Ilmastonmuutos historian opetuksessa
Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen historia on vielä melko lyhyt ja se on sisäänkirjoitettuna teollisen vallankumouksen, kulutusyhteiskunnan nousun ja energiapolitiikan historiaan. Menneiden tapahtumien ymmärtäminen auttaa meitä hahmottamaan nykytilannetta paremmin ja antaa vinkkejä siitä, millaisia päätöksiä tulisi tehdä paremman tulevaisuuden luomiseksi. Historian opetus onkin merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

Daniel Mennerich
Historian artikkeli koostuu seuraavista osioista:
Elämme antroposeenia
Ilmaston muuttuminen vaikuttaa luontoon ja ihmisiin
– Ilmasto on muuttunut aina
– Ilmaston muuttuminen on vaikuttanut myös sivilisaatioihin
Ilmastopolitiikan historia on vielä melko lyhyt
– Tutkimustieto politiikan taustalla
– Valtioiden yhteisistä ilmastotavoitteista sovitaan kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
– Ympäristöongelmat synnyttivät ympäristöliikkeen
– Kansalaisyhteiskunta nostaa tärkeitä asioita julkiseen keskusteluun
Ilmastonmuutoksen historia on teollisen vallankumouksen, kulutusyhteiskunnan nousun ja energiapolitiikan historiaa
– Teollinen vallankumous sysäsi fossiilisten polttoaineiden kulutuksen valtavaan nousuun
– Energiajärjestelmämme perustuu fossiilisten polttoaineiden polttamiseen
– Ilmastopolitiikka on energiapolitiikkaa
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii yhteiskunnallisen muutoksen
Tehtäviä
Kuvagalleria
Lähteet ja lisälukemista
Elämme antroposeenia

David Wright
Tuhansia vuosia sitten metsästäjä-keräilijä -ihmiset elivät osana luontoa, täysin sen armoilla. Tulen hyödyntämisen oppiminen, maanviljelytaito ja myöhemmin teollinen vallankumous ovat pikkuhiljaa mahdollistaneet ihmisen yhä suuremman omavaltaistumisen, eliniän pitenemisen ja hyvinvoinnin lisääntymisen.
Ruoantuotannon tehokkuus on kasvanut. Energiantuotantojärjestelmä mahdollistaa sähkön käytön työn apuvälineenä ja kotien helpon lämmittämisen. Pyörän ja polttomoottorin avulla pääsemme liikkumaan paikasta toiseen ilman lihasvoimaa, välittämättä kehomme asettamista rajoituksista. Huomaamattamme ja tarkoittamattamme hyvinvointiamme lisäävät ja arkeamme helpottavat keksinnöt ovat samalla johtaneet meidät ympäristökriisin keskelle. Tällä hetkellä elämme aikaa, jona tavallinen länsimainen arkielämä, jopa ilman kohtuutonta kuluttamista, tuottaa ilmastopäästöjä yli kestävän tason.
Ihmisen toiminnasta johtuvista monista muutoksista luonnossa on jo geologiankin keinoin havaittavissa. Ihmisen vaikutus on helppo asettaa kontekstiin, jos maapallon 4,6 miljardin vuoden ikä kutistetaan vuorokaudeksi. Kaksi miljoonaa vuotta sitten syntynyt ensimmäinen ihmislaji Homo habilis olisi syntynyt vuorokauden viimeisellä minuutilla kellon aikaan 23.59.22 ja oma lajimme Homo sapiens vain neljä sekuntia ennen vuorokauden vaihtumista. Ihmislajin todellinen valtakausi – teollistumisen jälkeiset pari sataa vuotta – sijoittuisivat tällöin vuorokauden viimeisen sekunnin viimeisiin tuhannesosiin.
Geologinen ajanlasku jakaa maapallon historian kansainvälisesti sovittuihin ajanjaksoihin. Geologisen kalenterin ajanjaksojen pituus vaihtelee miljoonista vuosista tuhansiin miljooniin vuosiin. Ajanjaksot luokitellaan eri pituisiin yksiköihin: aioneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin, jotka voidaan edelleen jakaa lyhyempiin ajanjaksoihin. Geologiset aikakaudet perustuvat sedimenttikerrostumien tutkimukseen, muun muassa muinaisten merien pohjaan kerrostuneiden kuolleiden eliöiden fossiilien analysointiin. Ajanjaksoja erottaa esimerkiksi selvä muutos tietyn lajin osuudesta verrattuna kaikkiin lajeihin joukkosukupuuton vuoksi.
Elokuussa 2016 asiantuntijoiden ryhmä julisti kansainvälisessä geologian konferenssissa, että ihminen on saanut teollisen vallankumouksen jälkeen aikaan niin suuria muutoksia maapallolla, että hänen mukaansa tulisi nimetä alkaneeksi uusi geologinen epookki. Ilmakehätutkija Paul J. Crutzen oli jo vuonna 2000 ehdottanut uuden epookin nimeksi antroposeenia.
Yleisluontoisen määritelmänsä mukaan antroposeeni on holoseenin jälkeinen kausi, joka alkoi jäätikkökairauksissa näkyvien ydinkokeiden laajamittaisen suorittamisen alkaessa vuonna 1950. Myös mm. muoviroskan, betonin ja kananluiden laajamittainen ilmestyminen maapallolle ovat osaltaan määrittäneet antroposeenin alkua. Antroposeeniin voidaan katsoa liittyvän myös käynnissä oleva kuudes joukkosukupuuttoaalto, hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä, merenpinnan nousu ja metsäkato.
Ilmaston muuttuminen vaikuttaa luontoon ja ihmisiin

