Elämänkatsomustieto ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Elämänkatsomustiedon näkökulmasta ilmastonmuutos on etenkin oikeudenmukaisuuteen ja arvoihimme liittyvä ilmiö. Pohdittavat kysymykset liittyvät myös muuttuvaan elämisen tapaamme ja siihen, mitä on onnellisuus ja hyvä elämä. Elämänkatsomustiedon opetus onkin merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

---

Ilmastonmuutoksessa on kyse oikeudenmukaisuudesta

Ilmastonmuutos liittyy läheisesti kysymykseen siitä, mikä on oikeudenmukaista. Teemaan liittyvät kysymykset esimerkiksi siitä, mitä on globaali oikeudenmukaisuus, millä perusteilla ilmastotaakka tulisi jakaa eri puolilla maailmaa asuvien toimijoiden kesken, mitkä valinnat ovat eettisiä ja mikä on tavallisen ihmisen vastuu.

---

Vastuu on yhteinen

Ilmastokeskusteluun liittyy helposti paljon syyttelyä ja puolustelua. Kenen vika ilmastonmuutos on, kuka on syyllinen? Onko se länsimainen yhteiskunta? Amerikkalaiset? Kiinalaiset? Pankkiirit? Poliitikot? Yritykset? Me kaikki? On kuitenkin selvää, ettei ilmastonmuutokselle ole yksittäistä syyllistä, vaan se on ihmiskunnan yhdessä aiheuttama.

Tuhansia vuosia sitten metsästäjä-keräilijä -ihmiset elivät osana luontoa, täysin sen armoilla. Tulen hyödyntämisen oppiminen, maanviljelytaito ja myöhemmin teollinen vallankumous ovat pikkuhiljaa mahdollistaneet ihmisen yhä suuremman omavaltaistumisen, eliniän pitenemisen ja hyvinvoinnin lisääntymisen. Ruoantuotannon tehokkuus on kasvanut. Energiantuotantojärjestelmä mahdollistaa sähkön käytön työn apuvälineenä ja kotien helpon lämmittämisen. Pyörän ja polttomoottorin avulla pääsemme liikkumaan paikasta toiseen ilman lihasvoimaa, välittämättä kehomme asettamista rajoituksista.

Hyvinvointiamme lisäävät ja arkeamme helpottavat keksinnöt ovat samalla huomaamattamme ja tarkoittamattamme johtaneet meidät ympäristökriisin keskelle. Tällä hetkellä elämme aikaa, jona tavallinen länsimainen arkielämä, jopa ilman kohtuuttomalta tuntuvaa kuluttamista, tuottaa ilmastopäästöjä yli kestävän tason.

---

Mitä on globaali oikeudenmukaisuus?

Filosofit ovat vasta yllättävän vähän aikaa pohtineet kysymystä siitä, mitä on globaali oikeudenmukaisuus. Pohdinta on kuitenkin olennaista nykymaailmassa, jossa valtavat määrät tietoa, tavaraa ja ihmisiä liikkuu pallomme ympäri jatkuvasti ja hyvin nopeasti.

Globaalin oikeudenmukaisuuden käsitteen ymmärtämistä helpottaa, kun sen rinnalla pohditaan kansainvälistä oikeudenmukaisuutta. Siinä toimijoina ovat valtiot ja kansakunnat. Kansainvälisen oikeudenmukaisuuden kysymyksenasettelut liittyvät siis siihen, miten valtiot voivat toimia yhdessä ja toisiaan kohtaan oikeudenmukaisella tavalla, ja siis myös laillisesti.

Vaikka valtiot ovat toimijoita myös globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, on se vielä laajempi käsite. Globaalin oikeudenmukaisuuden kysymyksissä pohditaan sitä, millaista on eri puolilla maailmaa asuvien yksittäisten ihmisten oikeudenmukainen toiminta toisiaan kohtaan, ja miten se ilmenee tai miten sen tulisi ilmetä.

Ytimekästä määritelmää globaalille oikeudenmukaisuudelle ei ole olemassa, mutta määritelmiin sisältyy yleensä seuraavien kysymysten pohdintaa: Mitkä ovat globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta keskeisiä ongelmia? Mitä ratkaisuja määriteltyihin ongelmiin on? Ketkä ovat vastuussa ratkaisujen kehittelystä? Mitä ovat eri toimijoiden roolit ongelman ratkaisussa? Lisäksi otetaan kantaa siihen millä tavalla ongelma tulisi ratkaista.

