Ilmastonmuutos kielten opetuksessa

Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympäristöongelma. Se vaikuttaa ihmistoimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt ja vaikutukset tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Ihmisten toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on ratkaiseva ja katastrofaalinen ilmastonmuutos voidaan edelleen estää jos niin halutaan. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja tietojen, taitojen ja toimintatapojen jakamista. Kielten osaaminen on tässä välttämätön edellytys. Toisaalta myös esimerkiksi medialukutaidon kehittäminen on tärkeässä roolissa aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa ja ilmastonmuutos on tässä mainio käytännön esimerkki ja harjoituskohde.

ki1-15314079481_1765bd4390_b

Kielten opettaja ilmastokasvattajana

Jirka Matousek
Jirka Matousek

Kielten opettaja suuntaa oppilaiden ajatuksia ja välittää heille tietynlaista maailmankuvaa valitsemillaan tekstipätkillä, kuunteluharjoituksilla ja keskustelutehtävien aiheilla. Kielten opettaja on siis yhdessä muiden koulun aikuisten kanssa tasavertainen ilmastokasvattaja. Ympäristönäkökulmien esiin tuominen ja avoin keskustelu ilmastoaiheista on paikallaan aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Keskustelu ja käytännön viestintätaitojen harjoittelu auttaa oppilaita kasvamaan osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Elämme maailmassa, jossa ihmisiä on jo nyt joutunut pakenemaan kodeistaan ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi. Suomeenkin tulee ilmastonmuutoksen liikkeellä sysäämän tapahtumaketjun seurauksena pakolaisia, joita voidaan kutsua ilmastopakolaisiksi. Kehittyvissä maissa ilmastonmuutoksen kärjistämille olosuhteille altistuu jo satoja miljoonia ihmisiä. Ruoantuotanto on vaikeutunut, lämpötilaennätyksiä rikotaan jatkuvasti ja eläinlajeja on kuollut sukupuuttoon

Vähemmän dramaattisia, mutta silti konkreettisia seurauksia koetaan esimerkiksi urheilu- ja muotimaailmassa. Talviurheilukilpailuja joudutaan lumen puutteen vuoksi siirtämään ja maratoonareita joutuu yhä yleistyvien helleaaltojen vuoksi sairaalaan. Vaateteollisuus tekee taloudellista tappiota, koska talvimallistoa ei saada kaupaksi, sillä ihmisillä ei leutoina talvina ole tarvetta paksuille toppatakeille.

Arkipäiväinen toimintamme vaikuttaa ilmastonmuutokseen, halusimmepa tai emme. Kasvihuoneilmiön, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja hirmumyrskyjen lisäksi ilmastonmuutoksen sanastoa ovat kohtuus, kauppakassi, aurinkoenergia ja polkupyöräily. Kuluttajavalintojen ohella ilmastosanastoon kuuluvat myös medialukutaito, tiedonvälitys, äänestäminen, argumentointitaidot, lobbaaminen ja mielenosoitukset.

Wild Center
Wild Center

Ilmastonmuutos ratkaistaan kansainvälisellä yhteistyöllä

PROUnited Nations Photo
PROUnited Nations Photo

Ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia muutoksia luonnonympäristöihin, mutta ihmisen näkökulmasta se on kuitenkin ennen kaikkea yhteiskunnallinen ongelma. Ihmiset ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen yhteisellä toiminnallaan ja yhteistoiminta on myös ainut tapa ratkaista ongelma. Yksittäisten ihmisten kulutusvalinnoillakin on merkitystä, mutta vielä ratkaisevampaa on ihmisjoukkojen yhdessä tekemät päätökset esimerkiksi energiantuotantomuodoistamme, kaavoituksesta, junareiteistä ja palkkatasosta.

Opetussuunnitelmat kehottavat syventämään kielten opetuksen avulla kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä pohtimalla erilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä. Ilmastonmuutos ja sen ratkaiseminen kansainvälisellä yhteistyöllä on eräs konkreettinen ja merkittävä tällainen kysymys.

