Ilmastonmuutos alakoulun arjessa ja opetuksessa

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste: se on monialainen ja monitieteinen ongelma, jossa luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteelliset, moraaliset ja tekniset kysymykset kietoutuvat yhteen. Opettajan voi olla vaikeaa ymmärtää ja hahmottaa ilmastonmuutoksen kaikkia puolia ja lisäksi on tasapainoteltava aiheen opettamiseen liittyvien kysymysten kanssa: Miten kysymystä tulisi lähestyä? Kuinka paljon lapselle voi aiheesta kertoa? Miten luoda ahdistuksen sijaan toivoa?

Open ilmasto-opas on hyvä apu opettajan oman tietämyksen kartuttamiseen, mutta sen materiaalit on pääosin suunnattu aineenopettajille ja lasten sijaan nuorille. Asiaan enemmän perehtynyt opettaja voi luottaa ammattitaitoonsa ja intuitioonsa asian käsittelyssä oppilaiden kanssa, mutta lisäksi seuraavaan on listattu joitakin yleisen tason vinkkejä siihen, millä tavoin ilmastonmuutoksesta voi lasten kanssa keskustella. Sivun lopussa on myös joitakin tehtäväideoita.

USAID_IMAGES

1. Puhu kohderyhmällesi

marin

Viestin kohdistaminen omalle kohderyhmälle on perussääntö kaikessa viestinnässä. Lapsille suunnatussa ilmastokasvatuksessa on hyvä kiinnittää huomiota ikäryhmän kykyyn ottaa viestit vastaan. Esimerkiksi leikki tai draamallinen lähestymistapa on hyvä läpi alakoulun, mutta lasten kasvaessa viestiä kannattaa jatkuvasti tarkentaa.

Alkuopetuksen oppilaiden kanssa ilmastonmuutosta, tai kasvihuonekaasuja, ei välttämättä tarvitse sanana ottaa esille ollenkaan. Asiaa voi tuoda esiin kasvattamalla lasten ympäristöherkkyyttä viettämällä mahdollisimman paljon aikaa luonnossa tai koulun puutarhassa luonnon ihmeitä hämmästellen ja arjen ympäristötekoja tehden, liittyivätpä ne ilmastonmuutokseen tai eivät. Lisäksi voidaan esimerkiksi havainnoida säätiloja miettien sään ja ilmaston eroavaisuuksia tai lukea ja kuunnella aiheeseen liittyviä tarinoita kirjoista tai haastatella isovanhempia heidän talvimuistoistaan.

Kolmannelta luokalta alkaen asiaa voidaan alkaa käsitellä jo käsitteellisemmin, mutta silti mahdollisimman konkreettisesti. Konkretian apuna toimivat hyvin esimerkiksi ruokateema tai komposti, jonka kautta voidaan alkaa puhua hiilen kierrosta. Viidennellä ja kuudennella luokalla ilmastonmuutosta voidaan käsitellä esimerkiksi energiantuotantomuotojen ohessa.

2. Pysy positiivisena

Suuren kokonsa ja moniulotteisuutensa vuoksi ilmastonmuutos aiheuttaa helposti ahdistuksen tunteita aikuisillekin. Lapset ja nuoret ovat taitavia aistimaan aikuisten tunnetiloja ja tekevät niistä omat johtopäätöksensä. Tutkimustulosten tarkentuessa ja median puhuessa ilmastonmuutoksesta usein uhkaavaankin sävyyn olisi etenkin lasten kanssa tekemisissä olevien aikuisten pyrittävä pitämään ylä toivon ilmapiiriä.

Katastrofaalisen ilmastonmuutoksen seuraukset pystytään yhä välttämään. Vaikka tulevat sukupolvet joutuvat elämään jo nyt aiheutetun ilmastonmuutoksen seurausten kanssa, voivat seuraukset pysyä sen kokoisina, että niiden kanssa on mahdollista ylläpitää nykyisen kaltainen hyvinvoinnin taso. Suuri joukko aikuisia tekee jatkuvasti töitä asian puolesta. Kun aihetta käsittelee opetuksessa, on ongelmien lisäksi hyvä tuoda esiin näkyvästi myös erilaisia ratkaisumalleja ja parhaillaan tehtäviä ilmastotoimia.

3. Pidä ympäristöaiheet jatkuvasti esillä

Richard Leeming

Ympäristöongelmat seurauksineen ja ratkaisuineen ovat nykymaailmassa jatkuvasti läsnä. Siksi niitä ei koulussakaan voi jättää käsiteltäväksi vain yhdellä tai kahdella vuosittaisella oppitunnilla. Ympäristöopin aiheiden lisäksi esimerkiksi musiikin tunnilla voidaan pitää levyraatia ympäristöaiheisista lauluista, pyöräretken yhteydessä voidaan puhua liikenteen ympäristövaikutuksista ja äidinkielen tunnilla voidaan lukea ja kirjoittaa ympäristöaiheisia tarinoita, sekä yhdessä kuvataiteen kanssa laatia ilmastoaiheisia vetoomuksia kunnan päättäjille.

4. Kuuntele lasta

Kysymällä ja kuuntelemalla tarkalla korvalla selviää, mikä on lapsen ilmastonmuutokseen liittyvä tietotaso ja liittyykö siihen virheellisiä käsityksiä. Tietotaso saattaa vaihdella hyvinkin paljon. Aiheesta vanhempiensa kanssa keskustelleet saattavat olla ilmastoasioista todella hyvin kärryillä ja toiset taas ovat hädin tuskin kuulleet koko sanaa.

