Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on olemassa hyvin paljon kuormittavia teollisuuden ja työn aloja, sellaisia aloja joilta ei synny päästöjä lähes lainkaan ja kaikkea tältä väliltä. Vain muutamat alat, kuten öljynporaus, kivihiilentuotanto ja turvetuotanto ovat sellaisia, joiden alasajo on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta tärkeää. Toisilla aloilla, esimerkiksi lentoliikenteessä ja karjataloudessa tuotantoa tulisi vähentää. Monet muut alat, muun muassa puhtaat teknologiat, eli cleantech, auttavat torjumaan ilmastonmuutosta ja niiden ympärille syntyy paljon työpaikkoja ja mahdollisuuksia yrittäjille. Esimerkiksi Suomi panostaa tähän myös elinkeinomielessä, sillä panostuksen nähdään tuovan taloudellisia hyötyjä.

Muun muassa Valtioneuvoston cleantech-strategiassa linjataan, että tavoitteena on, että Suomeen syntyy vuoteen 2020 mennessä 40 000 työpaikkaa cleantech-alalle. Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Usein cleantech-ratkaisut liittyvät esim. kierrätykseen, uusiutuvaan energiaan, informaatioteknologiaan ja kestäviin liikenneratkaisuihin. Cleantechin kasvupontentiaalista merkkinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että viime vuosina uusiutuvan energian investoinnit jatkoivat kasvua maailmanlaajuisesti, vaikka muiden energiamuotojen investoinnit samaan aikaan laskivat. Tuulivoimalat, aurinkopaneelit ja uudet lämpöenergiaratkaisut tarvitsevat suunnittelijoita, valmistajia, asentajia ja huoltoa. Myös kiertotalouteen syntyy uusia vihreitä työpaikkoja.

Ilmastonmuutoksen liittyvät työpaikat voivat syntyä cleantechin ja muiden teknis-luonnontieteellisten alojen ohella myös mm. ihmisten käyttäytymiseen ja sen muutoksiin ratkaisuja tarjoaville aloille. Tulevaisuudessa sen sijaan että myytäisiin tavaroita, myydäänkin palveluita ja huolletaan asioita. Maailmassa, jossa kertakäyttökulutus ei enää käy päinsä, suutareille ja korjausompelijoille riittää todennäköisesti töitä. Toisaalta kannattaa muistaa, että maailmassa tehdään nytkin paljon esimerkiksi hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä työtä, josta ei koidu erityisemmin päästöjä. Tällaista on esimerkiksi lasten ja vanhusten hoito tai ja opetustyö. 

Ilmastonmuutoksen muuttamassa maailmassa kotimaisen peltoviljelyn merkitys kasvaa, lähimatkailu lisääntyy ja kehitetään uusia ilmastoystävällisiä ruokatuotteita, kuten vuonna 2016 markkinoille tullut nyhtökaura. Myös monet jakamistalouteen perustuvat uudet ratkaisut tulevat menestymään.

Ilmastonmuutoksen ja ilmastotoimien vuoksi työ ei lopu, mutta se tulee muuttumaan. Esimerkiksi metalliteollisuutta tarvitaan, mutta siellä valmistetaan kenties vähemmän autonosia ja luksusristeilijöitä ja enemmän tuulimyllyjä. Rakennusalalla korjausrakentamisen osuus korostuu ja entistä enemmän rakennetaan puusta, joka pitkäaikaisessa käytössä sitoo hiiltä.

Vaikka ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja siihen sopeutuminen luovat kasvunäkymiä monille aloille, jotkut alat tulevat myös kärsimään ja työpaikkojen määrä niillä vähenee. Muutoksessa ovat katastrofin estämiseksi tehtävien tiukkojen torjuntatoimien, sekä ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi todennäköisesti mm. öljynjalostusteollisuus, turvetuotanto, talviurheilu (mm. laskettelukeskukset), sekä mahdollisesti myös lentoliikenne ja karjatalous.

Huili-lehden ilmastonmuutosta ja työn tulevaisuutta käsittelevässä jutussa tulevaisuuden ammateiksi listataan mm. seuraavia:

• Sirkkafarmari
• Yhteisömanageri
• Tuulivoimala-asentaja
• Energianeuvoja
• Ekosysteemirestauroija
• Luontohyvinvointiyrittäjä
• Hävikkiruokaravintoloitsija
• Kiertotalousasiantuntija
• Palvelumuotoilija
• Alustataloussuunnittelija

polybazze

Jakamistalous pitää sisällään monenlaisia yrittämisen muotoja, ei pelkäästään päätoimista liikkeenharjoittamista. Silti sen kautta nousee esiin myös uusia ja luovia, ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita tapoja harjoittaa myös liiketoimintaa.