Käytännössä globaalin oikeudenmukaisuuden kysymyksiä pohditaan ainakin kansainväliseen talouteen, sukupuolten tasa-arvoon, maahanmuuttoon, kansainvälisiin ympäristöasioihin ja globaaliin terveyteen liittyen, sekä niiden yhtymäkohdissa. Ilmastonmuutos lisää globaalia eriarvoisuutta, ja siksi se on jo itsessään globaali oikeudenmukaisuuskysymys.

---

Mitä on ilmasto-oikeudenmukaisuus?

Ihmisten arki on hyvin erilaista maapallon eri kolkissa. Eri puolilla maailmaa asuvat ihmiset ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat ilmastopäästöjä erilaisia määriä ja myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat paikasta riippuen erilaisia. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden ytimessä onkin kysymys juuri siitä, kuka ilmastonmuutoksen on aiheuttanut ja kuka siitä joutuu kärsimään.

Historiallisesti kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa on teollisuusmaiden aiheuttamia ja tälläkin hetkellä ne aiheuttava suuren osan maailman vuosittaisista päästöistä, vaikka niissä asuu vain pieni osa maapallon väestöstä. Vastaavasti kehittyvien maiden köyhät kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista keskimääräisesti eniten, vaikka he ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Kehittyvien maiden nopean väestönkasvun ja teollistumisen vuoksi niiden osuus päästöistä on kuitenkin kasvussa. Samalla päästöt lisääntyvät edelleen myös monissa teollistuneissa maissa.

Ilmastonmuutos aiheuttaa monenlaisia vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Vaikutukset ovat suurimpia kehittyvissä maissa, sillä niillä on teollisuusmaita huonommat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Onkin todennäköistä, että ilmastonmuutos esimerkiksi estää köyhyyden vähentymisen maailmasta. Pahiten uhattuja ovat pienet saarivaltiot, jotka voivat hävitä kokonaan merenpinnan noustessa. Myös esimerkiksi Intia ja monet Afrikan maat ovat vaikeuksissa. Vedenpinnan nousu, kuivuudesta johtuva vesipula ja satojen väheneminen sekä tarttuvien tautien leviäminen aiheuttavat suuria ongelmia etenkin näissä maissa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama vesi- ja ruokapula johtavat todennäköisesti ihmisten välisiin konflikteihin ja jopa sotiin. Lisäksi joidenkin ihmisten on muutettava pois asuinalueiltaan elinympäristöjen, kuten merenpinnan alle jääneiden saarten tuhouduttua. Tästä seuraa se, että ihmisten on lähdettävä etsimään uusia asuinpaikkoja eri puolilta maailmaa, eli heistä tulee ilmastopakolaisia tai ilmastosiirtolaisia. Eräs ilmasto-oikeudenmukaisuuteen liittyvä kysymys on se, minkälainen vastuu maailman ihmisillä on ilmastopakolaisten hyvinvoinnin turvaamisesta.

Ilmastorahoitus on käytännön esimerkki ilmasto-oikeudenmukaisuuteen liittyvästä keskustelusta. Yleisesti ajatellaan, että teollisuusmailla on velvollisuus kanavoida kehittyville maille rahoitusta, jota ne tarvitsevat ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. YK:n ilmastosopimukseen sitoutuneet teollisuusmaat ovat luvanneet ohjata 100 miljardia dollaria ilmastotoimiin vuosittain aina vuoteen 2025 asti, jonka jälkeen rahoitusta tulee lisätä. Uudesta tavoitteesta on tarkoitus sopia Bakun ilmastokokouksessa vuoden 2024 lopulla. Rahoitukseen liittyvissä keskusteluissa on siirrytty oikeudenmukaisuuden periaatetason kysymyksistä käytännön tasolle, ja usein neuvottelut rahojen löytymisestä ovat vaikeita.

Vaikka aihepiiriin liittyvät kysymykset ovat haastavia, voi ihmisten erilaisten todellisuuksien ymmärtäminen auttaa laajentamaan empatiaa omasta elämyspiiristämme laajemmin koko maailmaan. Samalla voidaan pohtia globaalin oikeudenmukaisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden kysymyksiä uudesta näkökulmasta.

