Ilmastonmuutos musiikin opetuksessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Musiikki voi muiden taiteen alojen tapaan muuttaa tapojamme suhtautua maailmaan ja sen muutokseen, toimia ilmastoviestinnän välineenä, sekä apuna aiheeseen liittyvien tunteiden käsittelyssä. Musiikin opetus onkin merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

Evandro Sudre
Evandro Sudre

Musiikki ilmastovaikuttamisen välineenä

Mat McDermott
Mat McDermott

Taide voidaan nähdä toimintana, joka pyrkii nykyisen olotilamme ja vakiintuneiden näkökulmiemme kriittiseen tarkasteluun ja muokkaamiseen. Siten onkin luontevaa, että yhteiskuntaamme sisäänrakennetut ympäristöongelmat ovat nousseet merkittäväksi yhteiskunnan ja kulttuurin tilaa kommentoivan nykytaiteen teemaksi. Taiteella on kyky käsitellä aihetta ja siihen liittyviä arvoja ja merkityksiä teknisten alojen ja luonnontieteiden objektiivisuuteen pyrkivästä lähestymistavasta poikkeavalla tavalla myös tunteiden kautta. Samaan aikaan kulttuurituotoksilla on mahdollisuus merkittävästikin muuttaa meidän tapojamme suhtautua maailmaan.

Kuten musiikki yleensäkin, myös ilmastoaiheinen musiikki vaikuttaa kuulijaan monella tasolla. Musiikin sävelkulkujen ja sanoitusten ohella jo teoksen otsikko voi ohjata kuuntelukokemusta. Koska ympäristöongelmat ovat nykyajan “peruskokemus”, kaikkien tietoisuudessa ja ihmistoiminnassa jatkuvasti jollakin tasolla läsnä oleva kokemus, voivat jo pienetkin viittaukset ympäristöaiheisiin saada ajatukset ja tunteet suuntautumaan tämän tematiikan ympärille. Emme koe mitään tekstiä tai musiikkikappaletta tyhjiössä, vaan aina osana laajempaa kulttuurista ja yhteisöllistä kontekstia. Haluttaessa musiikin ympäristöongelmiin liittyvä kriittinen näkö- tai kuulokulma voidaan aktivoida ja ottaa käyttöön myös tietoisesti.

Myös seuraavat näkökulmat auttavat hahmottamaan musiikin taitojen ja opiskelun merkitystä aktiiviseksi kansalaiseksi, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä:

  • Musiikki tarjoaa myös mahdollisuuksia saada nautintoa ja elämyksiä vähäpäästöisesti.
  • Musiikki antaa mahdollisuuksia tehdä itse ja saada sitä kautta kokemuksia itse luoduista ja hallituista tilanteista.
  • Musiikin kautta voi opetella yhdessä toimimisen taitoja.
  • Musiikin taitojen harjoittelu opettaa myös pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä – myös ilmastoratkaisujen luomisessa ja edistämisessä tarvitaan sitä ajatusmaailmaa, jonka mukaan jaksamme yrittää uudelleen ja uudelleen, vaikka emme heti ei onnistuisi.

Muusikot ovat ottaneet tuotannossaan kautta aikain kantaa ympäristön tilaan. Kuuluisia tällaisia kappaleita ovat mm. Joni Mitchellin Big Yellow Taxi ja Michael Jacksonin Earth Song. Ilmastonmuutoksesta kertoviakin kappaleita on tehty jonkin verran, mutta ehkä aiheen moniulotteisuuden vuoksi niistä ei ole syntynyt edellämainittujen kaltaisia hittejä. Suomalaisista artisteista kokonaisen ilmastonmuutosta käsittelevän levyn ovat tehneet ainakin Stam1na ja Rajaton.

Palefacen luento Sanan, äänen ja musiikin muutosvoima (13 min.) https://www.youtube.com/watch?v=eh_MZfPcMOk&feature=youtu.be

Aihetta tärkeinä pitävät muusikot voivat toimia myös aktiivisen kansalaisen esikuvana faneilleen nostaen aihetta esiin sopivissa väleissä. Näin tekevät esimerkiksi Paul McCartney, Katy Perry, Pharrell Williams, Olavi Uusivirta ja Jukka Poika, jotka ovat ottaneet ilmastokysymyksiin kantaa haastatteluissa, blogikirjoituksissa ja erilaisissa ilmastoviestintäkampanjoissa.