YK on keskeinen toimija valtioiden välisen ilmastonmuutoksen vastaisen työn järjestämisessä. Tärkeimmistä nykyisistä ilmastopoliittisista linjauksista on päätetty YK:n ilmastosopimuksessa, joka solmittiin Rio de Janeirossa Brasiliassa vuonna 1992. Sen tavoitteena on ollut saada ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle. Itse sopimus ei sisällä määrällisiä velvoitteita, vaan niistä on sovittu sopimusta tarkentavassa, teollisuusmaita koskevasssa, vuoteen 2020 voimassa olevassa Kioton pöytäkirjassa.

Joulukuussa 2015 hyväksyttiin Pariisin sopimus, jonka on määrä astua voimaan vuonna 2020. Sopimuksen asettamien velvoitteiden mukaan maiden tulee mm. laatia ja toteuttaa omat kansalliset ilmastonmuutosta hillitsevät ja siihen sopeuttavat ohjelmat. Ennen sopimuksen voimaan astumista valtioiden tulee allekirjoittaa se, hyväksyä lopullisesti ja saattaa se voimaan omissa maissaan kansallisten elinten (Suomessa eduskunta) antamalla vahvistuksella.

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää siis yhteiskuntien muuttuvan vähäpäästöisemmiksi joka puolella maailmaa. Viimeistään päästövähennyksistä sopimisen jälkeen työhön on ryhdyttävä konkreettisesti ja silloin mukaan tarvitaan valtioiden lisäksi entistä enemmän toimijat kaikilta yhteiskunnan aloilta kunnista eri elinkeinoihin ja kansalaistoimijoihin. Päästöjen merkittävään vähentämiseen ei välttämättä kuitenkaan tarvita uusia innovaatioita tai suuria pääomia. Maailmassa on jo monia toimivia ilmastoratkaisuja, joiden monistaminen vaikuttaisi merkittävästi paitsi päästöjen vähenemiseen, myös mm. terveyteen ja luonnonvarojen kestävämpään käyttöön.

Pariisin sopimuksen astuttua voimaan se velvoittaa entistä useammat tahot mukaan päästövähennystoimiin ja asettamaan entistä tiukempia velvoitteita. Ilmastonsuojelutyö ei kuitenkaan ala vasta silloin, vaan monet toimijat ovat tehneet työtä paikallisella ja kansallisella tasolla, sekä kansainvälisenä yhteistyönä jo pitkään. Esimerkiksi energiantuotannossa tämä näkyy siten, että suuria aurinkovoimaloita perustetaan eri puolilla maailmaa kiihtyvällä tahdilla.

Globalisaatio, jota tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys on edistänyt, asettaa haasteita kulttuurien moninaisuudelle ja voi johtaa kiristyvään kilpailuun niukkenevista resursseista. Samalla se kuitenkin synnyttää myös mahdollisuuden uudenlaiseen vuoropuheluun eri kulttuurien välillä. Kulttuurien vuorovaikutuksen kehittyminen, kulttuurisen monimuotoisuuden tunnistaminen ja tietoisuus ihmiskunnan yhtenäisyydestä voivat johtaa lisääntyvään solidaarisuuteen maailmassa. Kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamista, suvaitsevaisuutta, vuoropuhelua ja yhteistyötä luottamuksen ja ymmärryksen ilmapiirissä voidaan pitää parhaina kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takeina.

Kansainvälisen yhteistyön toimivuuden ehtona on ihmisten kyky ymmärtää toisenlaisista kulttuureista tulevien ihmisten näkökantoja ja halu löytää ratkaisuehdotuksia yhdessä. Kielitaito on kulttuurien välisen kommunikaation kivijalka. Kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat esimerkki tilanteesta, jossa tarvitaan kovaa halua yhteisten näkemysten löytämiseen.

Ilmastokasvatuksen näkökulmasta panokset eivät välttämättä ole yhtä kovat kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, mutta empatian piirin laajentaminen omasta lähipiiristä myös toisella puolella maailmaa asuvan ihmisen elämään on silti keskeinen tekijä globaalin ilmastonmuutoksen torjuntaan motivoimisessa. Tässä auttaa esimerkiksi se, että yhdessä pohditaan ja tutustutaan siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten elämään ja millaisia toimia he tekevät ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Steve Oliver Too
Steve Oliver Too

Ilmastokasvatus on myös mediakasvatusta

Erilaisiin ilmastoaiheisiin voi törmätä jokaisessa mahdollisessa mediassa, jonka kuvitella saattaa. Aiheesta viestitään sosiaalisen median postauksissa, uutisissa, tv:n keskusteluohjelmissa, tieteellisissä julkaisusarjoissa, internetin keskustelupalstoilla, romaaneissa ja kansalaisjärjestöjen kampanjoissa. Viestiviidakon keskellä aktiivisen kansalaisen on osattava olla sekä mediakriittinen viestien vastaanottaja, että taitava tuottaja erilaisissa kanavissa. Kielten opettaja on avainasemassa tällaisten taitojen opettamisessa.

