Ilmastonmuutos kotitalouden opetuksessa
Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Asuminen, liikkuminen ja ruoka synnyttävät valtaosan kuluttajan hiilipäästöistä ja niiden taustalla olevat teollisuudenalat ovat suurimpia globaaleja päästöjen aiheuttajia. Kotitalousluokka on erinomainen paikka harjoitella monia ruokaan ja asumiseen liittyviä tietoja ja käytännön taitoja, joita yksilö tarvitsee ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kotitalousopetus onkin merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

Muffet
Kotitalouden artikkeli koostuu seuraavista osioista:
Uudet kuluttamisen tavat ja talouden muodot ilmastonmuutosta ratkaisemassa
– Minä kuluttajana
– Jakamistalous, kiertotalous, biotalous
Ruoalla on monenlaisia ilmastovaikutuksia
– Ruoan tie pellolta pöytään ja kompostiin
– Kausi-, lähi-, ja luomuruokaa
– Enemmän kasviksia, vähemmän lihaa
– Torjutaan ruokahävikkiä
Asumisen ilmastovaikutukset
Kotitalousopettaja ilmastokasvattajana
Tehtäviä
Kuvagalleria
Lähteet ja lisälukemista
Uudet kuluttamisen tavat ja talouden muodot ilmastonmuutosta ratkaisemassa

_Pek_
Kuluttajan rooli on nykyään lähes välttämätön osa yhteiskunnallista toimijuuttamme. Kriittinen kuluttajuus ja talouden uusien muotojen rakentaminen voivat olla myös tapoja ratkaista ilmastonmuutosta.
Ruoalla on monenlaisia ilmastovaikutuksia

TumblingRun
Käytännönläheisimmin kotitaloustunnin ilmastokasvatuksessa voidaan käsitellä ruokaa, joka onkin paljon keskustelua herättävä aihepiiri. Neuvoja siitä, miten pitäisi syödä tulee monelta taholta niin, että välillä voi olla vaikeaa tietää ketä uskoa. Useimmiten ympäristöystävällisin ruokavalio on myös edullisin ja terveellisin. Aivan suoraviivaisia vastauksia ei aina ole saatavilla, mutta seuraavat nyrkkisäännöt ovathyvä apu asian hahmottamisessa:
- syöty ruoka on parempi kuin roskiin heitetty
- kasvikset ovat ympäristöystävällisempiä kuin eläinperäiset tuotteet
- luomuviljelty on parempi kuin tavanomaisesti viljelty
- lähellä (avomaalla) kasvatettu on parempi kuin kaukana (avomaalla) kasvatettu
Seuraavissa kappaleissa aihepiiriä avataan erilaisista näkökulmista.
Asumisen ilmastovaikutukset

freeformkatia
Asuminen tuottaa kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia. Sen suurimman ilmastovaikutuksen aiheuttaa asunnon lämmitys, jota seuraavat vedenkulutus ja asuntosähkö, kiinteistösähkö ja vähäisimpänä jätteet.
Kotitalousopettaja ilmastokasvattajana
Kuten edellä kuvatun perusteella voidaan arvata, on kotitalousluokka erinomainen paikka harjoitella monia käytännön taitoja, joita yksilö tarvitsee elämässään ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ruoasta ja asumisesta syntyvät päästöt muodostavat yli puolet yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä, joten esimerkiksi maukkaan kasvispainotteisen ruoan valmistaminen ja ruokahävikin ja kodin energiankulutuksen vähentäminen ovat merkittävässä roolissa oman elämän aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, elämänlaadusta tinkimättä.
Samalla on kuitenkin hyvä keskustella yksittäisten valintojen takana olevista laajemmista asiakokonaisuuksista, jotta omat tekemiset eivät tunnu vain pisaralta valtameressä. Ruoantuotannon päästöjä syntyy ruokaketjun jokaisessa vaiheessa pellolta kotiin saakka, Tanskan mallin mukainen kansallinen ruokajätestrategia voi saada aikaan tuhansien tonnien vuosittaisen ruokahävikin vähenemisen ja uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön kysynnän kasvun pakottaa rakentamaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuvia voimalaitoksia.