Musiikkia on käytetty apuna myös tiedeviestinnässä. Vuonna 2013 tehtiin selloteos A Song of Our Warming Planet, joka kuvaa maapallon keskilämpötilan vaihtelua 133 vuoden aikana. Sitä seurasi vuonna 2015 valmistunut teos, jossa neljän eri soittimen avulla kuvataan ilmaston muuttumista eri mantereilla.

Saara Autere
Saara Autere / Kepa

Laulun voima voi olla vahva. Esimerkiksi Virossa mielenosoituksiksi koetut suuret laulujuhlat muiden syiden ohella johtivat maan uudelleen itsenäistymiseen “laulavan vallankumouksen” päätteeksi vuonna 1991.

Musiikkia käytetään kansalaisvaikuttamisen välineenä myös ilmastoasioissa. Hyvä esimerkki monipuolisesta musiikin hyödyntämisestä vaikuttamistyössä on ympäristöjärjestö Maan Ystävien Polttava Kysymys -kampanja, jossa eri maiden hallituksia on vaadittu laatimaan ilmastolaki.

Kampanjan The Big Ask -lyhytelokuvassa musiikki on vahvassa roolissa vetoamassa katsojan ja kuulijan tunteisiin. Helsingissä järjestetyssä Ihmistulva -mielenosoituksessa laulua käytettiin apuna viestin viemiseen eduskunnalle ja lisäksi kampanjassa hyödynnettiin julkisuuden henkilöiden, kuten muusikko Maija Vilkkumaan puheenvuoroja tukijoiden etsimisessä.

Myös taiteen- ja tieteentekijöistä koostuva Myrskyvaroitus ry käyttää musiikin keinoja lisätessään ilmastonmuutokseen liittyvää tietoutta maailmassa, esimerkiksi järjestämällä konsertteja ja muita taidetapahtumia.

Polttava Kysymys
Polttava Kysymys

Musiikki tunteiden käsittelyn välineenä

Jillian Stewart
Jillian Stewart

Musiikki on tunteiden kieli, jota ihminen on kautta aikojen on hyödyntänyt niin ilojensa kuin surujensakin ilmaisemisessa. Muiden taidemuotojen tapaan musiikkikin voi nostaa esiin piilotajuista ainesta ja tunteita, joista ei ole aiemmin ollut edes tietoinen. Lisäksi esiinnousseita asioita voidaan musiikin avulla myös käsitellä ja ratkaista. Musiikkia soitettaessa ja improvisoitaessa sisäinen tunne saa ulkoisen ja korvinkuultavan muodon. Soittaminen ja laulaminen voivat olla myös puhdistavaa tunteen purkamista.

Taide- ja tiedeaineiden välille on turha luoda vastakkainasettelua tunne- tai järkiperäisyydestä, sillä taidekin on oma tieteenalansa ja voi olla esimerkiksi hyvin matemaattista ja toisaalta tieteen tekemiseenkin liittyy tunteita ja arvovalintoja. Silti on kiistaton tosiasia, että kouluopetuksessa taideaineiden vahvuuksiin kuuluu niiden tunteiden käsittelyyn liittyvät mahdollisuudet, joista on paljon hyötyä myös ilmastoaiheiden käsittelyssä.[/su_spoiler]

Sää vaikuttaa vahvasti mielialaamme ja esimerkiksi popmusiikissa sää yhdistetään usein tiettyyn tunteeseen. Vielä nykyään aurinko viittaa yleensä positiiviseen asiaan ja sade taas negatiiviseen. Esimerkiksi Ain’t no sunshine -kappaleessa sään muuttuminen viittaa eroon.

Ilmastonmuutos tuo tullessaan erilaisia säätiloja, jotka tutkimusten mukaan voivat vaikuttaa musiikin kirjoittamiseen. Tulevaisuudessa musiikkikappaleet saattavat käsitellä enemmän huonoa säätä ja läkähdyttävää kuumuutta, sillä ne ovat yhä useammin osa ihmisten elämää. Hurrikaanien aktiivisella ajalla 1950-luvulla kirjoitettiin enemmän kappaleita tuulesta ja myrskyistä, joten voi olla että myös ilmastonmuutoksen tuomat rajummat säävaihtelut voivat vaikuttaa musiikkiin. Pirteät kesäkappaleet auringonpaisteesta ja hellästä kesätuulesta voivat muuttua synkkäsävyisemmiksi.

