshyötyjä. Elinympäristöt voivat muuttua viihtyisämmiksi, jos niin paljon tilaa ei tarvitse varata autojen parkkipaikoiksi ja äärimmäisiin sääilmiöihin varaudutaan esimerkiksi jättämällä viheralueita sadevesitulvien imeytymispaikoiksi. Suomessa panostettiin 1800-luvun lopussa rautateiden rakentamiseen ja pikkupaikkakunnillakin oli asemia vielä 1900-luvun puolivälissä. Silloin ei arjen sujumiseen tarvittu samaan tapaan autoja kuin nyt. Vuonna 2050 arki voi jälleen olla erilaista kuin nykyisin.

Kulutusyhteiskunnassa meillä on kahtalainen rooli sekä kuluttajana että kansalaisena. Usein kuluttajien ajatellaan edustavan yksityistä elämänpiiriä, kotielämää ja vapaa-aikaa ja kansalaisten taas julkista, oman asuinalueen, kunnan, kotimaan tai koko maailman asioihin vaikuttamista. Ilmastonmuutoskysymyksessä kuluttajuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät kysymykset ovat luontevasti ja vahvasti kytköksissä toisiinsa. Nähtävillä on kuitenkin myös hieman ongelmallinen ilmiö, jossa ilmastonmuutokseen haetaan ratkaisuja pääasiallisesti vain kulutuskysymysten kautta, koska kansalaisuuteen liittyvät vaikutusmahdollisuudet tuntuvat olemattomilta, vaikeaselkoisilta tai hankalasti saavutettavilta.

Kuluttajavalinnoilla ja muilla omaan elämäntapaan liittyvillä valinnoilla on oma vaikutuksensa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin ilmastoystävälliset valinnat tehdään mahdollisiksi kaikille, jolloin niiden vaikuttavuus on huomattavasti yksilönvalintoja suurempi. Politiikalla, eli säätämällä lakeja, keräämällä veroja ja panostamallaan hyvään suunnitteluun voidaan vaikuttaa siihen, mitkä valinnat tulevat yksilöille järkeviksi ja houkutteleviksi.

Yhteiskunnallisen ilmastovaikuttamisen käsite on sen verran nuori, että monelle meistä on haastavaa hahmottaa mitä se tarkoittaa. Oheiseen kuvaan on kerätty iso joukko yhteiskunnallisen ilmastovaikuttamisen tapoja. Osa tavoista on helppoja ja nopeita, osa vaatii enemmän aikaa, energiaa ja osaamista. Yhteiskunnallisuutta tai poliittisten ratkaisujen käsittelyä ei tarvitse koulussakaan pelätä. Opetussuunnitelmat kannustavat ilmastoystävällisiin valintoihin niin kuluttajina kuin aktiivisina kansalaisinakin. Miten paljon teillä on käytettävissänne näitä resursseja ja mitä siis voitte ryhtyä tekemään? Kiinnostaako teitä jokin alla olevista vaihtoehdoista vai haluatteko lähteä toteuttamaan jotain aivan alusta asti itse ideoitua?

Kuluttajuus on eräs identiteettiämme vahvasti muokkaava tekijä. Se, millaisia ostopäätöksiä teemme, määrittää sitä, millaisiksi itsemme koemme ja miten muut meitä arvioivat. Toisaalta identiteettiimme vaikuttaa myös se, jos emme esimerkiksi taloudellisen tilanteen vuoksi pääse osalliseksi kulutusyhteiskunnasta samalla tavalla kuin enemmistö tai naapurimme. Vaikka identiteetin rakentaminen on meillä harvoin aktiivisesti mielessä ostopäätöstä tehdessämme,  vaikuttaa se silti siihen, millaisiksi me itsemme koemme. Edellä mainitut ilmastonmuutosta koskevat elämäntapavalintamme ja niihin liittyvät dilemmat koskettavat siis suoraan myös identiteettiämme ja sen mahdollista muutostarvetta.

Tulevaisuudessa yhteiskunnallinen muutos todennäköisesti muokkaa myös kuluttajuutta kohti jakamis- ja kiertotalouden periaatteita, kestävyyttä ja kohtuutta. Kuluttajuus ei myöskään ole ainut identiteettimme kivijalka, vaan siihen vaikuttavat lukuisat muut seikat, jonka perusteella määrittelemme sen keitä olemme. Arvojensa selventämisen ohella myös oman identiteetin pohtiminen ja siitä tietoiseksi tuleminen voi muutospaineiden keskellä olla avuksi.

Nuorten ilmastolakoista on tullut globaali ilmiö

Vuoden 2018 lopusta alkaen koululaisten mielenosoituksista ja globaaleista ilmastolakoista on tullut globaali ilmiö, johon on osallistunut miljoonia koululaisia kaikissa maanosissa. Liike syntyi 15-vuotiaan ruotsalaisen Greta Thunbergin johdolla. Hän jäi koululakkoon ennen Ruotsin syksyn 2018 eduskuntavaaleja, koska aikuiset eivät hänen mielestään olleet tarpeeksi huolissaan ilmastonmuutoksesta. Vaalien jälkeen Greta on jatkanut lakkoilua perjantaisin. Nuorten lakkoilu on nostanut esiin nopeiden ilmastotoimien merkitystä ja tuonut merkittävän lisän aiheesta käytävään keskusteluun.

Opetuksen näkökulmasta nuorten ilmastolakkoliike tuo kouluun hienon mahdollisuuden käsitellä ilmastoaiheita, aktiivisen kansalaisuuden kysymyksiä ja demokratian toimintaa ajankohtaisesta ja suoraan nuorten maailmaa koskettavasta näkökulmasta. Kasvatusalan asiantuntijat suhtautuivat aiheeseen positiivisesti ja jopa Opetushallituksessa toimintaan kannustetaan varovaisesti.