Ilmastonmuutos liikunnan opetuksessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Ilmaston muuttuminen muuttaa myös urheilumahdollisuuksia eri puolilla maailmaa ja toisaalta urheilumaailma ja liikunnan keinot voivat osaltaan auttaa myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Liikunnan opetus onkin muiden oppiaineiden ohella merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

johanlb
johanlb

Tässä tekstissä keskitytään liikunnan oppiaineen näkökulmasta olennaisiin urheilun ja liikkumisen maailmoihin ilmastonmuutoksen näkökulmasta, mutta on hyvä pitää mielessä myös ilmastonmuutoskeskustelun laajempi kokonaisuus. Ilmastonmuutos ratkaistaan asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan, sekä niiden taustalla olevien teollisuudenalojen päästöjä vähentämällä. Suuria kysymyksiä ovat esimerkiksi miten kunnassa tuotetaan energiaa, miten joukkoliikenne toimii ja syödäänkö julkisissa ruokapalveluissa kasvispainotteista ja sesongin mukaista ruokaa – ja kuinka välittävä ilmapiiri ympärillämme on. Lapsen ja nuoren näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat miten kodin tai koulun sähkö tuotetaan, millä kuljetaan töihin tai kouluun, millainen henkilön ruokavalio on ja millä kulkuvälineellä lähdetään lomalle.

Lue lisää esim. täältä: http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastonmuutos


Ilmastonmuutos muuttaa urheilumahdollisuuksia

channone
channone

Ilmastonmuutos vaikuttaa sääolosuhteisiin joka puolella maapalloa. Onkin todennäköistä, että ilmaston lämpeneminen tulee olennaisesti muuttamaan ihmisten mahdollisuuksia harrastaa eri liikunta- ja ulkoilumuotoja, jolloin liikunta- ja ulkoilupaikkatarjontaa ja liikuntakulttuuria ylipäätään on kehitettävä ilmastonmuutoksen ehdoilla. Suomessakin ilmastonmuutos lisää ilmastoiduissa sisätiloissa harrastettavan liikunnan kysyntää ja vastaavasti talviurheilumahdollisuudet jatkavat kaventumistaan.

Suomessa ja muualla pohjoisilla leveyspiireillä ja vuoristoalueilla ilmaston lämpeneminen muuttaa vuodenaikoja erityisesti lyhentäen talven lumipeitteista aikaa, minkä vuoksi etenkin lumesta ja jäästä riippuvaisten lajien on muutettava käytäntöjään ja sopeuduttava uusiin olosuhteisiin. Jo nyt monet hiihtokeskukset ovat taloudellisissa vaikeuksissa vähentyneiden lumipäivien myötä lyhentyneen kauden vuoksi. Vaikka tilannetta voidaan vielä nykyään korjata tykkilumen avulla, on lumettaminen hyvin kallista ja muuttuu lämpötilojen noustessa yhä kannattamattomammaksi. Myös talvikisojen aikatauluja joudutaan jo usein siirtämään lumen puutteen vuoksi ja huippu-urheilijoiden harjoittelukausi lyhenee.

Ilmaston muuttuessa suuriin kansainvälisiin talviurheilukisoihin sopivien kaupunkien määrä vähenee merkittävästi, kun jopa yöllä tehty tykkilumi ehtii niissä useimmiten sulaa päivän aikana pois kohonneiden lämpötilojen vuoksi. On todennäköistä, että 19 nykyisestä talviolympiakaupungista vain kymmenessä voidaan järjestää talviolympialaiset vielä vuonna 2050. Tuolloin poissa pelistä olisivat Sotshi, Grenoble, Garmisch-Partenkirchen, Chamonix, Vancouver, Squaw Valley, Sarajevo, Oslo ja Innsbruck.

sjrowe53
sjrowe53

Eteläisemmilläkin alueilla urheilu on vaikeuksissa. Siellä sään ääri-ilmiöt, kuten vaarallisen kuumat hellepäivät, kuivuus ja hirmumyrskyjen lisääntyminen kaventavat liikuntaharrastusmahdollisuuksia ja aiheuttavat ongelmia urheilijoille. Käytännössä jalkapallo- ja golfkenttien kastelu muuttuu kalliiksi tai mahdottomaksi, yhä useammat alkavat harrastaa liikuntaa ilmastoiduissa sisätiloissa ja kuumuuden vuoksi sairastuminen lisääntyy urheilukilpailuissa.

