Ilmastonmuutos tekstiilityön opetuksessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt. Elämme parhaillaan monenlaisten toisiinsa kytkeytyvien kriisien aikaa. Ilmaston kuumeneminen on niistä yksi keskeisin, sillä se voimistaa monia muita kriisejä. Kaikilla oppiaineilla on annettavaa ilmastokriisin ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Tällä sivulla käsitellään ilmastonmuutosta tekstiilityön opetuksen näkökulmasta.

Tekstiiliteollisuus on nykyään valtavan suuri teollisuuden ala ja sillä on myös hyvin suuret ilmastopäästöt. Vastaavasti tekstiili- ja muotialalla on tärkeä merkitys myös ilmastonmuutoksen ratkaisijana. Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tekstiilityön opettajalla on erityisen tärkeä tehtävä kuluttajakasvattajana. Tekstiilityön opetus onkin merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

---

Mitä haluat viestiä pukeutumisellasi?

Pukeutuminen on hyvin moniulotteinen ilmiö. Sillä on sekä käytännöllinen, esteettinen, että kommunikatiivinen ulottuvuus. Käytännöllisestä näkökulmasta pukeutumisen tehtävänä on toimia kehomme suojana ja turvana. Tällöin vaatteiden fysiologiset ominaisuudet, materiaalien kestävyys ja tuntuma, sekä vaatteen malli nousevat pukeutumisen keskiöön.

Vaatteet ja asusteet toimivat myös vuorovaikutuksen välineenä. Viestimme pukeutumisella identiteetistämme ja persoonallisuudestamme muille ja toisaalta vaatetus toimii ainakin osittain myös identiteettimme rakennusaineena. Siihen miten pukeudumme vaikuttaa elämämme aikakausi, maailmankuvamme, minäkuvamme, muistimme, arvomme, taloudellinen tilanteemme ja esteettiset käsityksemme. Vaatetus siis antaa vaikutelman siitä, millaisia henkilöitä olemme, mitä teemme ja mihin uskomme.

Pukeutumisvalintojemme taustalla on myös  sosiaalisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä muodostuvia käsityksiä rooleistamme ja meihin kohdistuvista odotuksista ja vaatimuksista. Tästä seuraa mm. se, että tapamme pukeutua vaihtelee iän ja elämäntilanteiden muuttuessa. Käytännössä kulutusvalintamme ohjaavat pukautumistamme ja kuluttajuus muovaa myös identiteettiämme, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että brändit voivat olla meille tärkeitä sosiaalisen erottautumisen välineitä.

Vaikka kaikella edellä mainitulla on vaikutusta tapaamme pukeutua, ei yhtälö ole suoraviivainen. Esimerkiksi ekologisia ja eettisiä arvoja tärkeänä pitävä henkilö ei automaattisesti käytä ainoastaan ekologisesti ja eettisesti tuotettuja vaatteita. Toisaalta vaatteista voi olla vaikea nähdä päällepäin miten ne on tuotettu.

Ympäristö- ja ilmastokasvatuksen näkökulmasta olennaista on tietoinen ja kriittinen toimijuus, eli se että henkilö on perillä käyttämänsä vaatteen ympäristövaikutuksista, valitsi hän miten tahansa. Toisaalta voidaan pohtia, viestimmekö pukeutumisellamme niitä asioita, joita oikeasti haluamme viestiä ja miksi tai miksi emme.

---

Ytimessä ylikulutus

Ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on fossiilisten polttoaineiden liiallinen käyttö. Koska lähes kaikkien kuluttamiemme tuotteiden ja palveluiden valmistamiseen ja käyttöön tarvitaan fossiilisia polttoaineita, voidaan sanoa myös, että ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on ylikulutus. Moni tietää jo, että suomalaisten suurimmat ilmastopäästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Tavaroiden ja palveluiden kuluttaminen on neljäs suuri päästöjemme aiheuttaja. Tähän ryhmään lasketaan mm. vaatteet, jalkineet, huonekalut, kodintekstiilit, astiat, elektroniikka, lehdet, kirjat, harrastukset sekä virkistys- ja majoituspalvelut. 