Ilmastoaiheen kautta päästään helposti käsiksi viestinnän alan koko kirjoon, mutta keskustelua seuraava saa olla tarkkana viestien tarkoitusperistä: tehokkaan ja oikeellisen viestinnän ohella liikkeellä on paljon myös hyväntahtoista mutta virheellistä tietoa aiheesta, luuloja ja huhupuheita, sekä ilmastonmuutoksen kieltäjien tarkoituksellista keskustelun viemistä väärille raiteille. Siksi jokaiseen ilmastoviestiin tulisi suhtautua erityisellä lähdekriittisyydellä. Mediakasvatuksen näkökulmasta ilmastonmuutos onkin erityisen mehevä aihe.

Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskevista lehtiteksteistä voidaan tarkastella millaisiin lukijoiden asennetta tai käyttäytymistä koskeviin tavoitteisiin teksteillä pyritään tai mistä lähteistä tai kenen intresseistä käsin esimerkiksi tiettyjä energiamuotoja on käsitelty. Lehtitekstien sisältöjä on hyvä merkityksellistää oppilaille pohtimalla yhdessä, miten tekstissä esitetyt asiat liittyvät oppilaiden elämään ja mitä oppilaat niistä ajattelevat. Myös sisällöiltään harhaanjohtavia ja virheellisiä tekstejä voidaan ottaa esille ja pohtia yhdessä niiden lähteitä ja tarkoitusperiä.

UNclimatechange
UNclimatechange

Lähdekriittisyyden ja median viestien tulkinnan taidot ovat tärkeitä ilmastokysymyksissä, mutta yhtä tärkeää on osata myös itse tuottaa erilaisia viestejä: hyvin perusteltuja kirjoituksia sosiaalisessa mediassa, mielipidekirjoituksia, kansalaisaloitteita, puheita ja kampanjamainosten tekstejä. Kirjallisten viestien ohella ovat nykyään yhä tärkeämmässä roolissa myös videot, joissa yhdistyvät tekstit, liikkuva kuva ja musiikki.

Tekstin tuottamisen lisäksi myös esiintymis- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä. Miten perustella oma mielipiteensä neuvottelu- tai väittelytilanteessa monipuolisesti ja rauhallisesti? Miten toimitaan kokoustilanteessa? Miten pitää kuulijakuntaan vetoava luento tai puhe? Näiden taitojen harjoittelussa myös kielten opetus on keskeisessä roolissa. Ilmastonmuutosta ratkaistaan siis myös kielten tunnilla.

Ilmastoviestintään liittyvissä kysymyksissä on hyvä ottaa huomioon se, että suuruudessaan aihe herättää monenlaisia tunteita. Olivatpa tunteet minkälaisia tahansa, on tärkeää hyväksyä ne ja pyrkiä esimerkiksi keskustelun avulla myös purkamaan niitä. Opetussuunnitelmankin mukaan tunteiden käsittelylle annetaan opetuksessa tilaa, ja tarpeen mukaan vaikeita asioita voidaan käsitellä myös koulun opetuskielellä.


Tehtäviä

Open ilmasto-oppaan tehtävät tarjoavat alkuvaiheessa materiaalia vain englannin kielellä, mutta myös muiden kielten opettajat voivat inspiroitua tehtävistä. Tehtävät on järjestetty Ilmastokokous -nimisen kokonaisuuden alle. Kokonaisuus tarjoaa yhden mahdollisuuden käsitellä opetuksessa ilmastoaiheita vähän kerrallaan, mutta myös yksittäisiä tehtäviä voi käyttää sellaisenaan.