Ilmastonmuutokseen liittyy paljon voimakkaitakin ja usein negatiivisia tunnekokemuksia, kuten ahdistusta, pelkoa ja voimattomuutta, joiden olemassaoloa ei välttämättä haluta tai uskalleta myöntää ja musiikkia voidaan käyttää tällaisten tunteiden käsittelyn apuvälineenä.

Viime aikoina on yhä enemmän alettu puhua ilmastoahdistuksesta. Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ilmiötä nimeltä ympäristöahdistus. Molemmissa on kyse vaikeista tuntemuksista (mm. huoli, suru, pelko, voimattomuus, häpeä, ahdistus), jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Sekä ympäristö- että ilmastoahdistus ovat siis osa ilmiötä, jossa maailman tila vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Ahdistus ei selity psyykkisellä haavoittuvuudella eikä ole sairaus, vaan se on ymmärrettävä reaktio suhteessa laajoihin ympäristöongelmiin.

Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla, sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.

Maailmalla psykologi- ja ympäristöjärjestöt, taiteilijat ja ympäristökasvattajat ovat luoneet ympäristöahdistuksen käsittelyyn oma-apua, materiaaleja, ryhmätoimintaa, tapahtumia ja vertaistukea. Suomessa ilmastoahdistuksen käsittelyyn on käytetty osallistavaa draamaa, kirjoittamistyöpajoja, taiteellisia menetelmiä ja ohjattuja pienryhmiä. Suoraan kouluun sovellettuja ilmastoahdistuksen käsittelyssä auttavia materiaaleja ei Suomessa ole toistaiseksi julkaistu, mutta niitä on kehitteillä.

Tekstiin on poimittu otteita MIELI Suomen Mielenterveys ry:n julkaisemasta ja TT Panu Pihkalan kirjoittamasta raportista nimeltä Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen (julkaistu keväällä 2019). Lue aiheesta lisää suoraan raportista: https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/ilmastoahdistusraportti-mieli2019-web.pdf

Myös Ilmastokasvatus ja tunteet -artikkeli (Pihkala 2019) on hyvin kattava, ilmainen sukellus aiheeseen erityisesti koulun näkökulmasta. Artikkelin lisäksi löydät Toivoa ja toimintaa -sivustolta tehtäviä tunteiden käsittelyyn oppilaiden kanssa. https://toivoajatoimintaa.fi/tunteet/

Lisää ilmastoahdistuksesta voit lukea myös mm. Open ilmasto-oppaan psykologian sivulta

Musiikkia pidetään toiminnallisena tunteiden käsittelyn välineenä. Esimerkiksi soittaminen, laulaminen tai omien laulujen tekeminen voivat toimia tapana käsitellä omia tunteita ja elämän tapahtumia. Toisaalta herättäessään mielikuvia musiikki edistää myös tiedollista prosessia ja auttaa tuntemusten työstämisessä.

Aikuiset osaavat vaikuttaa mielialaansa monilla tavoilla, mutta nuorilla tunnetaidot ovat vasta kehittymässä ja erityisesti heille musiikki tarjoaa heille helpon kanavan tunteiden säätelyyn. Suosikkikappaleet purkavat raivoa, antavat lohtua ja auttavat kohtaamaan vaikeitakin asioita. Vihan tai suuttumuksen purkaminen voi vaatia voimakkaampaa ja aggressiivisempaa musiikkia, kun taas lohtua haetaan melankolisemmasta musiikista.

Musiikin avulla voi myös oppia ihmissuhteista, rakastamisesta ja toisista välittämisestä, sekä rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi eri kulttuurien musiikki voi auttaa ymmärtämään eri kulttuureita ja niiden kauneuskäsityksiä.

Taidetta tehdessään tai vastaanottaessaan ihminen siirtää siihen tunteitaan, jolloin psyykkinen työskentely mahdollistuu turvallisesti ilman liian suurta ahdistusta asiaa kohtaan. Monesti ihminen siirtää omat tunteensa pelkästään musiikin ominaisuuksiksi. Musiikki voidaan pitää surullisena tai vihaisena. Kun oivaltaa, että kulloinenkin tunnetila ei ole vain musiikin ominaisuus, vaan se on myös hänessä itsessään, näitä tunteita pääsee purkamaan ja työstämään turvallisen symbolisen etäisyyden päästä musiikin keinoin.