---

Ilmastonmuutos on ihmisoikeuskysymys

Kansainvälinen yhteisö on hyväksynyt joukon perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, joiden tavoitteena on turvata ihmisarvoinen elämä jokaiselle ihmiselle. Ilmastonmuutoksen seurauksena ihmisiä kuolee esimerkiksi yleistyvien myrskyjen, tulvien ja helleaaltojen vuoksi. Lisäksi taudit leviävät ilmaston lämmetessä ja ruoantuotantojärjestelmä on vaarassa vesipulan ja kasvituholaisten vuoksi. Koska ilmastonmuutoksen myötä näistä asioista tulee entistä enemmän arkipäivää yhä useammalle ihmiselle, liittyy ilmastonmuutos kiinteästi myös ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Jotta ilmasto-oikeudenmukaisuus toteutuisi, tulisi Ihmisoikeuksien toteutua myös ilmaston lämpenemisen muuttamassa maailmassa. YK kuitenkin katsoo, että monien ihmisten ihmisoikeuksista vaarantuvat ilmastonmuutoksen vuoksi ainakin seuraavat: itsemääräämisoikeus, oikeus elämään, kehittymiseen, ruokaan, veteen ja sanitaatioon, terveyteen, asuntoon, koulutukseen sekä yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseen.

Voimakkaimmin ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat sellaisiin ihmisiin ja ihmisryhmiin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa, eli sosiaalisista, taloudellisista, poliittisista tai muista syistä marginalisoituneita. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kehittyvien maiden kansalaisia, joilla ei ole varaa turvajärjestelmiin.

Myös alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien toteutumista ilmastonmuutos voi haitata erityisen paljon, sillä he elävät usein alueilla, joissa ekosysteemit ovat haavoittuvaisia ja siis luonto, josta heidän elämäntapansa ja elantonsa on riippuvainen, on vaarassa kärsiä suuresti. Toisaalta myös ilmastonmuutoksen torjunta- ja sopeutumistoimenpiteet saattavat vaarantaa alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia, esimerkiksi jos heidän on muutettava pois alkuperäisiltä asuinalueiltaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvien voimalaitosten rakentamisen tieltä.

Tulevienkin sukupolvien ihmisoikeudet vaarantuvat, jos ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin ei ryhdytä tarpeeksi nopeasti ja elinolosuhteet maapallolla muuttuvat radikaalisti. Ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta laajamittaisiin ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin on siis ryhdyttävä ripeästi yhteiskuntien kaikilla tasoilla.

---

Muuttuva olemassaolemisen tapamme

Usein ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta tulee mieleen se, mistä kaikesta joudumme luopumaan ilmastotalkoisiin osallistumisen vuoksi. On totta, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi meidän on muutettava elämäntapaamme kokonaisuudessaan, mikä tulee vaikuttamaan myös kulutustottumuksiimme. Sen sijaan, että keskittyisimme ahdistuksessa kieriskelyyn muutostarpeiden keskellä, voimme lähestyä asiaa esimerkiksi miettimällä millaiset asiat elämässä ovat oikeasti merkityksellisiä.

---

Ilmastonmuutos arvokysymyksenä

Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen on kerätty iso joukko kansakuntia yhdistäviä arvoja, joita ovat mm. ihmisten tasa-arvoinen kohtelu, vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten välinen  tasa-arvo, sananvapaus ja suvaitsevaisuus. Oikeudenmukaisuuskysymykset ovat monia näitä arvoja läpileikkaava teema.

Kun puhutaan siitä millä keinoin ilmastonmuutosta tulisi torjua, joutuvat arvomme todelliseen puntariin. On uskallettava kysyä rankkojakin arvoihimme liittyviä kysymyksiä. Mikä on ihmishengen arvo? Ovatko kaukana asuvien ihmisten elämät yhtä arvokkaita kuin meidän? Ovatko tulevat sukupolvet yhtä tärkeitä kuin nyt elävät? Vastaukset näihin kysymyksiin liittyvät olennaisesti siihen, millaisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on mielestämme tehtävä ja kuinka nopeasti.

Jos katsomme, että ihmisten syntymättä jääminen tai tulevien ihmisten hyvinvoinnin väheneminen on epätoivottavaa, on meidän ryhdyttävä nopeasti laajoihin torjuntatoimiin. Jos taas katsomme, että nykyisten sukupolvien hyvinvointi on tulevien sukupolvien hyvinvointia tärkeämpää, ei yhtä laajoja toimia tarvita eikä niillä ole niin kiire.

Ilmastonmuutoksen ajatteleminen aiheuttaa meille usein moraalisia ongelmia ja ristiriitoja myös jokapäiväisessä elämässämme. Tiedämme esimerkiksi autoilun, lentämisen ja syömisen voimistavan ilmastonmuutosta, jolloin tehdessämme näitä tavalliseen elämänmenoon mielestämme kuuluvia asioita voi seurauksena olla omantunnontuskia. Asioita monimutkaistaa vielä se, että autoilu ja muut elämäntapavalinnat koetaan yksilönvapauden piiriin kuuluviksi asioiksi ja ne ovat monelle tärkeä arvo. Tällöin elämäntapavalintoihin liittyviin asioihin puuttuminen saatetaan kokea hyvin epämiellyttävänä.