Esimerkiksi Los Angelesin maratonilla vuonna 2015 kymmeniä ihmisiä joutui kuumuuden vuoksi sairaalaan ja  Australian Open -tennisturnauksessa on säädetty urheilijoiden turvallisuuden takaamiseksi lämpötilaraja, jonka ylittyessä otteluita on siirrettävä toiseen aikaan. Raskaan varustuksen vuoksi amerikkalaisen jalkapallon pelaajat ovat kuumuuden vuoksi erityisen suuressa vaarassa ja jopa otteluiden aikaiset kuolemantapaukset ovat lisääntyneet.


Urheilumaailma ilmastonmuutosta torjumassa

dannymac15_1999
dannymac15_1999

Urheilun maailma on erilaisista taustoista tulevia ihmisiä yhdistävä. Siksi sillä on hyvät mahdollisuudet toimia esikuvana ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Urheilijat ovat idoleita, joiden toimintaa ja sanomisia valtava määrä ihmisiä seuraa kiinnostuksella. Ilmastoasioista puhumalla urheilija voikin saada vietyä viestiä asiasta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa myös sellaisille yleisöille, joita ympäristöjärjestöt, tutkijat tai poliitikot eivät tavoita. Etulinjaan viestiä viemään ovat asettuneet esimerkiksi lumilautailija Enni Rukajärvi, koripalloilija Lauri Markkanen, hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen, entinen freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo, alppihiihtäjä Merle Soppela, uimari Thiago Perreira, jääkiekkoilija Andrew Ference ja pyöräilijä Antonio Garnero.

Yksittäisten urheilijoiden ohella asiaa pitävät esillä urheilumaailman toimijoita yhdistävät kampanja ja yhteisöt, kuten olympialiike, #Sport4Climate, Pond Hockey ry ja Protect Our Winters (POW). POW on kansainvälinen liike, joka tarjoaa ammattiurheilijoille alustan toimia ilmastonmuuutosta vastaan ja aktivoi talviurheilun ystäviä ja lajien parissa toimivia yrityksiä ja yhteisöjä pelastamaan talvet.

Tiedotustoiminnan ohella urheilumaailmassa on mahdollista tehdä myös käytännön päästövähennyksiä. Tästä esimerkkinä on jääkiekkoliiga NHL, joka on selvittänyt tarkkaan toiminnastaan syntyvät ilmastopäästöt ja pyrkii nyt vähentämään niitä. Taustalla on havainto siitä, että ilmastonmuutoksen myötä perinteiset jääkiekkoharrastuksen kannalta tärkeät paikat, lampien jäille auratut luistinkentät ovat vaarassa hävitä Pohjois-Amerikassa.

Selvityksen mukaan merkittävimmät päästöt syntyvät jäähallien sähkönkulutuksesta, johon pyritään puuttumaan ensi tilassa, mutta huomiota kiinnitetään myös esimerkiksi otteluissa myytävän ruoan hävikin torjuntaan lahjoittamalla hävikkiruoka hyväntekeväisyyteen.


Liikunnan keinot apuna ilmastotalkoissa

be creator
be creator

Liikkuminen on ihmiselle lajityypillistä toimintaa ja tekee monella tavalla hyvää keholle ja mielelle. Liikunnan ja urheilun avulla voidaan osallistua ilmastopäästöjen vähentämiseen konkreettisesti hyötyliikunnan keinoin. Lisäksi luovan liikunnan keinoja voidaan hyödyntää ilmastonmuutokseen liittyvien tunteiden käsittelyssä.