Musiikkiterapian työtapoja ovatkin musiikin kuuntelu, soittaminen ja oma ääni. Myös maalaaminen ja liikkuminen musiikin avulla tai innoittamana ovat tavallisia menetelmiä.

Terapian välineenä musiikilla on lukuisia tehtäviä. Se kanavoi tiedostamattomia impulssejamme, purkaa tunteita, antaa turvaa ja etäisyyttä käsitellä vaikeitakin asioita, auttaa asioiden käsittelyssä, vahvistaa oman itsen, eli egon rakenteita ja lisää itsetuntemusta. Toisin sanoen musiikki toimii eräänlaisena välittäjänä tiedostettujen ja tiedostamattomien psyyken rakenteiden välillä, saa aikaan vuorovaikutusta, antaa esteettisen kokemuksen ja tottakai saa aikaan myös mielihyvää.


Tehtäviä

1. ILMASTONMUUTOSLAULU
Sävelletään ja sanoitetaan yhdessä ilmastonmuutosaiheinen kappale. Inspiraatiota aiheeseen voi ottaa Rajaton -yhtyeen ja Jaakko ja Pekka Kuusiston yhteisen Kaksi astetta -levyn tekoprosessista.

2. KAKOFONIAORKESTERI
Jokainen oppilas saa oman soittimen (mikä tahansa soitin käy). Opettaja lukee yksi kerrallaan seuraavia lauseita ja oppilaat miettivät niiden aiheuttamia tunnereaktioita ja sitä, mikä sointu kuvaa tunnetta parhaiten.

  • Merenpinta tulee ilmastonmuutoksen myötä todennäköisesti nousemaan
  • Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutokseen töissä, kotona ja politiikassa
  • Ilmastonmuutos lyhentää lumipeitteistä aikaa Suomessa
  • Tuulivoiman määrä on viime vuosina kasvanut maailmassa valtavasti
  • Ilmastonmuutos aiheuttaa monissa ihmisissä usein negatiivisia tunnekokemuksia, kuten ahdistusta, pelkoa ja voimattomuutta
  • Harmaahaikaroista on ilmastonmuutoksen myötä tullut vakituinen laji Suomessa

3. ILMASTONMUUTOS-LEVYRAATI
Pidetään ilmastoaiheisista kappaleista levyraati. Ennen pisteiden antamista keskustellaan seuraavista aiheista:

  • Miksi pidit tai et pitänyt kappaleesta?
  • Mistä kappale kertoo ja millä tavalla? Viestiikö laulu ilmastonmuutoksesta? Entä jostain muusta ympäristöongelmasta?
  • Kenelle viesti on suunnattu?
  • Onko kappaleen vaikuttamisen tapa mielestäsi voimallinen? Miksi/ miksi ei?

Huom ope! Kaikki laulut eivät puhu suoraan ilmastonmuutoksesta.