Kuuntelemalla voi huomata myös lapsen aiheeseen siihen liittyvien tunteiden luonteen. Tunteet on syytä ottaa vakavasti, olivat ne millaisia tahansa ja niitä olisi hyvä lähteä myös jollakin tavoin työstämään. Erilaiset luovat keinot keinot musiikista draamaan, kuvataiteisiin ja luovaan liikuntaan ovat tässä hyvä apu.

5. Kannusta oppimaan tutkimalla

Wild Center

Tutkimalla oppiminen on hyvä tapa lisätä varsinkin isompien oppilaiden tietämystä aiheesta kuin aiheesta. Ilmastonmuutoksesta löytyy paljon erilaista tietoa ja myös asenteellisia kirjoituksia internetistä. Välillä jopa aikuisen voi olla vaikea päästä selville tiedon luotettavuudesta, joten voi olla että opettajan on hyvä suorittaa tutkimusaineistolle ennakkovalintaa, ettei koulussa opittu tieto ainakaan lisää virheellisiä käsityksiä aiheesta. Ilmastokysymysten tutkimisen jälkeen on hyvä vielä tarkistaa, millä mielellä oppilas työskentelyn jälkeen on, ettei monista lähteistä saatu pelottavaltakin tuntuva tieto ole liiaksi lannistanut lasta. Tässäkin auttavat positiiviset ja innostavat, jo käytössä olevat ratkaisut.

6. Vältä virheellisen tiedon välittämistä

Ilmastonmuutos liittyy eri tavoin joihinkin muihin ympäristöongelmiin, mutta kaikki ympäristöongelmat eivät liity toisiinsa. Jotta ongelmia voitaisiin pätevällä tavalla ratkaista, on tunnettava juuri kyseisen ongelman syyt ja parhaat ratkaisumallit. Alakoulussa ei ole tarpeellista ottaa tavoitteeksi, että oppilaille syntyisi realistinen kuva kaikkien erilaisten sosiaalisten ja ympäristöongelmien välisistä syy- ja seuraussuhteista. On kuitenkin olennaista, että opettajan käsitys on oikea, jottei hän vahingossa tule välittäneeksi mahdollisia virheellisiä ajatusmallejaan oppilaille.

Yleisimpiä virhekäsityksiä on ajatus otsonikadon ja ilmastonmuutoksen yhteydestä. Yhteys on kuitenkin sen verran monimutkainen ja merkitykseltään pieni, että on turvallisempaa ajatella ettei yhteyttä ole lainkaan. (Pidemmän selvityksen aiheesta voit lukea täältä.) Otsonikato on hyvä esimerkki vakavasta ympäristöongelmasta, joka on kansainvälisellä yhteistyöllä ja asioihin puuttumisella saatu ratkaistua.

Toinen suurelta osin virheellinen käsitys liittyy kierrättämiseen. Vaikka roskaantuminen on maailmaanlaajuisesti merkittävä ongelma ja kierrätyksen tehostaminen siihen yksi hyvä ratkaisu, ei se ilmastonmuutoksen kannalta ole kovinkaan merkittävä asia. Yleensä pakkaus aiheuttaa vain muutaman prosentin tuotteen kokonaishiilijalanjäljestä. Sen sijaan pakkaus suojaa kaupassa myytäviä tuotteita kuljetusmatkojen aikana. Ilman asianmukaisia pakkauksia syntyisi itse asiassa enemmän jätettä, joten ilmastonäkökulmasta pakkauksilla on oikeastaan myönteinen vaikutus ympäristöön.

7. Älä peittele totuutta

Edellä on lyhyesti sivuttu sitä, millä tarkkuudella ilmastoaiheita voisi eri ikäisten oppilaiden kanssa tarkastella. Lapsilähtöisyys asian käsittelyssä on kuitenkin toinen hyvä ohjenuora. Jos lapsi kysyy asiasta suoraan, on myös vastaus annettava suoraan ja rehellisesti. Ilmastonmuutos on vakava ongelma, mutta ratkaisut sen pysäyttämiseksi ovat jo olemassa ja työtä asian eteen tehdään koko ajan eri puolilla maailmaa.

8. Toimi yhdessä lasten kanssa

Polttava Kysymys / Maan Ystävät

Vaikka ilmastonmuutoksen ratkaiseminen ei ole lasten vastuulla, voivat he silti olla osallisina sitä ratkaisemassa. Alakouluikäisen toimet voivat pitkälti liittyä omassa elämässä ja koulun piirissä vaikuttamiseen, mutta myös esimerkiksi vetoomusten kirjoittaminen tai piirtäminen, tai mielenosoitusten järjestäminen tai sellaiseen osallistuminen ovat mahdollisia tapoja opetella kansalaisvaikuttamisen taitoja. Lasten aloitteesta tehdyt vaikuttamiskampanjat kiinnostavat usein myös mediaa, joten kannattaa harkita myös tiedotusvälineisiin yhteydessä olemista. Medianäkyvyys lisää toiminnan vaikuttavuutta ja tarjoaa samalla mahdollisuuden harjoitella vaikkapa tiedotteen laatimista tai kertoa tekemisistä blogissa.

9. Arvioi toiminnan vaikutuksia

Kun jotain on tehty, on lasten kanssa hyvä pysähtyä tarkastelemaan sitä, millaisia vaikutuksia omalla toiminnalla on ollut. Toiminnan vaikutuksia omassa koulussa tai kunnassa voi tutkia myös, vaikkei lapsi olisi itse niiden toteuttamiseen osallistunutkaan. On kuitenkin tärkeää oppia huomaamaan asioiden syy-seuraus -suhteita: toiminnan seurauksena asiat yleensä muuttuvat, eli toimimalla niihin voi vaikuttaa.

Tehtäviä

Kuvagalleria

Lähteitä ja lisälukemista