CLIMATE CONFERENCE Ilmastonmuutoksen estämiseksi järjestetään globaaleja ilmastokonferensseja. Järjestä oppilaidesi kanssa oma ilmastokonferenssi kurssin tai jakson aikana niin että oppilaat keräävät ilmastokonferenssimerkkejä (Badges) tekemällä/suorittamalla erilaisia ilmastonmuutosteemaisia englannin tehtäviä. Oppilaat saavat aina yhden konferenssimerkin kun ovat suorittaneet yhden konferenssin osa-alueen. Yhteen osioon kuluu yksi oppitunti tai osia oppitunneista silloin kun sille on opettajan mielestä aikaa kurssin/jakson aikana. Kurssin/jakson lopussa oppilas on kerännyt kaikki merkit ja läpäissyt näin ollen läpi koko konferenssin.

Merkkien kerääminen motivoi oppilaita ja he näkevät itse projektin etenemisen. Lisäksi merkkejä voi käyttää lisätehtävinä tai omatoimisina tehtävinä kurssin tai jakson lisämateriaalina. Merkkejä voi myös kerätä niin että koko konferenssi on käyty läpi useamman kurssin jälkeen. 

1. CLIMATE AWARENESS BADGE
a) Key Concepts
Käsitelkää yhdessä teksti aiheesta

–> Tehtävä: kerää parin kanssa/ kerätkää yhdessä keskeiset termit padlet-seinälle/taululle ja etsi suomennokset sanakirjoista/netistä. Esittele tuotos koko ryhmälle.
–> Tehtävä: Pelatkaa Aliasta tai Piirrä ja arvaa -peliä yhdessä kerätyistä ja käsitellyistä termeistä.

Tässä esimerkkilista esille tulevista keskeisistä termeistä:
Atmosphere, Carbon dioxide, Carbon, Climate, Climate change, Ecosystem, Ecological, Extinct,
Fossil fuel, Global warming, Greenhouse gas, Greenhouse effect, Sea level rise, Solar energy, Storm

b) Listening the Basics
Video, jossa selitetään ilmastonmuutoksen perusteet, sekä siihen liittyviä tehtäviä:
http://www.esolcourses.com/content/topics/environment/climate-change/climate-change-listening-activities.html

Lisää kuunteluita ja niihin liittyviä tehtäviä englanniksi (joissakin kokonaisia tuntisuunnitelmia)
http://www.henry4school.fr/Ecology/global-warming/warming.htm

b)  Facts and Figures
Oppilaat lukevat oheiset tekstit ja pohtivat ja vastaavat niiden pohjalta kysymyksiin: Miksi tilastotieto on tärkeää, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta? Mitä tilastot kertovat?
7.-8. lk. http://climatekids.nasa.gov/graphs/ 9. lk. ja lukio http://climate.nasa.gov/evidence/ 

2. GLOBAL BADGE
a) National Presentation
Tehtävä: Oppilas (yksin/pareittain/pienryhmissä) etsii tietoa ja koostaa oman kollaasin ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista Suomessa ja valmistelee lyhyen/tiiviin esityksen englanniksi. Tyyli on vapaa, on se sitten sanoja, videota tms. Aihe esitellään kv-konferenssissa. Opettaja voi ohjata aiheen tarkemmassa valinnassa ja esitystavassa ryhmän iän ja tason mukaan.

b) Walking in Someone Else´s Shoes
Ihmiset elävät hyvin erilaisissa todellisuuksissa eri puolilla maailmaa ja myös ilmastonmuutoksen seuraukset ja mahdollisuudet sopeutua seurauksiin vaihtelevat. Tehkää aiheesta helppo draamallinen harjoitus, jonka ohjeet ja materiaalit löytyvät täältä (Activity 3, s. 14-15):
https://www.trocaire.org/sites/trocaire/files/education/lent2015/climate-primary-resource-trocaire.pdf

3. PRESS BADGE
a) Critical Reading
Tehtävä: etsi englanninkielisistä lehdistä/nettilehdistä artikkeleita ilmastonmuutoksesta tai ekologisesta elämästä tai ympäristön suojelemisesta. Kun löydät itseäsi kiinnostavan jutun, lue se huolella ja tee lyhyt tiivistelmä siitä suomeksi. Mahdollisuuksien mukaan esittele muille luokassasi.
Opettaja voi myös etsiä valmiiksi sopivia lehtiä tai artikkeleita, joista tehdä tiivistelmiä. Helppoja tekstejä löytyy myös täältä: http://climatekids.nasa.gov/menu/know/

b) Interview
Tehtävä: kirjoita 3 (tai vuosiluokasta riippuen enemmän)  kysymystä ilmatonmuutoksesta englanniksi. Voi tehdä myös parityönä. Kysy kysymykset toisilta oppilailta ja kirjoita vastaukset ylös.