Kulutamme luontoa tällä hetkellä huomattavasti nopeammin kuin se kykenee uusiutumaan. Luonnonvarojen ylikulutuksella tarkoitetaan sitä, että luonto ei kykene uusiutumaan yhtä nopeasti kuin ihmiset sitä kuluttavat. Vuosittainen ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää sinä vuonna luonnon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja sekä käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

• Suomalaisten ylikulutuspäivä ajoittuu yleensä maalis-huhtikuulle. Kulutamme luonnonvaroja ja energiaa yli kolminkertaisesti maapallon kantokykyyn nähden. Kulutamme oman osamme maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa nopeammin.
• Maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt elokuun alun tienoilla. Käytämme siis noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suurimmat syyt tähän ovat energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto.

Ylikulutuksen syyt ovat syvällä yhteiskuntamme rakenteissa. Olemme omaksuneet ajatuksen, että jatkuva kulutus on osa hyvää elämää. Meidän on koko ajan hankittava uutta tavaraa, jotta voimme ylläpitää normaalina pidettyä elintasoa.

Tavallisille ihmisille helppo tapa hillitä ylikulutusta on käyttää jo omistamiaan tavaroita mahdollisimman pitkään ja ostaa mahdollisimman vähän uutta. Voimme vaikuttaa myös äänestyspäätöksillä, sillä suurin vastuu muutoksesta kohti kestävämpää luonnonvarojen käyttöä on julkisella vallalla. Päättäjien tulee ohjata luonnonvarojen kulutusta kestävään suuntaan ja purkaa ylikulutusta tukevia rakenteita. Olisi tärkeää lopettaa ympäristölle haitallisten tukien maksaminen ja ohjata rahoitus ympäristöä hyödyttäviin toimiin. Lisäksi luonnonvarojen käytöstä pitäisi tehdä kalliimpaa.

---

Tekstiileillä on monenlaisia ympäristövaikutuksia

Vaate- ja tekstiiliteollisuudella on monia ympäristövaikutuksia. Se käyttää huomattavia määriä luonnonvaroja, maapinta-alaa ja vettä, ja aiheuttaa päästöjä muun muassa vesistöihin. Esimerkiksi puuvillan viljelyyn tarvitaan valtavia määriä vettä ja lisäksi esimerkiksi tavanomaisessa puuvillan viljelyssä käytetään runsaasti kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Vettä ja kemikaaleja kuluu paljon myös kaikissa muissa tekstiilien valmistuksen vaiheissa.

Tekstiiliteollisuuteen liittyy myös laajoja eettisiä ongelmia. Eräs tekstiiliteollisuuden suurimmista haasteista liittyy tuotannon eettisiin näkökulmiin kuten matalapalkkaisissa maissa työtä tekevien työntekijöiden huonoihin tai jopa vaarallisiin työoloihin. Koska Open ilmasto-oppaan ideana on ilmasto-osaamisen kasvattaminen, käsitellään ihmisoikeuskysymyksiä vähemmän. On kuitenkin tärkeää muistaa tekstiiliteollisuuden moninaiset vaikutukset maailmaan.

---

Tekstiiliteollisuudella on isot ilmastovaikutukset

Tekstiiliteollisuus aiheuttaa merkittäviä ilmastopäästöjä, vaikka niistä usein puhutaan alan muita ympäristöongelmia ja eettisiä ongelmia vähemmän. Laskentatavasta riippuen vaate- ja tekstiiliteollisuuden osuus globaaleista päästöistä on noin 4—10 prosenttia.

Vaate- ja tekstiiliala on kasvanut viime vuosikymmeninä valtavasti. Globaalin kulutuksen arvioidaan yli kaksinkertaistuneen vuosina 1975–2018 ja tuotannon noin kaksinkertaistuneen vuoden 2000 jälkeen. Kasvun on arvioitu jatkuvan edelleen. Kasvu on osittain mahdollista siksi, että ostettuja vaatteita käytetään aiempaa vähemmän.

Suuren kokonsa vuoksi tekstiiliteollisuus siis kuuluu suuriin ilmastopäästöjä aiheuttaviin teollisuuden aloihin. Tämä johtuu siitä, että tekstiiliteollisuus on hyvin energiaintensiivistä, eli tekstiilien valmistukseen kuluu paljon energiaa kaikissa tuotantoketjun vaiheissa. Valtaosa (noin 70 prosenttia) päästöistä syntyy tekstiilien tuotannosta. Siitä reilu puolet on peräisin raaka-aineiden tuotannosta. Viidennes vaatteiden elinkaariaikaisista päästöistä syntyy käytön aikana (pesu, rumpukuivaus, silitys) ja käytöstä poistuessa.