VisitLakeland
VisitLakeland

Nykyään ihmiset liikkuvat Euroopassa päivittäin keskimäärin 40–50 kilometriä ja näistä matkoista 70–80 % taitetaan henkilöautoilla. Kotimaanliikenteen ilmastopäästöt muodostavat noin 20% maamme kokonaispäästöistä ja tieliikenteen päästöt ovat yli 70% kaikista liikenteen päästöistä. Autoilulla on lentämisen jälkeen suurimmat yksikköpäästöt kilometriä kohden. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi autoilu aiheuttaa hiukkaspäästöjä, ruuhkia ja meluhaittoja. Yksittäisen ihmisen liikkumisesta aiheutuviin päästöihin vaikuttaa eniten asuinpaikka. Haja-asutusalueilla etäisyydet ovat suurempia, joten jokapäiväisiä matkakilometrejä kertyy enemmän kuin tiiviissä kaupunkiympäristössä. Myös mökkeily ja matkailu kasvattavat suomalaisten liikkumisen päästöjä.

Pidemmillä matkoilla päästöjä voidaan vähentää siirtymällä käyttämään joukkoliikennevälineitä, tai kimppakyytejä ja taloudellisen ajamisen keinoja jos autoilu on välttämättömyys. Lyhyemmillä matkoilla pyöräily ja kävely ovat erinomaisia keinoja päästöjen vähentämiseen, sillä niistä ei synny päästöjä käytännössä lainkaan. Samalla ilmastoystävälliset liikkumisen tavat edistävät ihmisten terveyttä.

Myös tavallisimpien liikuntaharrastusten luonnonvarojen kulutuksesta suurimman osan aiheuttaa matkustaminen harrastuspaikkaan, varsinkin jos sinne ajetaan autolla.  Jos siis haluaa pitää harrastustensa luonnonvarojen kulutuksen alhaisena, kannattaa niihin kulkea jalan, pyörällä tai julkisilla. Itse harrastuksen luonnonvarojen kulutuksella on merkitystä silloin, kun lajina on esimerkiksi moottoriurheilu tai jos harrastukseen tarvitaan paljon jäähdytettyä tai lämmitettyä tilaa. Ulkona lenkkeilyyn verrattuna kuntosalilla käynti kuluttaa luonnonvaroja 6 kertaa enemmän ja uimahallissa käynti 11 kertaa enemmän. Lisäksi 15 kilometrin automatka harrastukseen kolminkertaistaa sen luonnonvarojen kulutuksen.

Kävelemisen lisäksi myös pyöräily on mahdollista talvella Suomessakin. Ilmastonmuutoksen myötä lumipeitteinen aika vähenee entisestään, mutta nykyäänkin talvipyöräily on mukava, ekologinen ja terveellinen liikkumismuoto, kun on tutustunut oikeanlaisen vaatetuksen nikseihin ja osaa ottaa sääolosuhteet ajamisessa huomioon.

100 fiksua arjen tekoa tarjoaa 100 keinoa hyvään elämään maapallon kantokyvyn rajoissa. Kunkin yksittäisen teon ympäristövaikutus on laskettu ja luokiteltu vaikutusten koon mukaan.  https://www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/

Yle Kioskin Ilmastouutiset -video, jakso 2: Liikkumisen päästöt: https://areena.yle.fi/1-50008398 (kesto n. 6 min. Huom! Jakso on informatiivinen, mutta sisältää kiroilua)

Ilmastonmuutokseen liittyy paljon voimakkaitakin ja usein negatiivisia tunnekokemuksia, kuten ahdistusta, pelkoa ja voimattomuutta, joiden olemassaoloa ei välttämättä haluta tai uskalleta myöntää. Konkreettisten päästövähennysten ohella liikunnan keinoja voidaan käyttää myös ilmastonmuutos-ilmiön ymmärtämiseen ja etenkin siihen liittyvien tunteiden käsittelyyn.

