Ilmastonmuutos opinto-ohjauksessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt. Elämme parhaillaan monenlaisten toisiinsa kytkeytyvien kriisien aikaa. Ilmaston kuumeneminen on niistä yksi keskeisin, sillä se voimistaa monia muita kriisejä. Kaikilla oppiaineilla on annettavaa ilmastokriisin ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Tällä sivulla käsitellään ilmastonmuutosta opinto-ohjauksen näkökulmasta.

Kaikki elinkeinot vaikuttavat ilmastonmuutokseen jollakin tavalla, joko sitä aiheuttaen, sitä ratkaisten tai molempia. Siksi ilmastovaikutusten ymmärtäminen ja kyky soveltaa niitä omaan työhön ovat nykymaailmassa osa jokaisen ihmisen työtä. Opinto-ohjaus onkin merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

---

Ohjausta kestävään tulevaisuuteen

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa monien muiden asioiden ohella myös elinkeinoelämään ja työpaikkoihin. Siksi se kannattaa huomioida opinto-ohjauksessa jo nyt. Green guidance on ohjausteoria, joka tukee ohjattavaa tekemään koulutukseen, harjoitteluihin ja urasuunnitelmiin liittyviä päätöksiä ilmastonmuutoksen ilmiöt ja ympäristökysymykset huomioiden. Green guidance ei ole vielä kovin tunnettu käsite ja toimintatapa, eikä sille toistaiseksi ole olemassa suomenkielistä termiä. Voit lukea aiheesta lisää lisää esimerkiksi tästä opinto-ohjaaja Tiia Aholan kirjoituksesta.

Maailmaa koettelevat myös monet muut globaalit kestävän kehityksen haasteet. Löydät tältä sivulta erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa, näkökulmia ja tehtäviä, mutta monet materiaaleista ovat helposti sovellettavissa myös muiden viheliäisten ongelmien käsittelyyn.

---

Ilmastonmuutos muuttaa työelämää

Työelämä on tällä hetkellä muutoksessa. Koronapandemian myötä työ on muuttunut itsenäisemmäksi ja etätyö on yleistynyt. Nyt jo tiedetään , että pitkään jatkuessaan yksinomainen etätyö uuvuttaa helposti. Pandemia myös kiihdytti digitalisaatiota, mikä puolestaan kiihdytti jatkuvaa työssä oppimista.

Jo pidempään on jatkunut myös laajempi muutos. Siinä perinteinen työn malli, jossa henkilö tekee töitä kahdeksasta neljään vuosikymmenien ajan samassa työpaikassa, pätee yhä harvempaan. Taustalla tässä ovat globaalit ilmiöt, ennen kaikkea tietoteknologioiden ja automaation kehittyminen, sekä työn siirtyminen halvempien tuotantokustannusten maihin.

Tulevaisuuden työstä puhuttaessa ei voi unohtaa myöskään ilmastonmuutosta. Sen luomat mahdollisuudet ja aiheuttamat seuraukset muuttavat väistämättä työn painopistettä eri alojen välillä. Työmaailman näkökulmasta ilmastonmuutos toimii yhteiskunnan uudistamisen kannustimena, ollen mm. tästä syystä enemmän mahdollisuus kuin uhka.

Uusia työmahdollisuuksia syntyy ja toisia häviää

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on olemassa hyvin paljon kuormittavia työn ja teollisuuden työn aloja, sellaisia aloja joilta ei synny päästöjä lähes lainkaan, ja kaikkea tältä väliltä. Vain muutamat alat, kuten öljynporaus, kivihiilentuotanto ja turvetuotanto ovat sellaisia, joiden alasajo on ilmastonmuutoksen pahimpien seurausten torjumisen kannalta tärkeää. Toisilla aloilla, esimerkiksi lentoliikenteessä ja karjataloudessa tuotantoa tulisi vähentää. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja koulutuksen kannalta välttämätön työ, kuten lasten ja vanhusten hoito sekä opetustyö taas aiheuttavat vain vähän päästöjä. 

Monet alat, mm. puhdas teknologia, eli cleantech auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja sen ympärille syntyy paljon työpaikkoja ja mahdollisuuksia yrittäjille. Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Cleantech-ratkaisut liittyvät esim. uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen, informaatioteknologiaan ja kestäviin liikenneratkaisuihin. Esimerkiksi Suomi on pyrkinyt panostamaan cleantechiin myös elinkeinomielessä, sillä panostuksen nähdään tuovan taloudellisia hyötyjä. Tuulivoimalat, aurinkopaneelit ja uudet lämpöenergiaratkaisut tarvitsevat suunnittelijoita, valmistajia, asentajia ja huoltoa. Myös kiertotalouteen syntyy jatkuvasti uusia vihreitä työpaikkoja.

