Ilmastonmuutos tekstiilityön opetuksessa
Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Vaikka tekstiiliala ei kuulu suurimpiin kasvihuonekaasujen päästäjiin, on muotialalla paikkansa ongelman ratkaisemisessa ja tekstiilityön opettajalla oma, esimerkiksi kuluttajakasvatukseen liittyvä roolinsa ilmastokasvattajana. Tekstiilityön opetus onkin muiden oppiaineiden ohella merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

Georgie Pauwels
Tekstiilityön teksti koostuu seuraavista osioista:
Mitä haluat viestiä pukeutumisellasi?
Tekstiileillä on moninaisia ympäristövaikutuksia
– Luonnonkuitu vai tekokuitu?
Ympäristövaikutuksia syntyy vaatteen koko elinkaaren aikana
– Kuitutuotannosta tuotteen hävittämiseen
– Jätteen syntymistä voidaan vähentää
– Ympäristökuorman vähentäminen vaatteen käyttöaikana
– Sertifikaatit eivät toistaiseksi kerro ilmastoystävällisyydestä
Muotimaailma ilmastonmuutosta torjumassa
Tehtäviä
Kuvagalleria
Lähteet ja lisälukemista
Mitä haluat viestiä pukeutumisellasi?

Anna Marie Gearhart
Pukeutuminen on hyvin moniulotteinen ilmiö. Sillä on sekä käytännöllinen, esteettinen, että kommunikatiivinen ulottuvuus. Käytännöllisestä näkökulmasta pukeutumisen tehtävänä on toimia kehomme suojana ja turvana. Tällöin vaatteiden fysiologiset ominaisuudet, materiaalien kestävyys ja tuntuma, sekä vaatteen malli nousevat pukeutumisen keskiöön.
Tekstiileillä on moninaisia ympäristövaikutuksia

faungg’s photos
Ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on fossiilisten polttoaineiden liiallinen käyttö. Koska lähes kaikkien kuluttamiemme tuotteiden ja palveluiden valmistamiseen ja käyttöön tarvitaan fossiilisia polttoaineita, voidaan sanoa myös, että ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on ylikulutus.
Moni tietää jo, että suomalaisten suurimmat ilmastopäästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Tavaroiden ja palveluiden kuluttaminen on neljäs suuri päästöjemme aiheuttaja. Tähän ryhmään lasketaan mm. vaatteet, jalkineet, huonekalut, kodintekstiilit, astiat, elektroniikka, lehdet, kirjat, harrastukset sekä virkistys- ja majoituspalvelut.
Tekstiiliteollisuus aiheuttaa monenlaisia negatiivisia ympäristövaikutuksia ja eettisiä ongelmia. Puuvillan viljelyyn tarvitaan valtavia määriä vettä ja lisäksi esimerkiksi tavanomaisessa puuvillan viljelyssä käytetään runsaasti kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Vettä ja kemikaaleja kuluu paljon myös kaikissa muissa tekstiilien valmistuksen vaiheissa. Eräs tekstiiliteollisuuden suurimmista haasteista liittyy tuotannon eettisiin näkökulmiin kuten matalapalkkaisissa maissa työtä tekevien työntekijöiden huonoihin tai jopa vaarallisiin työoloihin.
Tekstiiliteollisuus aiheuttaa myös ilmastopäästöjä, joista puhutaan ympäristö- ja eettisiä ongelmia vähemmän. Tekstiiliteollisuuden tuotanto on valtavaa: vuosittain tuotetaan 150 miljardia vaatetta. Vaikka vaatetus ja jalkineet aiheuttavat yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä vain pienen osan, kuuluu tekstiiliteollisuus kokonsa vuoksi suurimpiin ilmastopäästöjä aiheuttaviin teollisuuden aloihin heti energia- ja kemianteollisuuden jälkeen. Tekstiiliteollisuus on hyvin energiaintensiivistä, eli tekstiilien valmistukseen kuluu paljon energiaa kaikissa tuotantoketjun vaiheissa.
Ilmastokasvatuksen näkökulmasta on tärkeää, ettei muita ympäristöongelmia eikä eettisiä ongelmia sekoiteta ilmastovaikutusten kanssa. Tekstiilien ilmastovaikutukset syntyvät ennen kaikkea juuri tekstiilin valmistukseen käytetystä energiasta. Myös tekstiilin hoidosta (pesu, rumpukuivaus, silitys) syntyvä hiilijalanjälki on merkittävä.
Ympäristövaikutuksia syntyy vaatteen koko elinkaaren aikana
Tekstiilien merkittävimmät kokonaisympäristövaikutukset liittyvät energian ja veden käyttöön sekä ympäristölle ja terveydelle haitallisiin kemikaaleihin, joita käytetään kaikissa tuoteketjun vaiheissa, aina raaka-aineen tuotannosta valmiiseen vaatteeseen.
Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan sen eri vaiheita alkaen raaka-aineiden tuottamisesta ja päätyen tuotteen käytöstä poistamiseen. Elinkaaritarkastelujen perusteella tekstiilien merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät:
- kuitujen tuotannosta sekä värjäys- ja viimeistysprosesseista
- tekstiilien käytöstä: pesun, kuivauksen ja silityksen aikana kuluvasta energiasta ja vedestä
Vähäisempi ympäristökuormitus on sen sijaan langan ja kankaiden valmistuksella, vaatteiden ompelulla, kuljetuksilla, varastoinnilla ja tekstiilijätteellä.
Muotimaailma ilmastonmuutosta torjumassa