Viime aikoina on yhä enemmän alettu puhua ilmastoahdistuksesta. Ilmiö kärsi pitkään sosiaalisesti rakentuneesta vaikenemisesta. Aihe oli niin vaikea ja kipeä, että siihen liittyviä oireita väheksyttiin. Nyt aihe on onneksi noussut julkiseen keskusteluun laajemmin ja yhä useampi tuntee jo termin.

Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ilmiötä nimeltä ympäristöahdistus. Molemmissa on kyse vaikeista tuntemuksista (mm. huoli, suru, pelko, voimattomuus, häpeä, ahdistus), jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Sekä ympäristö- että ilmastoahdistus ovat siis osa ilmiötä, jossa maailman tila vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Ahdistus ei selity psyykkisellä haavoittuvuudella eikä ole sairaus, vaan se on ymmärrettävä reaktio suhteessa laajoihin ympäristöongelmiin.

Esimerkkejä erilaisista ilmastoahdistuksen oireista (mm. unihäiriöt, mielialan vaihtelut, ylivirittyneisyys ja energiatasojen vähentyminen) tunnetaan jo, mutta vielä ei ole olemassa kattavaa tutkimustietoa siitä, mitä kaikkia oireita esiintyy ja millaista dynamiikkaa niihin tarkalleen liittyy. Tutkimusta kuitenkin tehdään parhaillaan. Usein ilmastonmuutos tuo lisää stressitekijöitä perinteisesti stressiä aiheuttaviin kysymyksiin, kuten huoleen lapsista tai tulevaisuuden suunnitteluun. Usein ilmastoahdistus siis yhdistyy muihin ahdistuksen aiheisiin, kuten ammatinvalintaan liittyvään ahdistukseen.

Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla, sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.

Tekstiin on poimittu otteita MIELI Suomen Mielenterveys ry:n julkaisemasta ja TT Panu Pihkalan kirjoittamasta raportista nimeltä Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen (julkaistu keväällä 2019). Lue aiheesta lisää suoraan raportista: https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/ilmastoahdistusraportti-mieli2019-web.pdf

Myös Ilmastokasvatus ja tunteet -artikkeli (Pihkala 2019) on hyvin kattava, ilmainen sukellus aiheeseen erityisesti koulun näkökulmasta. Artikkelin lisäksi löydät Toivoa ja toimintaa -sivustolta tehtäviä tunteiden käsittelyyn oppilaiden kanssa. https://toivoajatoimintaa.fi/tunteet/

Lisää ilmastoahdistuksesta voit lukea myös mm. Open ilmasto-oppaan terveystiedon sivulta

Erilaiset toiminnalliset menetelmät, kuten musiikki, kuvataide ja tanssi ovat hyviä itseilmaisun keinoja, sekä tunteiden käsittelyn apunvälineitä, sillä toiminnan kautta tunteisiin voidaan päästä käsiksi jopa paremmin kuin puhumalla. Tavoitteena näissä menetelmissä on tarjota osallistujille mahdollisuus avata omaa sisintään ja ottaa käyttöön siellä piileskeleviä voimavaroja ilman teknisen osaamisen vaatimuksia. Lopputuotoksen laatu ei ole olennaista, vaan tärkeää on prosessi ja itse tekeminen. Turvallisessa ryhmässä voidaan mm. liikkeen ja tanssin kautta etsiä ja löytää itsestä tunteita ja persoonallisuudenpiirteitä, joita ei aikaisemmin ole tunnistanut tai pystynyt kohtaamaan.