  1. Dear Future Generations: Sorry (Prince Ea): https://www.youtube.com/watch?v=eRLJscAlk1M&feature=youtu.be
  2. Miten historiaa luetaan? (Paleface): https://www.youtube.com/watch?v=KbwgCZJNZDA&ebc=ANyPxKpaR-of6udBBz11qJz4nk_hPHJFKEeOdLKIdVk6IkIC8uhU-WaojxntUsORChyACa4_Q1sUbJPmuEkt72H8LKvq-iDR3w
  3. Aurinko (Reino Nordin): https://www.youtube.com/watch?v=hxrjjEgbzGg
  4. A Song of Our Warming Planet (Daniel Crawford): http://ensia.com/videos/a-song-of-our-warming-planet/  (alkaa videon kohdasta 01:35)
  5. Rion henki (Raakku ja Helmet): https://www.youtube.com/watch?v=oG-SvKNVU-c
  6. Maalla, Merellä, Ilmassa (Stam1na): https://www.youtube.com/watch?v=4uzaxBeBfVk
  7. Kiitollisuutta (Jukka Poika fest. Raappana): https://www.youtube.com/watch?v=MOiWk-FxTt8
  8. Vesireittejä (Ultrabra): https://www.youtube.com/watch?v=C0jsYthEwdg
  9. Hiilen kiertokulku luonnossa (M.A. Numminen): https://www.youtube.com/watch?v=szz-vhHva4w
  10. Only an Expert (Laurie Anderson): https://www.youtube.com/watch?v=bvhfSH9CbCw
  11. Kauppatori (Egotrippi) (löytyy Spotifysta)
  12. Beds are burning (Midnight Oil): https://www.youtube.com/watch?v=W5f5TK04Hl8
  13. Luonnonsuojelujenkka (M.A. Numminen): https://www.youtube.com/watch?v=tSfXQGeBJh0
  14. 4 degrees (Anohni): https://www.youtube.com/watch?v=Fi0q0O4V5Qs
  15. It´s getting hot in here (Nelly): https://www.youtube.com/watch?v=oRAuQM3pl-Y
  16. Heal the World (Michael Jackson): https://www.youtube.com/watch?v=fzDft0DZRUw
  17. Elegy for the Arctic (Ludovico Einaudi): https://www.youtube.com/watch?v=2DLnhdnSUVs
  18. Leipää, lempee, lämpöö (Arja Koriseva): https://www.youtube.com/watch?v=UQ4XqsGJ7zw
  19. Tipping Point (Chisu): https://www.youtube.com/watch?v=5B5SGbAnHCs
  20. Minä suojelen sinua kaikelta 2019 (Ilmastokuoro/ Ultra Bra): https://www.youtube.com/watch?v=Q-_WQh-_rao
  21. Oops! (Kyösti Salokorpi & Ronya / Ilmastokanava): https://www.youtube.com/watch?time_continue=7&v=Fxj5vutg2ds

4. AAMUNAVAUS ILMASTOVAIKUTTAMISESTA
Nuorten akatemia on julkaissut valmiin aamunavausmateriaalin ilmastonmuutoksesta ja ilmastovaikuttamisesta. https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-ilmastonmuutoksesta/

Aamunavauksen lopuksi luokissa kehotetaan katsomaan kaikille ilmastotekoja tekeville nuorille omistettu musiikkivideo, joka on tehty kaikille ilmastotoimijoille kiitokseksi ja voima- ja turvalauluksi Ultra Bran rakastetun Minä suojelen sinua kaikelta -kappaleen pohjalta. Videolla kajahtaa Johanna Almarkin johtama orkesteri ja kuoro, ja Rauhatäti räppää tulevista sukupolvista. Videon toteutuksen takana on Eero Tiilikainen. https://www.youtube.com/watch?v=Q-_WQh-_rao


Kuvagalleria


[su_divider top=”no” divider_color=”#dedede” size=”0″]

Nämä kuvat ovat vapaasti käytössäsi kyseisen kuvan CC-lisenssin mukaisesti (Esim. mainitse kuvaaja käyttäessäsi kuvaa).
Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät Flickr-kuvagalleriasta täältä.


Lähteet ja lisälukemista

Musiikin filosofisuus ympäristöongelmien aikakaudella (Torvinen, AGON 2014)
http://agon.fi/article/musiikin-filosofisuus-ymparistoongelmien-aikakaudella/

Where are all the climate change songs? (BBC 2015)
http://www.bbc.com/news/magazine-34844244

Ilmastonmuutos vaikuttaa musiikkimakuumme – soiko 2080-luvulla kesäisin vain blues? (YLE 2015)
http://yle.fi/uutiset/ilmastonmuutos_vaikuttaa_musiikkimakuumme__soiko_2080-luvulla_kesaisin_vain_blues/7933831

Tunteet haltuun musiikilla (Tiede 2007)
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tunteet_haltuun_musiikilla

Toiminnalliset menetelmät (ELÄ! – Elämän Punaista Lankaa Etsimässä)
http://www.ela.fi/akatemia/toiminnalliset.php

Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen. MIELI Suomen Mielenterveys ry / Panu Pihkala (2019). https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/ilmastoahdistusraportti-mieli2019-web.pdf

Climate Culture Conference, Event Summary (Tandem Cultural Dialogues 2019)
https://static1.squarespace.com/static/5c34905e9d5abb2795d0e2f5/t/5d1baa8d4839b200012a1290/1562094230065/Climate+Culture+2019+Summary-2.pdf