Ilmastonmuutos liikunnan opetuksessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt. Elämme parhaillaan monenlaisten toisiinsa kytkeytyvien kriisien aikaa. Ilmaston kuumeneminen on niistä yksi keskeisin, sillä se voimistaa monia muita kriisejä. Kaikilla oppiaineilla on annettavaa ilmastokriisin ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Tällä sivulla käsitellään ilmastonmuutosta liikunnan opetuksen näkökulmasta.

Ilmaston muuttuminen muuttaa myös urheilumahdollisuuksia eri puolilla maailmaa, ja toisaalta urheilumaailma ja liikunnan keinot voivat osaltaan auttaa myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Liikunnan opetus onkin muiden oppiaineiden ohella merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

---

Ilmastonmuutos muuttaa urheilumahdollisuuksia

Ilmastonmuutos vaikuttaa sääolosuhteisiin joka puolella maapalloa. Onkin todennäköistä, että ilmaston lämpeneminen tulee olennaisesti muuttamaan ihmisten mahdollisuuksia harrastaa eri liikunta- ja ulkoilumuotoja. Liikunta- ja ulkoilupaikkatarjontaa ja liikuntakulttuuria onkin kehitettävä ilmastonmuutoksen ehdoilla. Suomessakin ilmastonmuutos lisää ilmastoiduissa sisätiloissa harrastettavan liikunnan kysyntää, ja vastaavasti talviurheilumahdollisuudet jatkavat kaventumistaan.

Talvilajit vaikeuksissa

Suomessa ja muualla pohjoisilla leveyspiireillä sekä vuoristoalueilla ilmaston lämpeneminen muuttaa vuodenaikoja erityisesti lyhentäen talven lumipeitteista aikaa. Tämän vuoksi etenkin lumesta ja jäästä riippuvaisten lajien on muutettava käytäntöjään ja sopeuduttava uusiin olosuhteisiin. Jo nyt monet hiihtokeskukset ovat taloudellisissa vaikeuksissa vähentyneiden lumipäivien myötä lyhentyneen kauden vuoksi. Vaikka tilannetta voidaan vielä nykyään korjata tykkilumen avulla, on lumettaminen hyvin kallista ja muuttuu lämpötilojen noustessa yhä kannattamattomammaksi. Myös talvikisojen aikatauluja joudutaan jo usein siirtämään lumen puutteen vuoksi ja huippu-urheilijoiden harjoittelukausi lyhenee.

Ilmaston muuttuessa suuriin kansainvälisiin talviurheilukisoihin sopivien kaupunkien määrä vähenee merkittävästi, kun jopa yöllä tehty tykkilumi ehtii niissä useimmiten sulaa päivän aikana pois kohonneiden lämpötilojen vuoksi. On todennäköistä, että 19 nykyisestä talviolympiakaupungista vain kymmenessä voidaan järjestää talviolympialaiset vielä vuonna 2050. Poissa pelistä olisivat ainakin Sotshi, Grenoble, Garmisch-Partenkirchen, Chamonix, Vancouver, Squaw Valley, Sarajevo, Oslo ja Innsbruck.

Etelässä läkähdytään

Eteläisemmilläkin alueilla urheilu on vaikeuksissa. Siellä sään ääri-ilmiöt, kuten vaarallisen kuumat hellepäivät, kuivuus ja hirmumyrskyjen lisääntyminen kaventavat liikuntaharrastusmahdollisuuksia ja aiheuttavat ongelmia urheilijoille. Käytännössä jalkapallo- ja golfkenttien kastelu muuttuu kalliiksi tai mahdottomaksi, yhä useammat alkavat harrastaa liikuntaa ilmastoiduissa sisätiloissa ja kuumuuden vuoksi sairastuminen lisääntyy urheilukilpailuissa.

Erään arvion mukaan vuonna 2050 eri lajit saattavat joutua perumaan jopa 30–50 harjoituspäivää vuodessa liian kuumien olosuhteiden vuoksi. Jo vuonna 2015 kymmeniä ihmisiä joutui kuumuuden vuoksi sairaalaan Los Angelesin maratonilla. Australian Open -tennisturnauksessa on säädetty urheilijoiden turvallisuuden takaamiseksi lämpötilaraja, jonka ylittyessä otteluita on siirrettävä toiseen aikaan. Raskaan varustuksen vuoksi amerikkalaisen jalkapallon pelaajat ovat kuumuuden vuoksi erityisen suuressa vaarassa ja jopa otteluiden aikaiset kuolemantapaukset ovat lisääntyneet.

---

Urheilumaailma ilmastonmuutosta torjumassa

Kansainvälisen yleisurheiluliiton vuonna 2022 tekemän selvityksen mukaan yli 70 prosenttia urheilijoista on hyvin tai äärimmäisen huolissaan ilmastonmuutoksesta. Heitä huolestuttavat sekä ilmastonmuutos ylipäätään että lämpenevän ilmaston vaikutukset omaan lajiin ja elinkeinoon.