Kuitujen ja tekstiilituotteiden valmistaminen on ympäristölle hyvin kuormittavaa, ja siksi tekstiilikuituja pitäisikin uusiokäyttää. Vieläkin tärkeämpää on kuitenkin vaatteiden käyttöiän pidentäminen.

---

Luonnonkuitu vai tekokuitu?

Tekstiilikuitujen ilmastovaikutusten nyrkkisääntönä on, että luonnonkuidut ovat tekokuituja ilmastoystävällisempiä, sillä tekokuitukankaiden valmistukseen tarvitaan suuria määriä energiaa. Lisäksi monet tekstiileissä käytettävät tekokuidut, kuten polyesteri on valmistettu öljystä. Synteettisten kuitujen valmistuksessa syntyy hiilidioksidin ohella myös sitä vahvempia kasvihuonekaasuja, kuten typpioksidia (N2O).

Kokonaisympäristövaikutusten näkökulmasta luonnonkuituja ja tekokuituja on kuitenkin vaikea asettaa paremmuusjärjestykseen, koska niiden valmistuksen ympäristövaikutukset ovat erilaisia.

Käytännössä tekstiilin käyttötarve määritteleekin parhaan materiaalin valinnan. Mitä pidempään tuotetta pystytään käyttämään, sitä pienempi on tuotteen ekologinen jalanjälki. Jos tuote joudutaan korvaamaan nopeasti uudella huonon kestävyyden takia, tekstiilin valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset kertautuvat. Oikeanlaisen materiaalivalinnan ohella hyvä hoito pidentää tuotteen käyttöikää ja parantaa sen ympäristötasetta huomattavasti.

---

Sertifikaatit eivät toistaiseksi kerro ilmastoystävällisyydestä

Erilaiset sertifikaatit ovat kuluttajalle helppo tapa varmistua siitä, että vaate on tuotettu kestävästi. Sertifikaatit ja merkit on laadittu erilaisiin tarkoituksiin, joten vaatemerkit voivat kuulua useamman sertifikaatin piiriin samaan aikaan. Vaikka osa vaatteita valmistavista yrityksistä on sitoutunut esimerkiksi lisäämään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tuotannossaan, eivät yleiset ympäristömerkit toistaiseksi ota kantaa tuotteen ilmastoystävällisyyteen, Sen sijaan sertifikaatit pyrkivät takaamaan esimerkiksi tuotteen tai sen viljelyn myrkyttömyyden tai työntekijöiden työolot.

Seuraavassa on kerrottu lisää neljästä yleisestä vastuullisuussertifikaatista:

---

Ympäristövaikutuksia syntyy vaatteen koko elinkaaren aikana

Tekstiilien merkittävimmät kokonaisympäristövaikutukset liittyvät energian ja veden käyttöön sekä ympäristölle ja terveydelle haitallisiin kemikaaleihin, joita käytetään kaikissa tuoteketjun vaiheissa, aina raaka-aineen tuotannosta valmiiseen vaatteeseen.

Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan sen eri vaiheita alkaen raaka-aineiden tuottamisesta ja päätyen tuotteen käytöstä poistamiseen. Elinkaaritarkastelujen perusteella tekstiilien merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät:

• kuitujen tuotannosta sekä värjäys- ja viimeistysprosesseista
• tekstiilien käytöstä: pesun, kuivauksen ja silityksen aikana kuluvasta energiasta ja vedestä

Vähäisempi, mutta silti merkittävä rooli ympäristökuormitus on langan ja kankaiden valmistuksella, vaatteiden ompelulla, kuljetuksilla, varastoinnilla ja tekstiilijätteellä.

---

Vaikutuksia kuitutuotannosta tuotteen hävittämiseen

Seuraavassa on lyhyesti ja pääpiirteittäin kerrottu kaikki tekstiilituotteen elinkaaren vaiheet, sekä niiden ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset. Eri vaiheiden vaikutusten mittaluokkaa ei ole otettu huomioon. Ilmastovaikutukset on kursivoitu, sillä niiden merkitys korostuu tässä oppaassa.