Ilmastoaiheet liittyvät kiinteästi niin moniin kotitalouden oppisisältöihin, että sen sijaan että niitä käsiteltäisiin tiiviisti parilla oppitunnilla, kannattaa aiheita tuoda opetuksessa esiin jatkuvasti sopivia aihepiirejä käsiteltäessä. Seuraavaksi esitellään joitakin ideoita, joiden avulla ilmastoystävällisen elämän taitoja voidaan kotitalouden tunnilla harjoitella.
Tehtäviä
Osoitteesta www.ilmastodieetti.fi löytyy hiilijalanjälkitesti, jonka voi teettää oppilaille kotitehtävänä. Vihreä lippu -ohjelma on tehnyt testin taustaksi sopivan kotitehtävämonisteen: http://www.vihrealippu.fi/images/documents/yhteinenmaapallo/oma_hiilijalanjalki.pdf
Paljon hyviä ja monipuolisia hiilijalanjälkeen liittyviä jatkotehtäviä löytyy tältä sivulta kohdasta Ideoita ilmastodieetin opetuskäyttöön:
http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Ekotehokkuutta_kotitalouksien_arkeen_ja_muutostilanteisiin_EKOKOTI/Kodista_ekokodiksi__tyokaluja_ja_kokeiluja
Tutustutaan ekologisiin ruokaresepteihin osoitteessa http://www.mindo.fi/ tai muualla internetissä. Suunnitellaan ryhmissä 3-4 ruokalajin ateria, jonka oppilaat haluaisivat itse toteuttaa. Löytyykö resepteistä hiilijalanjäki? Paljonko olisi koko aterian hiilijalanjälki?
Tutustutaan ketsuppipullon elinkaareen täällä: http://foodweb.ut.ee/tomato-fi_FI/
Suunnitellaan ryhmissä aiheesta juliste tai infografiikka omiin valintoihin perustuen.
Tutustutaan paikallisiin raaka-aineisiin ja mietitään ovatko ne ilmastoystävällisiä.
Jokainen oppilas miettii jonkin paikallisen raaka-aineen tai elintarvikkeen, se voi olla itse kerättyä tai vaikka enon hapanleipäjuuri. Tuotteet esitellään lyhyesti ja valitaan mitkä raaka-aineista pyritään hankkimaan ruoan valmistusta varten. Valmistetaan ruokaa valituista paikallisista raaka-aineista. Keskustellaan valmistetun ruoan ilmastovaikutuksista, joita arvioidaan esim. tämän listauksen avulla: http://www.ilmase.fi/site/tietopaketit/ruoan-ilmastovaikutukset/.
Metsässä ja muualla luonnossa kasvavien marjojen, sienten ja villivihannesten laskennallinen hiilijalanjälki on nolla ja niistä valmistetun ruoan ympäristövaikutukset ovat minimaaliset verrattuna kasvatettuun ruokaan. Keväällä voi toteuttaa villivihannesretken ja syksyllä marja- tai sieniretken, joiden aikana tutustutaan luonnossa kasvaviin syötäviin kasveihin ja kerätään niitä ruoanlaitossa käytettäväksi.
Keruutuotteita valmistaessa ja säilöessä voidaan keskustella ruoan ekologisen säilyttämisen teemoista. Entisaikaan suolasienet ja hillot on säilytetty maakellareissa, joita ei enää taloissa ja niiden pihapiireissä juuri ole. Millaisia päästöjä eri säilömismenetelmillä säilötyistä ruoista syntyy nykyään?
Käsittelyohjeita ja reseptejä luonnonkasvien käyttöön löytyy arktisten aromien tekemästä, internetistä löytyvästä oppaasta Luonnontuotteiden kerääminen ja käyttö.