Pysähtyminen pohtimaan omia arvojaan voi auttaa monien näkökulmien, ajatusten ja tunteiden viidakossa selviytymisessä. Toisaalta on hyvä muistaa, että jos ongelmakohtia ryhdytään päättäväisesti ratkomaan, voi seurauksena olla ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi monia muitakin positiivisia asioita: energiaomavaraisuutemme voi lisääntyä, työpaikkojen määrä kasvaa ja ilmanlaatu parantua. Ruokavaliomme voi muuttua terveellisemmäksi, mistä seuraisi terveyshyötyjä. Elinympäristöt voivat muuttua viihtyisämmiksi, jos niin paljon tilaa ei tarvitse varata autojen parkkipaikoiksi. Äärimmäisiin sääilmiöihin varaudutaan esimerkiksi jättämällä viheralueita sadevesitulvien imeytymispaikoiksi. Suomessa panostettiin 1800-luvun lopussa rautateiden rakentamiseen ja pikkupaikkakunnillakin oli asemia vielä 1900-luvun puolivälissä. Silloin ei arjen sujumiseen tarvittu samaan tapaan autoja kuin nyt. Vuonna 2050 arki voi jälleen olla erilaista kuin nykyisin.

Myös hyvän elämän arvojen pohtiminen voi toimia yhtenä lähestymistapana asiaan. Tutkijat filosofian ja psykologian alalla ovat pohtineet kysymystä hyvästä elämästä jo tuhansien vuosien ajan. Siihen liittyvät läheisesti esimerkiksi onnellisuuden, hyvinvoinnin ja kukoistuksen käsitteet. Onnellisuuteen johtavia asioita näyttävät tutkimusten mukaan olevan esimerkiksi positiivinen asenne, kiitollisuus, toisten ihmisten auttaminen ja kiinnostus toisia ihmisiä ja erilaisia asioita kohtaan. Kun elämän perustarpeet täyttyvät, ei materian kerryttämisellä ole enää merkitystä elämän onnellisuuden kannalta. Ihmiset ovat länsimaissakin selvinneet hyvin vähällä tavaramäärällä 1900-luvun puoliväliin asti.

---

Olemme kansalaisia ja kuluttajia

Kulutusyhteiskunnassa meillä on kahtalainen rooli sekä kuluttajana että kansalaisena. Usein kuluttajien ajatellaan edustavan yksityistä elämänpiiriä, kotielämää ja vapaa-aikaa ja kansalaisten taas julkista, oman asuinalueen, kunnan, kotimaan tai koko maailman asioihin vaikuttamista. Ilmastonmuutoskysymyksessä kuluttajuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät kysymykset ovat luontevasti ja vahvasti kytköksissä toisiinsa. Nähtävillä on kuitenkin myös hieman ongelmallinen ilmiö, jossa ilmastonmuutokseen haetaan ratkaisuja pääasiallisesti vain kulutuskysymysten kautta, koska kansalaisuuteen liittyvät vaikutusmahdollisuudet tuntuvat olemattomilta, vaikeaselkoisilta tai hankalasti saavutettavilta.

Kuluttajavalinnoilla ja muilla omaan elämäntapaan liittyvillä valinnoilla on oma vaikutuksensa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin ilmastoystävälliset valinnat tehdään mahdollisiksi kaikille, jolloin niiden vaikuttavuus on huomattavasti yksilönvalintoja suurempi. Politiikalla, eli säätämällä lakeja, keräämällä veroja ja panostamallaan hyvään suunnitteluun voidaan vaikuttaa siihen, mitkä valinnat tulevat yksilöille järkeviksi ja houkutteleviksi.

Yhteiskunnallisen ilmastovaikuttamisen käsite on sen verran nuori, että monelle meistä on haastavaa hahmottaa mitä se tarkoittaa. Oheiseen kuvaan on kerätty iso joukko yhteiskunnallisen ilmastovaikuttamisen tapoja. Osa tavoista on helppoja ja nopeita, osa vaatii enemmän aikaa, energiaa ja osaamista. Yhteiskunnallisuutta tai poliittisten ratkaisujen käsittelyä ei tarvitse koulussakaan pelätä. Opetussuunnitelmat kannustavat ilmastoystävällisiin valintoihin niin kuluttajina kuin aktiivisina kansalaisinakin. Miten paljon teillä on käytettävissänne näitä resursseja ja mitä siis voitte ryhtyä tekemään? Kiinnostaako teitä jokin alla olevista vaihtoehdoista vai haluatteko lähteä toteuttamaan jotain aivan alusta asti itse ideoitua?