1. Kuitutuotanto: energiankulutus, veden kulutus, torjunta-aineet ja lannoitteet ja niiden leviäminen ympäristöön, työntekijöiden palkat ja työolosuhteet, teollisten typpilannoitteiden valmistuksessa käytetty energia
2. Lankojen ja kankaiden valmistus: veden ja kemikaalien kulutus prosessin eri vaiheissa (esim. värjäyksessä ja viimeistyksissä), työntekijöiden työolosuhteet, energiankulutus prosessin eri vaiheissa ja eri tuotantotiloissa
3. Vaatteen valmistus: työntekijöiden palkat ja työolosuhteet, energiankulutus prosessin eri vaiheissa ja eri tuotantotiloissa
4. Vaatteen viimeistykset ja jälkikäsittelyt: kemikaalien käyttö ja siihen liittyvä työturvallisuus (esim. hiekkapuhallus), työntekijöiden palkat, energiankulutus prosessin eri vaiheissa ja eri tuotantotiloissa
5. Logistiikka: energiankulutus, kuljetusten päästöt
6. Pakkausmateriaalit: energiankulutus, raaka-aineet ja niiden tuotannosta syntyvät päästöt
7. Kuluttajan vaatehuolto: pesuaineiden ympäristövaikutukset, pesun, rumpukuivauksen ja silityksen aiheuttama energiankulutus
8. Vaatteen käytöstä poisto ja kierrätys: kestääkö kierrätettynä uudelle kuluttajalle, voiko materiaalin käyttää uudestaan, miten hävitetään, ilmakehään vapautunut hiili tekstiilin maatuessa

Tekstiilien elinkaaren eri vaiheissa niiden ympäristökuormitusta ja sosiaalisia vaikutuksia voidaan vähentää mm. seuraavilla tavoilla:

• Panostamalla energiatehokkuuteen tuotteiden valmistamisen eri vaiheissa
• Asettamalla kriteereitä haitallisten kemikaalien käytölle
• Suosimalla kierrätysmateriaaleja tekstiilien raaka-aineina tai huomioimalla tekstiilin hyötykäyttömahdollisuudet jo suunnitteluvaiheessa
• Asettamalla sosiaaliset kriteerit tekstiilien raaka-aineen tuotannolle ja valmistukselle

Vaatteen käytön aikaisia ympäristövaikutuksia pohditaan jäljempänä.

---

Jätteen syntymistä voidaan vähentää

Tekstiiliteollisuudessa on jopa 20 prosentin ylituotanto ja noin 10 prosenttia kaikesta kankaasta menee suoraan jätteeksi jo tehtaissa. Suomessa tekstiilijätteen määrä on 16,8 kiloa henkilöä kohti vuosittain ja se on 2000-luvulla kasvanut. Suurin osa tekstiilijätteestä on pitkään päätynyt kaatopaikalle. Vaatejätteen käyttö valmistusmateriaalina olisi kuitenkin ekologista, koska silloin vältettäisiin kuitujen tuottamiseen ja hävittämiseen liittyvä ympäristökuormitus ja päästöt. Jätteensynnyn ehkäisyssä on viisi tasoa:

1. jätteen synnyn ehkäisy ja turhan kulutuksen välttäminen
2. tuotteiden uudelleenkäyttö
3. tuotteen tai sen materiaalien kierrätys (uudeksi tuotteeksi, teollisuuden raaka-aineeksi)
4. jos kierrätys ei ole mahdollista, tekstiili voidaan polttaa, eli hyödyntää energiana
5. viimeinen vaihtoehto on periaatteessa kaatopaikka, mutta tekstiilien osalta tämä ei ole enää mahdollista Suomessa, sillä vuoden 2016 alusta alkaen tekstiilituotteiden kaatopaikkasijoittaminen ei ole jätelain mukaan enää sallittua.

Tekstiilin uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet olisi hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Hyvä esimerkki tekstiilien uudelleenkäytöstä ovat armeijan vaatteet, joita myydään kuluttajille sen jälkeen kun niiden käyttöikä armeijassa on päättynyt.

---

Ympäristökuorman vähentäminen vaatteen käyttöaikana

Merkittävä osa vaatteen koko elinkaaren aikaisesta ilmastokuormasta syntyy vaatteen käyttövaiheessa. Erityisesti pesemisestä syntyy myös muita negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Mahdollisimman ympäristöystävällisestä pesemisestä on liikkeellä monenlaista tietoa. Yhdet ovat sitä mieltä, että vaatteen pesumerkintä kertoo totuuden ja toisten mielestä vaatteet pestään usein liian alhaisissa lämpötiloissa, jolloin vaate ei kestä hyvänä yhtä kauan. Kolmannet taas sanovat, että pesumerkintöjä alhaisemmissa lämpötiloissa peseminen on järkevää, koska silloin säästetään energiaa.