Arktisten aromien sivulta löytyy myös reseptejä, sekä tietoa marjoista ja sienistä. http://www.arktisetaromit.fi/fi/etusivu/
Roskiin päätyvän ruoan tuottamiseen käytetyt resurssit ovat kuluneet hukkaan ja ellei sitä kompostoida oikein, se synnyttää kaatopaikalla metaanipäästöjä. Tehtävän avulla pyritään vähentämään oppilaiden omassa elämässä tai kunnan alueella syntyvän hävikkiruoan määrää.
Mietitään missä ruokahävikkiä syntyy. Onko kotijääkaapissa raaka-aineita, joiden päivämäärä on umpeutumassa? Entä kotitalousluokassa, koulun keittiössä, opettajahuoneen kaapissa, tai lähikaupan hyllyllä? Mistä raaka-aineista on kyse?
Kun käytettävänä olevat raaka-aineet ovat selvillä, suunnitellaan niiden pohjalta ateriakokonaisuus. Inspiraatiota voi ottaa vaikkapa tästä hävikkiruokaravintolaa koskevasta artikkelista: http://nyt.fi/a1457493122395 , tai Saa syödä! -sivuston tähderesepteistä: http://www.saasyoda.fi/t%C3%A4hdereseptit
Englanninkielisiä hävikkiruokareseptejä, mm. banaaninkuoricurry, löytyy seuraavista osoitteista:
– http://foodcycle.org.uk/recipes/page/2/
– http://www.lovefoodhatewaste.com/content/do-i-really-waste-food-0
– http://www.lovefoodhatewaste.com/recipes?page=3
Oppilaat lähtevät ryhmissä tutkimusmatkalle ruokakauppaan. Jos mahdollista, voidaan eri ryhmät lähettää eri kaupoihin. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan eri ryhmille antaa eri tehtäviä. Tehtävänä on haastatella ja havainnoida ilmastoystävällisiä toimintatapoja kaupassa WWF:n tekemien valmiiden tehtävälomakkeiden avulla. Lomakkeet löytyvät täältä: http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/ymparistokasvatus/materiaalipankki/ seuraavilla otsikoilla:
– Millainen kauppa tämä on?
– Henkilökunnan haastattelu
– Kaupan ympäristöteot
– Osta, osta, OSTA!
CO2-raportin sivulla on ajantasainen kartta ilmastopäästöistä Suomessa. Tutkikaa mitkä alat tuottavat eniten päästöjä koko Suomessa/teidän läänissänne/maakunnassanne/kunnassanne. Miksi päästöjen määrä vaihtelee eri vuodenaikoina? Kuinka suuret ovat maatalouden päästöt? Ovatko ne suuremmat tai pienemmät kuin ympäröivillä alueilla? Miksi? http://www.co2-raportti.fi/
Vastamainonta on erinomainen tapa käsitellä ilmasto-aiheisiin liittyvää mainosmaailmaa. Ilmastoterveisiä Etelästä-hankkeessa on tuotettu monenlaista materiaalia, jonka tarkoituksena on helpottaa ilmasto- ja vastamainosaiheiden käsittelyä koulussa. Materiaalit löytyvät täältä: https://openilmasto-opas.fi/ota-kayttoosi-ilmastoterveisia-etelasta-hankkeen-tehtavat-ja-taustamateriaalit/ (erityisesti kohta 9)
Vastaavia Global Meal -hankkeessa tehtyjä ruoka-aiheisia materiaaleja (mm. työpajakalvot ja pdf-muodossa ladattava Opettajan opas ruoka-aiheisen vastamainostyöpajan ohjaamiseen) ja ne löytyvät täältä: https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/oppimateriaalit/il/global-luonnos
WWF:n korttipeli, jossa pelaajat arvioivat keskustelemalla eri ruoka-annosten vastuullisuutta ja hiilijalanjälkeä. Pelataan 4-6 oppilaan ryhmissä. Pelin kesto 15-30 min. Tarkemmat peliohjeet löydät tulostettavan korttipakan ensimmäisestä kortista. Keväästä 2018 alkaen voit myös tilata korttipakkoja WWF:ltä. https://wwf.fi/mediabank/3946.pdf