Ilmastonmuutoksen liittyvät työpaikat voivat syntyä cleantechin ja muiden teknis-luonnontieteellisten alojen ohella myös mm. ihmisten käyttäytymiseen ja sen muutoksiin ratkaisuja tarjoaville aloille. Sen sijaan että myytäisiin tavaroita, tulevaisuudessa myydäänkin ehkä palveluita ja huolletaan tavaroita. Maailmassa, jossa kertakäyttökulutus ei enää käy päinsä riittää todennäköisesti töitä mm. suutareille ja korjausompelijoille. Myös monet jakamistalouteen perustuvat uudet ratkaisut tulevat menestymään.

Ilmastonmuuton muuttamassa maailmassa kotimaisen peltoviljelyn merkitys kasvaa, kehitetään uusia ilmastoystävällisiä ruokatuotteita ja lähimatkailu lisääntyy. Metalliteollisuutta tarvitaan, mutta siellä valmistetaan kenties vähemmän autonosia ja luksusristeilijöitä ja enemmän tuulimyllyjä. Rakennusalalla korjausrakentamisen osuus korostuu ja entistä enemmän rakennetaan puusta, joka pitkäaikaisessa käytössä sitoo hiiltä. Ilmastonmuutoksen ja ilmastotoimien vuoksi työ ei siis lopu, mutta se tulee muuttumaan.

Vaikka ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja siihen sopeutuminen luovat kasvunäkymiä monille aloille, jotkut alat tulevat myös kärsimään ja työpaikkojen määrä niillä vähenee. Muutoksessa ovat katastrofin estämiseksi tehtävien tiukkojen torjuntatoimien, sekä ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi todennäköisesti mm. öljynjalostusteollisuus, turvetuotanto, talviurheilu (mm. laskettelukeskukset), sekä mahdollisesti myös lentoliikenne ja karjatalous.

Jakamistalouden uusi aika

Jakamistalous pitää sisällään monenlaisia yrittämisen muotoja, ei pelkäästään päätoimista liikkeenharjoittamista. Silti sen kautta nousee esiin uusia ja luovia, ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita tapoja harjoittaa myös liiketoimintaa.

Jakamistaloudella tarkoitetaan uutta yhteisöllistä taloutta; tavaroiden yhteistä kuluttamista, käyttöä ja tuotantoa. Se on yhdistelmä vanhoja yhteisöllisiä toimintatapoja, kuten talkooperinnettä ja kirpputoreja, sekä nykyteknologian mahdollistamia moderneja yhteydenpidon muotoja. Jakamistalouden taustalla on kulttuurinen muutos pysyvän omistajuuden arvostamisesta kohti käyttöoikeuden arvostamista yhdistettynä ekologisen kestävyyden korostuneeseen merkitykseen. Jakamistalouden voidaan ajatella olevan osa myös laajempaa kokonaisuutta, kiertotaloutta jossa pyritään ilmastonmuutoksen torjunnan ohella vastaamaan luonnonvarojen hupenemisen ongelmaan.

Jakamistaloudessa toimivat ihmiset mieluummin vuokraavat tavaroita kuin ostavat kaikkea omaksi. Tavallaan kyse on siirtymästä passiivisen kuluttajan roolista aktiiviseksi kansalaiseksi, joka voi sekä käyttää että halutessaan myös tuottaa palveluja ja tuotteita. Myymisen ja ostamisen ohella jakamistaloudessa vuokrataan, lainataan ja lahjoitetaan. Suomessa jakamistalouden ilmentymismuodot vaihtelevat uudenlaisista kirpputoripalveluista, autojen ja työtilojen yhteiskäytöstä ja kimppakyytiverkostoista harrastusvälineiden lainaamiseen, joukkorahoitukseen ja ruokaosuuskuntiin.