Ilmastonäkökulmasta pesukertojen harventaminen, alhaiset pesulämpötilat ja lyhyet tai vettä säästävät ohjelmat ovat perusteltuja ja lisäksi rumpukuivausta ja turhaa silittämistä kannattaa välttää. Kokonaisympäristövaikutusten kannalta yleispäteviä ohjeita ovat myös seuraavat:

1. hanki käyttötarkoitukseen soveltuvia, itsellesi mieluisia, mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita
2. käytä pesuainetta maltilla ja jätä huuhteluaine kokonaan pois käytöstä
3. muista huoltaa pesukonetta jatkuvasti: puhdista nukkasihti säännöllisesti ja käytä 90 asteen ohjelmaa tyhjällä rummulla kuukausittain
4. mieti jo ostovaiheessa, kannattaako hankkia vaatetta jota ei voi pestä. Jos tällainen kuitenkin kaapista löytyy ja olet heittämässä sitä likatahrojen vuoksi pois, kannattaa ensin kokeilla pesemistä
5. suosi puuvillatekstiileissä luomupuuvillaa

---

Vaateala ilmastonmuutosta torjumassa

Vaate- ja tekstiilialalla on herätty alan suureen ilmastokuormaan asettamalla yrityskohtaisia päästövähennystavoitteita ja käynnistämällä erilaisia aloitteita alan päästöjen vähentämiseksi.

Yrityksissä ilmastotoimet käynnistetään yleensä laatimalla ilmastotavoitteita, jotka voivat koskea esimerkiksi päästövähennyksiä tai päästökompensaatiolla saavutettavaa hiilineutraaliutta. Varsinkin viime vuosina yritysten ilmastotavoitteissa ovat yleistyneet niin sanotut nettonollatavoitteet, joissa yhdistyvät ilmastotieteen mukaiset päästövähennyspolut ja viimeisten päästöjen kompensoiminen sitomalla hiiltä pois ilmakehästä. Yritysten itsenäisten toimien ohella päästövähennyksiin on kannustettu ja ohjattu erilaisilla hankkeilla:

• Science Based Targets -järjestelmän ovat kehittäneet yhdessä yritysten ilmastotavoitteita seuraava Carbon Disclosure Project, YK:n Global Compact -aloite, Maailman luonnonvarainstituutti WRI ja Maailman luonnonsäätiö WWF. Järjestelmään liittyvän yrityksen tulee asettaa itselleen 5–10 vuoden välein koko konsernin kattava ilmastotavoite, joka sisältää selvästi alle kahden asteen tavoitteen mukaiset päästövähennykset.
• The Fashion Pact sovittiin Ranskan G7-kokouksessa vuonna 2019. Sen allekirjoittaneet yritykset sitoutuvat asettamaan saavuttamaan nettonolla päästöt vuoteen 2050 mennessä. Ilmaston lisäksi sitoumuksessa käsitellään myös luonnon monimuotoisuutta ja merien tilaa, joiden edistämiseksi edellytetään mm. metsäkadon vastaisia toimia sekä pakkauksissa käytettävän muovin vähentämistä.
• Fashion Industry Charter for Climate Action -peruskirjasta vaate- ja tekstiilialan toimijat sopivat vuonna 2018 Puolan Katowicessa järjestetyssä YK-ilmastokokouksessa. Kyseessä on alan visio, jossa nettonollapäästöt saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. Allekirjoittajat sitoutuvat mm. seuraamaan ja raportoimaan päästöjään sekä vähentämään koko yrityksen arvoketjun kattavia päästöjä vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi edistetään mm. kiertotalousmalleja ja valistetaan kuluttajia tekstiilien käytön ja käytöstä poiston ilmastovaikutuksista.

Toistaiseksi aloitteissa ja yritysten toimissa ongelmana on, että niissä kiinnitetään huomiota ensisijaisesti yrityksen omiin suoriin päästöihin. Valtaosa päästöistä syntyy kuitenkin alihankintaketjujen eri osissa. Jotta alan ilmastolle aiheuttama kuormitus aidosti vähenee, on alihankintaketjujen ja koko arvoketjun päästöjen vähentämiseen saatava enemmän vauhtia.

---

Tehtäviä opetukseen

---

Lähteet ja kuvagalleria

Huom! Lähdelista on koottu pääosin Open ilmasto-oppaan toteutusvaiheessa vuonna 2016 ja moni linkeistä ei enää toimi. Siksi linkkilistan linkit on muutettu epäaktiivisiksi. Jos jokin lähteistä kiinnostaa sinua erityisesti, voit tarkistaa copy-paste -toiminnolla toimiiko linkki vielä!