Tehtäviä

1. PYÖRÄILIJÄN LIIKENNEKOULU
Liikennesääntöjen tuntemus edesauttaa turvallista pyöräilyä ja kannustaa arempia ajajia pyörän selkään. Oppilaat testaavat liikennesääntöjen tuntemuksensa YLE:n liikennesääntötestillä (http://yle.fi/uutiset/pyorailija_testaa_osaatko_liikennesaannot/6688871). Sen jälkeen lähdetään yhdessä pyöräretkelle, jossa huomioidaan sääntöjen soveltamissa käytännössä.

2. TALVIPYÖRÄILYN OPPITUNTI
Talvipyöräilyn oppitunti. Kutsutaan paikallisen pyöräily- tai ympäristöjärjestön edustaja kertomaan vinkkejä talvipyöräilyyn tai sauvakävellään pyöräkauppaan kyselemään vinkkejä aiheesta.

3. KOULUN OMA KILOMETRIKISA
Aloitetaan luokkien välinen Koulun oma kilometrikisa tai otetaan luokan voimin osaa Pyöräilykuntien verkoston ja Suomi Pyöräilee -kampanjan järjestämään kansalliseen Kilometrikisaan. Lisätietoja ja vinkkejä oman kisan suunnitteluun: https://www.kilometrikisa.fi/rules/ 

4. ILMASTOAHDISTUKSEN TORJUNTAA LUOVAN LIIKUNNAN KEINOIN
Järjestetään ilmastoaiheinen luovan liikunnan tuokio vaikkapa liikuntatunnin lämmitteyksi. Oppilaat eläytyvät erilaisiin liikkeen muotoihin: Minkälaista liikettä maapallolla on? Esim. pyörremyrskyt, tulvat, hiilivoimalat, polttomoottori, tuulivoimala, vesisade, polkupyörä, juna, bussi, lentokone, kivihiilikaivos, auringon säteily jne.

5. URHEILIJAT ILMASTOSANKAREINA
Tehdään Urheilijat ilmastosankareina -kuvagalleria liikuntasalin seinälle.
Tutustutaan ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta kantaa ottaneisiin urheilijoihin internetissä ja vastataan alla oleviin kysymyksiin. Julisteet kootaan sopivaan näkyvään paikkaan “Urheilijat ilmastosankareina” -otsikon alle. Tehtävä sopii hyvin itsenäiseen työskentelyyn sellaisille oppilaille, jotka eivät jostain syystä pysty osallistumaan liikuntatunnille.
Urheilijan nimi, kotimaa ja urheilulaji

  • Missä urheilija on ottanut kantaa ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta? Muotoile hänen sanomisistaan sitaatti.
  • Laadi A4-kokoinen juliste, jossa on edellä mainitut tiedot urheilijasta, sekä hänen piirros- tai valokuvansa.

6. HARTIAHIERONNAN ALKEET
Opetellaan hartiahieronnan alkeet. Mikä keino saada aikaan hyvinvointia ilman turhaa kulutusta!

7. RENTOUTUSHARJOITUKSIA
Rentoutusharjoituksilla voi opetella myös etsimään hyvää mielentilaa – ilman kulutusryntäilyä. Erilaisia rentoutusharjoituksia löytyy netistä ja YouTubesta valtavasti, mm. hakusanoilla rentoutus ja meditaatio. Esimerkiksi täällä on muutama helppo harjoitus alkuunpääsemiseksi: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tyokaluja_itsehoito/Pages/Harjoitusnro9Rentousosanaelamantapaa.aspx

8. ILMASTOYSTÄVÄLLISTÄ LIIKUNTAA JA URHEILUA Pohditaan yhdessä urheilulajien ilmastovaikutuksia. Mitkä lajit ovat ilmastoystävällisiä, mitkä taas eivät? Entä mitkä lajit kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista, mitkä eivät?