Jakamistalous ei perustu yksinomaan ajatukselle, jonka mukaan yrityksen tehtävänä on tuottaa voittoa. Jakamistalouden prosesseissa on mukana niin yrityksiä, itsensä työllistäjiä, kuin erilaisia yksittäisiä ihmisiä, jotka ostavat ja myyvät tavaraa tai vaihtavat palveluksia tarpeidensa mukaan vapaa-ajallaan. Yrityksistä vain osa tavoittelee voittoa. Jakamistalouden ympärille syntyneitä yrityksiä ja yhteisöjä ovat mm. tori.fi, Facebookin kierrätysryhmät, Mesenaatti.me, REKO-ringit jne.

---

Jokaisella alalla tehdään ilmastotyötä

Ilmastonmuutos liittyy kaikkiin tulevaisuuden töihin tavalla tai toisella. On helppo ymmärtää, että ilmastotutkija, uusiutuvaan energiaan erikoistunut insinööri ja ympäristökasvattaja toimivat ilmastoammatissa, mutta käytännössä melkein jokaisella alalla ja jokaisella työntekijällä on mahdollisuus toimia ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen parissa.

• isännöitsijän pitää tietää rakennusten energiankulutuksen vähentämisestä
• pankkivirkailijan on osattava sanoa millaisille asunnoille voi myöntää lainaa
• kokki voi lisätä ruokalistojen kasvispainotusta
• rakennusalalla pitää huomioida energiavaikutukset materiaalien ja työvälineiden valitsemisessa ja hankinnoissa
• kaupan alalla toimivan on otettava huomioon, että kuluttajien kiinnostus ilmastovaikutuksia kohtaan kasvaa

Myös maatalous on olennainen ilmastonmuutoksen ratkaisujen ala, sillä maanviljelijöillä on hyppysissään hiilensidonnan keinoja, joita muita aloilla ei ole. Peltojen ja metsien hiilivarastot ovat avaimia ihmisten ilmaan päästämien hiilidioksidipäästöjen sitomisessa takaisin maaperään ja kasveihin.

Ilmastovaikutusten ymmärtäminen ja kyky soveltaa niitä omaan työhön muuttuukin tulevaisuudessa itsestään selväksi työn osaksi. Tiedostava ja aktiivinen yksilö voi toimia ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta työssään olipa työpaikka mikä hyvänsä. Ilmastonäkökulmasta epätavallisemman ammatinvalinnan kautta, kuten sähkömiehenä tai lääkärinä voi saada alallaan aikaan yllättävän paljon, kun muita ilmastotoimijoita on vähemmän.

---

Liikkumisratkaisuja ja muita muutoksia työpaikoilla

Jokaisella alalla voidaan tehdä arjen ja tuotannon käytänteissä muutoksia, joilla pyritään ilmastopäästöjen vähentämiseen. Päästöjen vähentämisessä kannattaa huomioida kolme perusasiaa:

1. työpaikan tuottamat tuotteet ja palvelut,
2. materiaalien ja energian käyttö ja
3. ihmisten arkitoiminnasta syntyvät päästöt.

Energiansäästötoimien ja resurssitehokkuuden ohella esimerkiksi liikkumisratkaisut ovat keskeisiä ilmastopäästöjen vähentämisessä. Valtaosa työmatkakilometreistä kuljetaan nykyään henkilöautolla. Matkakorttien ja työsuhdepyörien avulla työpaikka voi kannustaa henkilökuntaa käyttämään julkista liikennettä ja pyöräilemään myös vapaa-ajallaan. Työpaikkojen autot voidaan pyrkiä korvaamaan polkupyörillä tai sähkö- tai biokaasuautoilla.

Myös työaikasuunnittelulla voidaan torjua ilmastonmuutosta. Lyhyempien työpäivien tekemisellä näyttää tutkimusten mukaan olevan vaikutusta päästöjen vähenemiselle. Taustalla tässä on ainakin se, että pitkiä työpäiviä tekevät kiireiset ihmiset käyttävät arjessaan enemmän energiaa ja kuluttavat enemmän. Laajemmassa mittakaavassa lyhyemmät työpäivät merkitsevät vapaa-ajan arvostuksen kasvua tuotannon kasvua enemmän.

---

Millainen on henkilökohtainen tulevaisuuteni?

Työpaikkojemme merkitys ilmastopäästöjen tuottajana on merkittävä. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä varten tarvittavat päästövähennykset aiheuttavat muutoksia elämäntapaamme myös henkilökohtaisessa elämässämme. Siksi ilmastonmuutosta kannattaa pohtia henkilökohtaisen tulevaisuutemme näkökulmasta muutenkin kuin ammatinvalinnan yhteydessä.