The Factionist – ethical apparel
Järjestöt ja kansanliikkeet ovat ottaneet näkyvästi kantaa moniin tekstiiliteollisuuden epäkohtiin. Näistä hyvänä esimerkkinä toimivat teollisuuden alan ongelmia monipuolisesti esiin nostava FashionRevolution, sekä Greenpeacen Detox-kampanja, joka on saanut taivutettua monet tekstiilialan jättiyritykset luopumaan vaarallisten kemikaalien käytöstä tuotantoprosesseissaan. Vaatteiden kertakäyttökulttuuria vastaan taistellaan ratkaisukeskeisesti esimerkiksi vaatelainaamotoiminnalla, joita Suomessakin on jo monella paikkakunnalla.
Myös ilmastokysymysten eteen tehdään töitä, sillä ilmastonmuutokset vaikutukset näkyvät muotialalla jo nyt. Talvien lämmetessä talvivaatteiden myynti hyytyy, kun paksuille talvitakeille ja asusteille ei ole tarvetta. Muutoksen voi jo nähdä monien asiaan varautumattomien tekstiiliyritysten myynnissä. Tulevaisuudessa on mahdollista, että tarve erilliselle talvisesongille poistuu kokonaan, mikä muuttaisi neljän sesongin varaan rakentuneen muotimaailman järjestelmän kokonaan uusiksi.
Tehtäviä
1. T-PAIDAN ELINKAARI
Ohjeet t-paidan elinkaareen liittyvään tehtävään löytyvät Suomen Ympäristökasvatuksen seuran Yhteinen maapallo -oppaan sivulta 27.
http://www.youblisher.com/p/1262675-Yhteinen-maapallo-kouluille/
2. YMPÄRISTÖAGENTTINA VAATEKAUPASSA
Käy havainnoimassa ympäristöagentin silmin suosikkivaatekauppaasi, tai jotakin muuta kauppaa, jossa myydään vaatteita. Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:
- Onko liikkeen yleinen vaikutelma ympäristöystävällinen?
- Näkyykö jossakin kuvia tai tekstejä, joilla viestitään ekologisuudesta (esim. luomumateriaaleista tai kierrätyksestä)?
- Liittyykö liikkeessä myytäviin tuotteisiin ympäristöarvoja, joista tiedät mutta joista ei viestitä liikkeessä suoraan?
- Liittyykö ympäristöarvoista viestimiseen viherpesua tai muita ristiriitoja? Onko ympäristöystävällisten tuotteiden ohella myynnissä myös tuotteita, joissa ympäristömerkintää ei ole?
Kerätään erilaisia vaatemainoksia ja pohditaan mitä kuluttajaan vetoavia keinoja niissä on käytetty. Vedotaanko mainoksissa ympäristöarvoihin? Onko havaittavissa viherpesua?
4. VAATEALAN ILMASTOSERTIFIKAATTI
Nykyiset tekstiilien ympäristösertifikaatit eivät kerro tuotteen ilmastoystävällisyydestä. Suunnitellaan siis oma ilmastosertifikaatti vaatteille! Sertifikaatit suunnitellaan ryhmissä tai pareittain seuraavien ohjeiden avulla. Vinkkejä voi ottaa muista ympäristösertifikaateista ja lisäksi kannattaa hyödyntää tietoa tekstiiliteollisuuden ilmastopäästöistä.
- Mikä on sertifikaatin nimi?
- Millaisten vaatteen elinkaaren aikaisten ilmastopäästöjen vähentämisestä sertifikaatti kertoo?
- Miten vaatteen tuottaja voi sertifikaatin saada?
- Miltä sertifikaatin merkki näyttää? Suunnitelkaa se paperille ja kirjatkaa sertifikaatin tiedot logon alle.
Kaikista sertifikaateista voidaan kerätä luokan seinälle näyttely otsikolla “Vaatteiden uudet ilmastoystävällisyydestä kertovat merkit”
5. VAATTEIDEN KORJAUSTYÖPAJA
Vaatteita voi muodistaa monella tapaa, eikä uusia vaatteita aina tarvitse hankkia. Vanhoja vaatteita voi yhdistellä uusiksi tai paikata näyttävällä koristeella uudenveroiseksi. Tuunausvinkkejä löytyy internetistä paljon, mm. Punomon sivuilta: http://www.punomo.fi/teeitse/sub1/269/627 Voi myös pyytää osallistujia tuomaan kotoa rikkinäisiä vaatteita kuten reikäisiä sukkia tai napittomia paitoja ja pitää korjaustalkoot. Korjaustekniikoita esitellään täällä: http://www.punomo.fi/teeitse/sub2/269/627/630
6. VAATTEIDENVAIHTOBILEET
Käytetty vaate on aina ilmastoyställisempi kuin uusi. Järjestetään koulussa vaatteidenvaihtobileet tai -tori. Jonkun ryhmän on organisoitava tapahtuma ja huolehdittava sen sujumisesta koko päivän. Vaihtotori toimii “tuo tullessas, vie mennessäs” -periaatteella. Jos tuntuu, että tavarat häviävät ilman valvontaa, voi jokaiselle tavaroita tuovalle antaa kuitin, jonka perusteella hän saa ottaa toisen tavaran. Kouluissa on ollut käytössä malli, jossa kolme tai useamman tavaran tuova saa kaksi vaihtokuponkia. Lisää vinkkejä tapahtuman järjestelyyn esim. täältä: http://www.huililehti.net/nain-jarjestat-vaatteidenvaihtobileet/
Ideat tehtäviin 5 ja 6 on poimittu Maan Ystävien Tuumasta toimeen! -oppaasta:
http://www.kierratyskeskus.fi/files/8692/Tuumasta_toimeen1_5_pieni.pdf