Jakamistaloudella tarkoitetaan uutta yhteisöllistä taloutta; tavaroiden yhteistä kuluttamista, käyttöä ja tuotantoa. Se on yhdistelmä vanhoja yhteisöllisiä toimintatapoja, kuten talkooperinnettä ja kirpputoreja, sekä nykyteknologian mahdollistamia moderneja yhteydenpidon muotoja. Jakamistalouden taustalla on kulttuurinen muutos pysyvän omistajuuden arvostamisesta kohti käyttöoikeuden arvostamista yhdistettynä ekologisen kestävyyden korostuneeseen merkitykseen. Jakamistalouden voidaan ajatella olevan myös laajempaa kokonaisuutta, kiertotaloutta jossa pyritään ilmastonmuutoksen torjunnan ohella vastaamaan luonnonvarojen hupenemisen ongelmaan.

Jakamistaloudessa toimivat ihmiset mieluummin vuokraavat tavaroita kuin ostavat kaikkea omaksi. Tavallaan kyse on siirtymästä passiivisen kuluttajan roolista aktiiviseksi kansalaiseksi, joka voi sekä käyttää että halutessaan myös tuottaa palveluja ja tuotteita. Myymisen ja ostamisen ohella jakamistaloudessa vuokrataan, lainataan ja lahjoitetaan. Suomessa jakamistalouden ilmentymismuodot vaihtelevat uudenlaisista kirpputoripalveluista ja autojen ja työtilojen yhteiskäytöstä ja kimppakyytiverkostoista harrastusvälineiden lainaamiseen, joukkorahoitukseen, pienpalveluihin, aikapankkitoimintaan ja ruokaosuuskuntiin.

Jakamistalous ei perustu yksinomaan ajatukselle, jonka mukaan yrityksen tehtävänä on tuottaa voittoa. Jakamistalouden prosesseissa on mukana niin yrityksiä, itsensä työllistäjiä, kuin erilaisia yksittäisiä ihmisiä, jotka ostavat ja myyvät tavaraa tai vaihtavat palveluksia tarpeidensa mukaan vapaa-ajallaan. Yrityksistä vain osa tavoittelee voittoa. Jakamistalouden ympärille syntyneitä yrityksiä ja yhteisöjä ovat mm. tori.fi, Facebookin kierrätysryhmät, Über, kuinoma.fi, Mesenaatti.me, REKO-ringit jne.

suomisyojajuo

Työpaikkojen autot voidaan pyrkiä korvaamaan polkupyörillä tai sähkö- tai biokaasuautoilla. Matkakorttien ja työsuhdepyörien avulla työpaikka voi kannustaa henkilökuntaa käyttämään julkista liikennettä ja pyöräilemään myös vapaa-ajallaan. Myös etätöihin kannustamisella on merkittävä potentiaali liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen, sillä nykyään jopa 75 prosenttia työmatkakilometreistä kuljetaan henkilöautolla. Samalla  liikenneruuhkat tasoittuvat ja liikenne sujuvoituu,  liikenneonnettomuusriskit laskevat ja liikenteestä aiheutuva melu vähenee. Videopuhelutekniikoiden kehittyminen parantaa entistä useammin mahdollisuuksia jättää työmatkat väliin.

Myös työaikasuunnittelulla voidaan torjua ilmastonmuutosta. Lyhyempien työpäivien tekemisellä näyttää tutkimusten mukaan olevan vaikutusta päästöjen vähenemiselle. Taustalla tässä on ainakin se, että pitkiä työpäiviä tekevät kiireiset käyttävät arjessaan enemmän energiaa ja kuluttavat enemmän. Laajemmassa mittakaavassa lyhyemmät työpäivät merkitsevät vapaa-ajan arvostuksen kasvua tuotannon kasvua enemmän.

Infomastern

Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki syntyy pääosin asumisen, liikkumisen ja ruoan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisuudesta. Omaan hiilijalanjälkeensä voi ratkaisevasti vaikuttaa elämänvalinnoillaan: niukoissa neliöissä asuvan jalanjälki on yleensä selvästi pienempi kuin suuressa kodissa yksikseen asuvan ja kasvispainotteista ruokaa syövän jalanjälki on pienempi kuin runsaasti lihaa syövän. Erilaisilla valinnoilla on eri kokoisia ja  pituisia vaikutuksia jalanjälkeen.