Hiilijalanjälkemme syntyy elämänvalinnoistamme

Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki syntyy pääosin asumisen, liikkumisen ja ruoan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisuudesta. Omaan hiilijalanjälkeensä voi ratkaisevasti vaikuttaa elämänvalinnoillaan: niukoissa neliöissä asuvan jalanjälki on yleensä selvästi pienempi kuin suuressa kodissa yksikseen asuvan ja kasvispainotteista ruokaa syövän jalanjälki on pienempi kuin runsaasti lihaa syövän. Erilaisilla valinnoilla on eri kokoisia ja  pituisia vaikutuksia jalanjälkeen.

Isot elämäntilanteen muutokset, kuten muuttaminen luovat usein kehyksen myös seuraavassa elämänvaiheessa syntyvien päästöjen määrälle ja vaikuttavat siihen melko pysyvästikin. Tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa asuinpaikan ja -muodon valinnasta seuraa perheelle pakko hankkia kaksi autoa ja lämmittää huonosti eristetty koti tehottomasti suoralla sähkölämmityksellä.

Yksittäisten toistuvien tekojen, kuten kaukoloman, kakkosasunnon talvilämmittämisen, liian korkean sisälämpötilan tai ruokaan ja lämpimän veden käyttöön liittyvät teot eivät aiheuta yhtä jatkuvia seurauksia kuin edellisessä kappaleessa mainitut suuret muutokset. Toistuvina tekoina niilläkin on kuitenkin suuri vaikutus hiilijalanjälkeemme, ja toisaalta yhdelläkin kaukomatkalla voi nostaa vuotuista energiankulutustaan kymmeniä prosentteja.

Hyvinvointia ympäristöhaasteiden maailmassa

Ilmastonmuutoksen suuruus ja moniulotteisuus sekä siihen liittyvät muutostarpeet elämässä aiheuttavat ihmisissä usein hankalia tunteita, kuten ahdistuksen ja jopa masennuksen tunteita. Tunteet vaikuttavat kykyymme ja haluumme puhua asiasta ja toimia sen eteen. On tärkeää, että ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, jotta he tekisivät jotain asian eteen. Ei kuitenkaan ole toivottavaa, että ahdistus johtaa lamaannukseen.

Tunteet luovat taustan ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Ne saavat meidät toimimaan, ovat mukana oppimisessa ja vaikuttavat päätöksentekoomme. Positiivisina kokemamme tunteet, kuten ilo, innostus ja hyväksyntä, vapauttavat energiaa, ja toiminta sujuu kuin itsestään. Vaikeampiin tunteisiin, kuten vihaan, häpeään, pelkoon ja epäonnistumiseen, suhtaudumme usein kielteisesti. Nekin ovat kuitenkin hyödyllisiä tunteita, sillä ne saavat meidät valmistautumaan haastaviin tilanteisiin, löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja, etsimään keinoja muutokselle, yrittämään kovemmin ja suojautumaan vaaroilta.

Tunteiden käsittely on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille. Pitkäkestoiset, haastavat tunteet tai voimakkaiden tunteiden tukahduttaminen lisäävät riskiä sairastua fyysisestikin ja vaikeuttavat mm. oppimista. Tunteiden käsittely ja sanoittaminen auttavat hallitsemaan tunteita: näin esimerkiksi ahdistus ei lamauta asioiden puolesta toimimista, eikä pääse vaikuttamaan liikaa hyvinvointiimme. Tunteiden käsittelyn sivutuotteena herää usein halu toimia itselle tärkeiden asioiden puolesta. 

Koulumaailmassa puhutaan tällä hetkellä paljon tunnetaidoista, joilla tarkoitetaan mm. tunteiden tunnistamista, sanoittamista ja käsittelyä. Tunnetaitojen opettelu olisi tärkeää kytkeä ilmastonmuutoksen ja muiden globaaleiden haasteiden käsittelyyn, vaikka sitä ei perinteisesti olekaan tehty. Onneksi ilmastotunteiden käsittelyn tueksi on jo olemassa paljon valmista materiaalia.

---

Ilmastonmuutos arvokysymyksenä

Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen on kerätty iso joukko kansakuntia yhdistäviä arvoja, joita ovat mm. ihmisten tasa-arvoinen kohtelu, vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten välinen  tasa-arvo, sananvapaus ja suvaitsevaisuus. Oikeudenmukaisuuskysymykset ovat monia näitä arvoja läpileikkaava teema.