Radikaalit ristipistot toimivat hyvin myös ilmastoviestinnän välineenä. Suunnitelkaa oma mallinne, toteuttakaa se ja miettikää sille vaikuttava paikka. Inspiraatiota voi hakea esimerkiksi oheisesta Paula Sankelon teoksesta.
Kuvagalleria
Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät Flickr-kuvagalleriasta täältä.
Lähteet ja lisälukemista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pukeutumisen_tutkimus
Kuluttaja, identiteetti ja vihreät vaatteet. Huomioita turkulaisten opiskelijoiden vihreiden vaatteiden kulutuksesta (Virtanen 2010)
https://doria.fi/bitstream/handle/10024/114028/12748.pdf?sequence=1
http://www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki/tekstiilit
The Carbon Footprint of Textiles (Jungmichel, Systain Consulting 2010)
http://www.ci-romero.de/fileadmin/media/informieren-themen/gruene_mode/Jungmichel._Systain.pdf
Sustainable Apparel Materials (Kirchain ym. Materials Systems Laboratory, MIT 2015)
http://msl.mit.edu/publications/SustainableApparelMaterials.pdf
Tekstiilit (Motivan hankintalpalvelu)
http://www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki/tekstiilit
Tietoinen valinta (outilespyy.com)
http://outilespyy.com/tietoinen-valinta/#
Asiantuntija: Risat vaatteet saa yhä laittaa sekajätteeseen (YLE 2016)
http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_risat_vaatteet_saa_yha_laittaa_sekajatteeseen/8681560?ref=leiki-uu
Näin pyykkäät pesukoneelle pitkää ikää (YLE 2014)
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/18/nain-pyykkaat-pesukoneelle-pitkaa-ikaa
Mihin tekstiilijäte oikein kuuluu? (Turkulainen 2016)
http://www.turkulainen.fi/artikkeli/383530-mihin-tekstiilijate-oikein-kuuluu
Tieto, kritiikki, toiminta, vastuu – pohdintaa kestävän kehityksen ja eettisen kuluttamisen näkökulmista käsityössä. Räisänen, R. ja Laamanen, T. K. 2014. Teoksessa S. Karppinen, A. Kouhia ja E. Syrjäläinen (toim.) Kättä pidempää: Otteita käsityön tutkimuksesta ja käsitteellistämisestä. Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja 33. Helsinki: Helsingin yliopisto. s. 48-61.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/43167
Two Steps Forward. Why Nike and MIT see textiles as material to climate change (Greenbiz.com)
https://www.greenbiz.com/article/why-nike-and-mit-see-textiles-material-climate-change
How Global Warming Is Already Changing the Fashion Industry (fastcodesign.com)
http://www.fastcodesign.com/3055868/how-global-warming-is-already-changing-the-fashion-industry
Making Climate Change Fashionable – The Garment Industry Takes On Global Warming (Forbes.com)
http://www.forbes.com/sites/jamesconca/2015/12/03/making-climate-change-fashionable-the-garment-industry-takes-on-global-warming/#7d48f951778a
What the COP21 Climate Agreement Means for Fashion (businessoffashion.com)
http://www.businessoffashion.com/articles/intelligence/what-the-cop21-climate-agreement-means-for-fashion