Mukaan tehtävään voi ottaa myös rakenteiden harjoittelemista oppilaiden tason ja opetussuunnitelman mukaan kysymyslauseista. (Esim. Apuverbit tai konditionaalikysymykset tms.) 

4. ACTIVE PARTICIPANT BADGE

a) What´s your carbon footprint?
Tehtävä: Selvitä oma hiilijalanjälkesi
http://ecologicalfootprint.com

b) What Can One Do?
Tutustukaa esim. sivustoon
http://www.ecy.wa.gov/climatechange/whatucando.htm
tai
http://www.preventclimatechange.co.uk/prevent-climate-change.html
–> Tehtävä: Poimi näistä itsellesi 4 tärkeintä ja itsellesi toimivinta ilmastoystävällistä tekoa tai keksi omia ratkaisuja ja tee niistä JOKO huoneentaulu englanniksi luokkaan muistuttamaan TAI postaa somessa seinällesi/tilillesi englanniksi (vinkki:ota kuva tekemästäsi huonee taulusta) – näin samalla levität hyvää sanomaa eteenpäin!

c) Youth leaders
Tutustukaa oheiseen artikkeliin ja/tai videoon nuorista ympäristövaikuttajista ja kootkaa syitä, joiden vuoksi he kertovat haluavansa toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.
http://www.teenvogue.com/story/eco-friendly-environmentalist-leaders-saving-the-planet

5. FUN ACTIVISM BADGE
Ilmastoaiheisia pelejä löytyy esimerkiksi täältä: http://climatekids.nasa.gov/menu/play/ ja täältä: http://climate.nasa.gov/climate_resource_center/interactives/quizzes

HUOM! Muita netistä löytyviä tuntisuunnitelmia englannin opetukseen teemalla ilmastonmuutos:
https://www.teachingenglish.org.uk/article/climate-change


Kuvagalleria

Nämä kuvat ovat vapaasti käytössäsi kyseisen kuvan CC-lisenssin mukaisesti (Esim. mainitse kuvaaja käyttäessäsi kuvaa).
Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät kielten Flickr-kuvagalleriasta täältä.


Lähteitä ja lisälukemista

Onko ilmastopakolaisia? (Pelttari, Yliopisto-lehden ilmastoblogi 2015)
http://blogs.helsinki.fi/ilmastomuuttaakaiken/2015/10/20/onko-ilmastopakolaisia/

Ilmastonmuutos kuriin nykyisillä ratkaisuilla (Sitra 2015)
http://www.sitra.fi/uutiset/tulevaisuus/ilmastonmuutos-kuriin-nykyisilla-ratkaisuilla

Kansainväliset ilmastoneuvottelut (Ympäristöministeriö)
http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen/Kansainvaliset_ilmastoneuvottelut

Miten Pariisin ilmastosopimus etenee? (Kuokkanen, Ympäristöministeriö 2015)
http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen/Kansainvaliset_ilmastoneuvottelut/Pariisin_ilmastosopimus/Miten_Pariisin_sopimusprosessi_etenee(37358)

Neuvotteluprosessi (Ilmasto.org) http://ilmasto.org/neuvotteluprosessi

Unescon kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/sopimukset/kulttuurisenmoninaisuudenjulistus

Media unohti aikamme suurimman katastrofin (Leipola, Vihreä Lanka 2012)
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/media-unohti-aikamme-suurimman-katastrofin

Näkökulmia mediakasvatukseen (Kynäslahti, Kupiainen & Lehtonen (toim.), Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007)
http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-99964-1-4.pdf

Is it worth trying to ”reframe” climate change? Probably not. (vox.com)
http://www.vox.com/2016/3/15/11232024/reframe-climate-change

Pallo jalassa – ilmastonmuutos ahdistaa (Maailman kuvalehti 2009)
https://www.maailmankuvalehti.fi/2009/11/pitkat/pallo-jalassa-ilmastonmuutos-ahdistaa