Kun puhutaan siitä millä keinoin ilmastonmuutosta tulisi torjua, joutuvat arvomme todelliseen puntariin. On uskallettava kysyä rankkojakin arvoihimme liittyviä kysymyksiä. Mikä on ihmishengen arvo? Ovatko kaukana asuvien ihmisten elämät yhtä arvokkaita kuin meidän? Ovatko tulevat sukupolvet yhtä tärkeitä kuin nyt elävät? Vastaukset näihin kysymyksiin liittyvät olennaisesti siihen, millaisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on mielestämme tehtävä ja kuinka nopeasti.

Jos katsomme, että ihmisten syntymättä jääminen tai tulevien ihmisten hyvinvoinnin väheneminen on epätoivottavaa, on meidän ryhdyttävä nopeasti laajoihin torjuntatoimiin. Jos taas katsomme, että nykyisten sukupolvien hyvinvointi on tulevien sukupolvien hyvinvointia tärkeämpää, ei yhtä laajoja toimia tarvita eikä niillä ole niin kiire.

Ilmastonmuutoksen ajatteleminen aiheuttaa meille usein moraalisia ongelmia ja ristiriitoja myös jokapäiväisessä elämässämme. Tiedämme esimerkiksi autoilun, lentämisen ja syömisen voimistavan ilmastonmuutosta, jolloin tehdessämme näitä tavalliseen elämänmenoon mielestämme kuuluvia asioita voi seurauksena olla omantunnontuskia. Asioita monimutkaistaa vielä se, että autoilu ja muut elämäntapavalinnat koetaan yksilönvapauden piiriin kuuluviksi asioiksi ja ne ovat monelle tärkeä arvo. Tällöin elämäntapavalintoihin liittyviin asioihin puuttuminen saatetaan kokea hyvin epämiellyttävänä.

Pysähtyminen pohtimaan omia arvojaan voi auttaa monien näkökulmien, ajatusten ja tunteiden viidakossa selviytymisessä. Toisaalta on hyvä muistaa, että jos ongelmakohtia ryhdytään päättäväisesti ratkomaan, voi seurauksena olla ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi monia muitakin positiivisia asioita: energiaomavaraisuutemme voi lisääntyä, työpaikkojen määrä kasvaa ja ilmanlaatu parantua. Ruokavaliomme voi muuttua terveellisemmäksi, mistä seuraisi terveyshyötyjä. Elinympäristöt voivat muuttua viihtyisämmiksi, jos niin paljon tilaa ei tarvitse varata autojen parkkipaikoiksi. Äärimmäisiin sääilmiöihin varaudutaan esimerkiksi jättämällä viheralueita sadevesitulvien imeytymispaikoiksi. Suomessa panostettiin 1800-luvun lopussa rautateiden rakentamiseen ja pikkupaikkakunnillakin oli asemia vielä 1900-luvun puolivälissä. Silloin ei arjen sujumiseen tarvittu samaan tapaan autoja kuin nyt. Vuonna 2050 arki voi jälleen olla erilaista kuin nykyisin.

Myös hyvän elämän arvojen pohtiminen voi toimia yhtenä lähestymistapana asiaan. Tutkijat filosofian ja psykologian alalla ovat pohtineet kysymystä hyvästä elämästä jo tuhansien vuosien ajan. Siihen liittyvät läheisesti esimerkiksi onnellisuuden, hyvinvoinnin ja kukoistuksen käsitteet. Onnellisuuteen johtavia asioita näyttävät tutkimusten mukaan olevan esimerkiksi positiivinen asenne, kiitollisuus, toisten ihmisten auttaminen ja kiinnostus toisia ihmisiä ja erilaisia asioita kohtaan. Kun elämän perustarpeet täyttyvät, ei materian kerryttämisellä ole enää merkitystä elämän onnellisuuden kannalta. Ihmiset ovat länsimaissakin selvinneet hyvin vähällä tavaramäärällä 1900-luvun puoliväliin asti.

---

Tehtäviä opetukseen ja ohjaukseen

---

Lähteet ja kuvagalleria

Huom! Lähdelista on koottu pääosin Open ilmasto-oppaan toteutusvaiheessa vuonna 2016 ja moni linkeistä ei enää toimi. Siksi linkkilistan linkit on muutettu epäaktiivisiksi. Jos jokin lähteistä kiinnostaa sinua erityisesti, voit tarkistaa copy-paste -toiminnolla toimiiko linkki vielä!