Nuorten akatemian on julkaissut valmiin aamunavausmateriaalin ilmastonmuutoksesta ja ilmastovaikuttamisesta.https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-ilmastonmuutoksesta/
Projektin tarkoituksena on lisätä kasvisruuan määrää ja saatavuutta kouluruokailussa. Tavoitteeseen pyritään selvittämällä minkälaista kasvisruokaa oppilaat haluaisivat koulussa syödä ja vakuuttamalla asiasta päättävät henkilöt asiasta avoimen keskustelun avulla. Jos tämä ei riitä, ryhdytään tekemään poliittista vaikuttamista. Yksityiskohtaiset ohjeet projektin toteuttamiseen löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/enemman-kasvisruokaa/
Rakennusten energiansäästön kehittäminen on hyvin vaikuttava ja melko helposti toteutettava ilmastoteko. Vaasan yliopisto on kehittänyt pitkälle mietityn ilmaisen toimintamallin ja työkalut julkisten rakennusten energiansäästöprojekteihin. Sovellus sopii myös alakoululaisten käyttöön. Lisätietoa ja ohjeet täältä: http://www.enni-sovellus.fi/
Kuvagalleria
Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät kotitalouden Flickr-kuvagalleriasta täältä.
Lähteet ja lisälukemista:
http://puutarhakasvatus.fi/ymppi/ruoantuotanto-ja-ilmastonmuutos/
Ilmastomyönteinen ruoka (Ilmasto-opas)
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html
Ruoan ilmastovaikutukset (Savikko jne. Ilmase-hanke, Luonnonvarakeskus)
http://www.ilmase.fi/site/tietopaketit/ruoan-ilmastovaikutukset/
Ruoan ilmastovaikutukset (Savikko, MTT 2013)
http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2013/10/ruoan_ilmastovaikutukset_01102013.pdf
Saa syödä! (Motiva)
http://www.saasyoda.fi/
Suomalaisen vaikuttavimmat ilmastoteot (Häkkinen & Kangas, WWF 2012)
http://wwf.fi/mediabank/1882.pdf
Organic agriculture and climate change (El-Hage Scialabba & Maria Müller-Lindenlauf, Renewable Agriculture and Food Systems 2010)
http://journals.cambridge.org/action/displayAbstract?fromPage=online&aid=7667776&fileId=S1742170510000116a
Jakamistalous – mitä se on? (jakamistalous.fi)
http://jakamistalous.fi/mita-on-jakamistalous/
Suomalaisten kulutus yksitoistakertaistunut sadassa vuodessa (Tilastokeskus)
http://www.stat.fi/tup/suomi90/heinakuu.html
Ruokahävikki ja pakkausvalinnat kotitalouksissa – Kuluttajan matkassa kaupasta kotiin (Hartikainen jne., MTT 2013)
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti106.pdf
Ilmastodieettipuntari – mihin sen antamat ilmastopainot perustuvat? (Nissinen, Salo & Grönroos, Suomen ympäristökeskus 2010)
http://ilmastodieetti.fi/Ilmastodieettilaskurin-perusteet_2010-04-23.pdf
Kulutuksen vähentäminen – vaatimus ja vastareaktio (BIOS-tutkimusyksikkö) https://bios.fi/kulutuksen-vahentaminen-vaatimus-ja-vastareaktio/
Kolme pointtia IPCC:n maankäyttöraportista (Sitra). https://www.sitra.fi/blogit/kolme-pointtia-ipccn-maankayttoraportista/
Ruokitaan edes itsemme. https://e2.fi/ajankohtaista/ruokitaan_edes_itsemme
Maatalouden päästöt pysyivät ennallaan – maankäytön ja metsätalouden nielu kattaa 47 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä (Luke). https://www.luke.fi/uutiset/khki-2017/