Urheilun maailma on erilaisista taustoista tulevia ihmisiä yhdistävä. Siksi sillä on hyvät mahdollisuudet toimia esikuvana ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Urheilijat ilmastoviestijöinä

Urheilijat ovat idoleita, joiden toimintaa ja sanomisia valtava määrä ihmisiä seuraa kiinnostuksella. Ilmastoasioista puhumalla urheilija voikin saada vietyä viestiä asiasta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa myös sellaisille yleisöille, joita ympäristöjärjestöt, tutkijat tai poliitikot eivät tavoita. Etulinjaan viestiä viemään ovat asettuneet esimerkiksi lumilautailija Enni Rukajärvi, koripalloilija Lauri Markkanen, hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen sekä entinen freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo.

Yksittäisten urheilijoiden ohella asiaa pitävät esillä urheilumaailman toimijoita yhdistävät kampanja ja yhteisöt, kuten olympialiike, #Sport4Climate, Pond Hockey ry ja Protect Our Winters (POW). POW on kansainvälinen liike, joka tarjoaa ammattiurheilijoille alustan toimia ilmastonmuuutosta vastaan ja aktivoi talviurheilun ystäviä ja lajien parissa toimivia yrityksiä ja yhteisöjä pelastamaan talvet.

Urheilutoimijat tekevät päästövähennyksiä

Tiedotustoiminnan ohella urheilumaailmassa on mahdollista tehdä myös käytännön päästövähennyksiä. Tästä esimerkkinä on jääkiekkoliiga NHL, joka on selvittänyt tarkkaan toiminnastaan syntyvät ilmastopäästöt ja pyrkii nyt vähentämään niitä. Taustalla on havainto siitä, että ilmastonmuutoksen myötä perinteiset jääkiekkoharrastuksen kannalta tärkeät paikat, lampien jäille auratut luistinkentät ovat vaarassa hävitä Pohjois-Amerikassa.

Selvityksen mukaan merkittävimmät päästöt syntyvät jäähallien sähkönkulutuksesta, johon pyritään puuttumaan ensi tilassa.

---

Liikunnan keinot apuna ilmastotalkoissa

Liikkuminen on ihmiselle lajityypillistä toimintaa ja tekee monella tavalla hyvää keholle ja mielelle. Liikunnan ja urheilun avulla voidaan osallistua ilmastopäästöjen vähentämiseen konkreettisesti hyötyliikunnan keinoin. Lisäksi luovan liikunnan keinoja voidaan hyödyntää ilmastonmuutokseen liittyvien tunteiden käsittelyssä.

Liikenteen ilmastopäästöjä voi vähentää hyötyliikunnalla

Suomalaisten päivittäin liikkuma keskimääräinen matka kotimaassa on noin 41 kilometriä. Tästä autoilun osuus on 76 prosenttia, julkisen liikenteen 14 prosenttia ja jalankulun ja pyöräilyn 4 prosenttia. Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin 20 prosenttia, ja tästä noin 95 prosenttia syntyy tieliikenteessä. Autoilulla on lentämisen jälkeen suurimmat yksikköpäästöt kilometriä kohden. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi autoilu aiheuttaa hiukkaspäästöjä, ruuhkia ja meluhaittoja.

Yksittäisen ihmisen liikkumisesta aiheutuviin päästöihin vaikuttaa eniten asuinpaikka. Haja-asutusalueilla etäisyydet ovat suurempia, joten jokapäiväisiä matkakilometrejä kertyy enemmän kuin tiiviissä kaupunkiympäristössä. Myös mökkeily ja matkailu kasvattavat suomalaisten liikkumisen päästöjä.

Pidemmillä matkoilla päästöjä voidaan vähentää siirtymällä käyttämään joukkoliikennevälineitä, tai kimppakyytejä ja taloudellisen ajamisen keinoja jos autoilu on välttämättömyys. Lyhyemmillä matkoilla pyöräily ja kävely ovat erinomaisia keinoja päästöjen vähentämiseen, sillä niistä ei synny päästöjä käytännössä lainkaan. Samalla ilmastoystävälliset liikkumisen tavat edistävät ihmisten terveyttä.

Myös tavallisimpien liikuntaharrastusten luonnonvarojen kulutuksesta suurimman osan aiheuttaa matkustaminen harrastuspaikkaan, varsinkin jos sinne ajetaan autolla.  Jos siis haluaa pitää harrastustensa luonnonvarojen kulutuksen alhaisena, kannattaa niihin kulkea jalan, pyörällä tai julkisilla. Itse harrastuksen luonnonvarojen kulutuksella on merkitystä silloin, kun lajina on esimerkiksi moottoriurheilu tai jos harrastukseen tarvitaan paljon jäähdytettyä tai lämmitettyä tilaa. Ulkona lenkkeilyyn verrattuna kuntosalilla käynti kuluttaa luonnonvaroja 6 kertaa enemmän ja uimahallissa käynti 11 kertaa enemmän. Lisäksi 15 kilometrin automatka harrastukseen kolminkertaistaa sen luonnonvarojen kulutuksen.