Isot elämäntilanteen muutokset, kuten muuttaminen luovat usein kehyksen myös seuraavassa elämänvaiheessa syntyvien päästöjen määrälle ja vaikuttavat siihen melko pysyvästikin. Tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa asuinpaikan ja -muodon valinnasta seuraa perheelle pakko hankkia ja käyttää kahta autoa ja lämmittää huonosti eristetty koti tehottomasti suoralla sähkölämmityksellä.

Yksittäisten toistuvien tekojen, kuten kaukoloman, kakkosasunnon talvilämmittämisen, liian korkean sisälämpötilan tai ruokaan ja lämpimän veden käyttöön liittyvät teot eivät aiheuta yhtä jatkuvia seurauksia kuin suurten muutosten, mutta toistuvina niilläkin on suuri vaikutus jalanjälkeemme ja toisaalta yhdelläkin kaukomatkalla voi nostaa energiankulutustaan kymmeniä prosentteja.

Pienten tekojen vaikutus on kilogrammoissa mitattuna sananmukaisesti pieni, mutta pienetkään teot eivät ole hiilijalanjälkemme kannalta merkityksettömiä, jos ne toimivat siirtymävaiheena kohti suurempia tekoja. Pienet päätöksemme, kuten energialamppuihin vaihtaminen tai kangaskassin käyttäminen muovipussin sijaan voivat auttaa meitä tekemään suurempia ja vaikeampia päätöksiä. Suurten muutosten tekeminen puhtaalta pöydältä on harvinaista ja voi tuntua hyvin hankalalta. Sitä ennen on harjoiteltava pienillä teoilla ja luotava uskoa siihen, että toisenlainen toimintamalli on mahdollista toteuttaa.

Kuten aiemmasta tekstistä voi päätellä, ei ammatinvalinta kuulu niihin elämänvalintoihin, joka lukitsisi ilmastovaikutuksemme. Tiedostava ja aktiivinen yksilö voi toimia ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta niin työpaikallaan, kuin yksityiselämässään vaikkapa järjestötoiminnan kautta, olipa työpaikka mikä hyvänsä. Ilmastonäkökulmasta epätavallisemman ammatinvalinnan kautta, kuten sähkömiehenä tai lääkärinä voi yksilönä saada alallaan aikaan yllättävän paljon, kun muita ilmastotoimijoita on vähemmän.

Kris Krug

Suuren kokonsa ja moniulotteisuutensa vuoksi ilmastonmuutos aiheuttaa helposti ahdistuksen tunteita. Tutkimustulosten tarkentuessa ja median puhuessa ilmastonmuutoksesta usein uhkaavaankin sävyyn, olisi varsinkin lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten pyrittävä säilyttämään toivon ilmapiiri.

Aihetta käsiteltäessä on ongelmien lisäksi hyvä tuoda esiin näkyvästi myös erilaisia ratkaisumalleja ja parhaillaan tehtäviä ilmastotoimia. Katastrofaalisen ilmastonmuutoksen seuraukset pystytään yhä välttämään. Vaikka tulevat sukupolvet joutuvat elämään tähän mennessä aiheutetun ilmastonmuutoksen seurausten kanssa, ei ongelman ratkaiseminen vielä tässä hetkessä ole pelkästään nuorten hartioilla. Suuri joukko aikuisia tekee jatkuvasti töitä asian puolesta.

On hyvä, jos ilmastonmuutoksen nuorissa aiheuttamat tunteet tulevat kuulluksi. Ne on syytä ottaa vakavasti olivat ne millaisia tahansa ja niitä olisi hyvä lähteä myös jollakin tavoin työstämään. Erilaiset luovat keinot keinot musiikista draamaan, kuvataiteisiin ja luovaan liikuntaan ovat tässä hyvä apu.

Ilmastonmuutos vaikuttaa maailmassa ja elämässämme niin moniin asioihin, että sen vaikutus on samaan aikaan suuri ja kuitenkin epämääräinen. Usein ilmastonmuutos tuo lisää lisää huolta sellaisissa kysymyksissä, jotka perinteisesti muutenkin synnyttävät stressiä, kuten lapsista huolehtiminen ja tulevaisuuden suunnittelu. Toisin sanoen ihmisen ja etenkin nuoren elämässä yhdistyvät usein ilmastoahdistus ja jotkin muut ahdistukset, kuten ammatinvalintaan liittyvä ahdistus. Oppilaanohjaajan on erityisen tärkeää huomioida tämä työssään.

Omien tulevaisuuden haaveiden ja positiivisten tulevaisuuskuvien visualisoiminen tai muulla tavalla konkretisoiminen voivat myös auttaa ahdistuksen torjunnassa. Minkälaiset asiat ovat minulle tärkeitä? Millaisessa maailmassa minä haluan elää? Mitä voin tehdä tuon maailman luomiseksi?

Wild Center