Kuluttajuus on eräs identiteettiämme vahvasti muokkaava tekijä. Se, millaisia ostopäätöksiä teemme, määrittää sitä, millaisiksi itsemme koemme ja miten muut meitä arvioivat. Toisaalta identiteettiimme vaikuttaa myös se, jos emme esimerkiksi taloudellisen tilanteen vuoksi pääse osalliseksi kulutusyhteiskunnasta samalla tavalla kuin enemmistö tai naapurimme. Vaikka identiteetin rakentaminen on meillä harvoin aktiivisesti mielessä ostopäätöstä tehdessämme, vaikuttaa se silti siihen, millaisiksi me itsemme koemme. Edellä mainitut ilmastonmuutosta koskevat elämäntapavalintamme ja niihin liittyvät dilemmat koskettavat siis suoraan myös identiteettiämme ja sen mahdollista muutostarvetta.

Tulevaisuudessa yhteiskunnallinen muutos todennäköisesti muokkaa myös kuluttajuutta kohti jakamis- ja kiertotalouden periaatteita, kestävyyttä ja kohtuutta. Kuluttajuus ei myöskään ole ainut identiteettimme kivijalka, vaan siihen vaikuttavat lukuisat muut seikat, jonka perusteella määrittelemme sen keitä olemme. Arvojensa selventämisen ohella myös oman identiteetin pohtiminen ja siitä tietoiseksi tuleminen voi muutospaineiden keskellä olla avuksi.

---

Hyvinvointia ympäristöhaasteiden maailmassa

Ilmastonmuutos-ongelman suuruus ja moniulotteisuus ja siihen liittyvät muutostarpeet elämässä aiheuttavat ihmisissä usein ahdistuksen ja jopa masennuksen tuntemuksia. On tärkeää, että ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, jotta he tekisivät jotain asian eteen. Ei kuitenkaan ole toivottavaa, että ahdistus johtaa lamaannukseen.

Tunteet luovat taustan ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Ne saavat meidät toimimaan, ovat mukana oppimisessa ja vaikuttavat päätöksentekoomme. Positiivisina kokemamme tunteet, kuten ilo, innostus ja hyväksyntä, vapauttavat energiaa, ja toiminta sujuu kuin itsestään. Vaikeampiin tunteisiin, kuten vihaan, häpeään, pelkoon ja epäonnistumiseen, suhtaudumme usein kielteisesti. Nekin ovat kuitenkin hyödyllisiä tunteita, sillä ne saavat meidät valmistautumaan haastaviin tilanteisiin, löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja, etsimään keinoja muutokselle, yrittämään kovemmin ja suojautumaan vaaroilta.

Tunteiden käsittely on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille. Pitkäkestoiset, haastavat tunteet tai voimakkaiden tunteiden tukahduttaminen lisäävät riskiä sairastua fyysisestikin ja vaikeuttavat mm. oppimista. Tunteiden käsittely ja sanoittaminen auttavat hallitsemaan tunteita: näin esimerkiksi ahdistus ei lamauta asioiden puolesta toimimista, eikä pääse vaikuttamaan liikaa hyvinvointiimme. Tunteiden käsittelyn sivutuotteena herää usein halu toimia, ja myös tähän hankkeessa kannustetaan laajasti. 

Koulumaailmassa puhutaan tällä hetkellä paljon tunnetaidoista, joilla tarkoitetaan mm. tunteiden tunnistamista, sanoittamista ja käsittelyä. Tunnetaitojen opettelu olisi tärkeää kytkeä ilmastonmuutoksen ja muiden globaaleiden haasteiden käsittelyyn, vaikka sitä ei perinteisesti olekaan tehty. Onneksi ilmastotunteiden käsittelyn tueksi on jo olemassa paljon valmista materiaalia.

---

Tehtäviä opetukseen

---

Lähteet ja kuvagalleria

Huom! Lähdelista on koottu pääosin Open ilmasto-oppaan toteutusvaiheessa vuonna 2016 ja moni linkeistä ei enää toimi. Siksi linkkilistan linkit on muutettu epäaktiivisiksi. Jos jokin lähteistä kiinnostaa sinua erityisesti, voit tarkistaa copy-paste -toiminnolla toimiiko linkki vielä!