Kävelemisen lisäksi myös pyöräily on mahdollista talvella Suomessakin. Ilmastonmuutoksen myötä lumipeitteinen aika vähenee entisestään, mutta nykyäänkin talvipyöräily on mukava, ekologinen ja terveellinen liikkumismuoto, kun on tutustunut oikeanlaisen vaatetuksen nikseihin ja osaa ottaa sääolosuhteet ajamisessa huomioon.

Luova liikunta tunteiden käsittelyn apuna

Ilmastonmuutokseen liittyy paljon voimakkaitakin ja usein negatiivisia tunnekokemuksia, kuten ahdistusta, pelkoa ja voimattomuutta, joiden olemassaoloa ei välttämättä haluta tai uskalleta myöntää. Konkreettisten päästövähennysten ohella liikunnan keinoja voidaan käyttää myös ilmastonmuutos-ilmiön ymmärtämiseen ja etenkin siihen liittyvien tunteiden käsittelyyn.

Viime aikoina on yhä enemmän alettu puhua ilmastoahdistuksesta. Ilmiö kärsi pitkään sosiaalisesti rakentuneesta vaikenemisesta. Aihe oli niin vaikea ja kipeä, että siihen liittyviä oireita väheksyttiin. Nyt aihe on onneksi noussut julkiseen keskusteluun laajemmin ja yhä useampi tuntee jo termin.

Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ilmiötä nimeltä ympäristöahdistus. Molemmissa on kyse vaikeista tuntemuksista (mm. huoli, suru, pelko, voimattomuus, häpeä, ahdistus), jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Sekä ympäristö- että ilmastoahdistus ovat siis osa ilmiötä, jossa maailman tila vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Ahdistus ei selity psyykkisellä haavoittuvuudella eikä ole sairaus, vaan se on ymmärrettävä reaktio suhteessa laajoihin ympäristöongelmiin.

Erilaisia ilmastoahdistuksen oireita ovat mm. unihäiriöt, mielialan vaihtelut, ylivirittyneisyys ja energiatasojen vähentyminen. Tutkimusta kuitenkin tehdään parhaillaan. Usein ilmastonmuutos tuo lisää stressitekijöitä perinteisesti stressiä aiheuttaviin kysymyksiin, kuten huoleen lapsista tai tulevaisuuden suunnitteluun. Usein ilmastoahdistus siis yhdistyy muihin ahdistuksen aiheisiin, kuten ammatinvalintaan liittyvään ahdistukseen.

Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla, sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.

Erilaiset toiminnalliset menetelmät, kuten musiikki, kuvataide ja tanssi ovat hyviä itseilmaisun keinoja sekä tunteiden käsittelyn apuvälineitä. Toiminnan ja liikkumisen kautta tunteisiin voidaan päästä käsiksi jopa paremmin kuin puhumalla. Tavoitteena näissä menetelmissä on tarjota osallistujille mahdollisuus avata omaa sisintään ja ottaa käyttöön siellä piileskeleviä voimavaroja ilman teknisen osaamisen vaatimuksia. Lopputuotoksen laatu ei ole olennaista, vaan tärkeää on prosessi ja itse tekeminen. Turvallisessa ryhmässä voidaan mm. liikkeen ja tanssin kautta etsiä ja löytää itsestä tunteita ja persoonallisuudenpiirteitä, joita ei aikaisemmin ole tunnistanut tai pystynyt kohtaamaan.

---

Ilmastonmuutos liikunnan opetuksessa

Ilmasto-osaamisen kehittäminen ei tietenkään ole liikunnan opetuksen ydintä. Opetussuunnitelmat kuitenkin velvoittavat käsittelemään kestävän tulevaisuuden kysymyksiä kaikissa oppiaineissa ja myös liikunnan oppiaineen tavoitteissa on monia ilmasto-osaamista tukevia osa-alueita:

• Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä (myös ympäristöhaasteiden maailmassa)
• Opetus perustuu eri vuodenaikojen tarjoamiin mahdollisuuksiin (myös muuttuvien sääolojen maailmassa)
• Liikunnan avulla kasvamiseen kuuluu toisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen sekä tunteiden tunnistaminen ja säätely (näitä taitoja tarvitaan myös ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa)
• Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen, leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen (elämästä voi nauttia myös ilman suuria ilmastopäästöjä!)

Liikunnan oppiaineessa ilmasto-osaamisen kehittäminen tapahtuu luontevasti mm. lyhyinä keskusteluina siitä, miten liikuntapaikoille siirrytään, millaisia tulevaisuudennäkymiä eri urheilulajeilla on ja miten eri urheilulajien ilmastokuormitusta voidaan vähentää. Alla olevat tehtävät tarjoavat liikunnan opettajalle valmiita apuvälineitä keskustelujen käymiseen.

---

Tehtäviä opetukseen

---

Lähteet ja kuvagalleria

Huom! Lähdelista on koottu pääosin Open ilmasto-oppaan toteutusvaiheessa vuonna 2016 ja moni linkeistä ei enää toimi. Siksi linkkilistan linkit on muutettu epäaktiivisiksi. Jos jokin lähteistä kiinnostaa sinua erityisesti, voit tarkistaa copy-paste -toiminnolla toimiiko linkki vielä!