  1. Enemmän POLKUPYÖRÄILYÄ!
    Tässä projektissa lapset ja nuoret järjestävät pyöräparaatin koulussa, nuorisotalolla tai harrastusporukassa ja viestivät siitä. Pyöräparaati on näyttävä tapa tuoda esiin pyöräilyn yhteisöllistä iloa, kannustavaa pyöräilyasennetta ja pyöräilymyönteistä ilmapiiriä. Samalla osallistujat ja katsojat voivat oppia hiukan liikenteen ympäristövaikutuksista. Projektin voi toteuttaa mikä tahansa lasten tai nuorten ryhmä ja se sopii myös alakouluikäisten toteutettavaksi. Yksityiskohtaiset ohjeet projektin toteuttamiseen löydät täältä:
    https://openilmasto-opas.fi/enemman-polkupyorailya/

Kuvagalleria


[su_divider top=”no” divider_color=”#dedede” size=”0″]

Nämä kuvat ovat vapaasti käytössäsi kyseisen kuvan CC-lisenssin mukaisesti (Esim. mainitse kuvaaja käyttäessäsi kuvaa).
Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät liikunnan Flickr-kuvagalleriasta täältä.


Lähteet ja lisälukemista

Liikuntakulttuurin kehityksen laaja kaari: Urheilun suurvallasta on tullut liikunnan pikkujättiläinen (Kokkonen, Liikunta & Tiede 2015)
http://www.lts.fi/sites/default/files/article_attachment/lt_1-15_33-38_lowres.pdf

Ympäristöasioiden hallinta kuntien liikuntatoimissa ja valtakunnallisissa liikuntajärjestöissä (Simula, Itkonen & Matilainen, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014)
http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/306/Ymparistoasioiden_hallinta_kuntien_liikun.pdf

A World Without the Winter Olympics. How Climate Change Will Make the Games Imposible for Certain Cities (Bogo, Popular Science 2014)
http://www.popsci.com/article/science/world-without-winter-olympics?src=SOC&dom=fb

Ilmastonmuutoksen lasku kisajärjestäjille: Latukilometrin hinta 20 000 euroa
http://yle.fi/urheilu/ilmastonmuutoksen_lasku_kisajarjestajille_latukilometrin_hinta_20000_euroa/8472928

Urheilijat ilmastonmuutosta vastaan: “Politiikka ja raha menevät ympäristön edelle”
http://yle.fi/urheilu/urheilijat_ilmastonmuutosta_vastaan_politiikka_ja_raha_menevat_ympariston_edelle/8472965

Climate Change and Sports (climatenexus)
http://climatenexus.org/learn/societal-impacts/climate-change-and-sports

Why NHL is getting involved in climate change efforts (The Washington Post 2016)
https://www.washingtonpost.com/news/sports/wp/2016/01/01/why-the-nhl-is-getting-involved-in-climate-change-efforts/

Protect Our Winters Finland
http://protectourwinters.fi/

About UNEP, Sport and the Environment (United Nations Environment Program)
http://www.unep.org/sport_env/about.aspx

Yhdyskuntarakenne ja liikkumisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (Ilmasto-opas)
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/cd3c06f0-ddc2-4984-840f-c35a98daf01e/liikkuminen-ja-yhdyskuntarakenne.html

Tutkimus: Joukkoliikenteellä töihin kulkevat ovat autoilijoita hoikempia (HS 2016)
http://www.hs.fi/tiede/a1458529583326?jako=75e816b4d84f45c94b9085c3e0536ad2&ref=gp-share

Pelottaako pyöräily talvella? – Tässä on talvipyöräilyn kuusi yleisintä virhettä (HS 2014)
http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1414119293836

Liikuntaharrastusten luonnonvarojen kulutuksen arviointi MIPS-menetelmällä (Luoto 2007)
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/kohtuutalous/mips/kotimips/liikuntamipsgradu.pdf

Toiminnalliset menetelmät (ELÄ! Elämän Punaista Lankaa Etsimässä)
http://www.ela.fi/akatemia/toiminnalliset.php