Bernd Thaller
Ilmasto on muuttunut aina, niin paikallisesti kuin globaalistikin. Menneiden ilmastonmuutosten taustalla on ollut mm. asteroidien törmäyksiä sekä tulivuorenpurkauksia. Nykyisen ilmastonmuutoksen syynä on ihmistoiminnan aiheuttama hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia lämpötiloissa ja sademäärissä eri puolilla maailmaa. Ilmasto-olot asettavat reunaehdot kaikkien eliölajien selviytymiselle ja vaikuttavat siten ratkaisevasti myös ihmisen toimintaan.
Ilmastopolitiikan historia on vielä melko lyhyt

Ron Mader
Ilmastopolitiikkaa on tehty vasta muutamia kymmeniä vuosia, mutta sen merkitys on lyhyessä ajassa kasvanut jo melko suureksi. Nykyään ilmastopoliittiseen osallistuu toimijoita kaikilta yhteiskunnan osa-alueilta: tutkijoita, valtiollisia ja kunnallisia toimijoita, liike-elämän edustajia, kansalaisjärjestöjä, mediaa ja niin edelleen.
Ilmastonmuutoksen historia on teollisen vallankumouksen, kulutusyhteiskunnan nousun ja energiapolitiikan historiaa

David Bolton
Ihmisten energiankulutus on monikymmenkertaistunut teollisen vallankumouksen jälkeen. Lisäksi markkinoille tuotetaan tavaroita ja palveluita yhä enemmän, tehokkaammin ja halvemmalla. Kotityöt, jotka ennen tehtiin käsin ja luudalla, hoituvat nyt vähällä vaivalla pesukoneiden, yleiskoneen ja pölynimurin avulla. Puita ei tarvitse hakata tai kantaa, sillä uuni, liesi ja patterit lämpiävät sähkön avulla ja paikasta toiseen liikkuminen käy nopeasti kävelyn tai hevoskyydin sijaan junalla, bussilla, autolla tai lentokoneella.
Yhä useammalla on varaa ostaa enemmän kulutustavaroita ja rahankäytön painopiste on siirtynyt ruoan, juoman ja asumisen kaltaisista jokapäiväisistä välttämättömyyksistä yhä enemmän vapaa-ajan ja matkailun kuluihin. Ihmisten kulutuksen “tarvetta” on myös lisätty tehokkaalla markkinoinnilla.
Hyvinvointiamme ja materiaalista elintasoamme lisännyt fossiilisten polttoaineiden polttamiseen perustuva elämäntapamme on kuitenkin samalla aiheuttanut ilmastonmuutoksen kaltaisia maailmanlaajuisia ongelmia.
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii yhteiskunnallisen muutoksen

Steve Oliver Too
Ilmastonmuutoksen täydellinen pysäyttäminen ei nykytiedon valossa ole enää mahdollista. Ihmisen toiminnan vuoksi ilmakehään joutuneet kasvihuonekaasut säilyvät siellä satoja vuosia ja lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin vielä hidastaa niin paljon, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä. Edellytyksenä tälle on, että jo aloitetut torjuntatoimet kasvatetaan riittävän suuriksi riittävän nopeasti. Samaan aikaan on aloitettava myös ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin liittyvät sopeutumistoimet.
Ilmastonmuutoksen hillintätoimia on tehtävä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Merkittävimmät muutokset tehdään energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa ja maataloudessa. Tässä vaiheessa elämäntapamme pieni hienosäätö ei enää riitä, vaan tarvitaan laajamittaista yhteiskunnallista muutosta. On siirryttävä päästöttömiin ja uusiutuviin energianlähteisiin, parannettava energiatehokkuutta ja oltava avoin uusille tavoille tehdä asioita.
Yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa ja suuriakin muutoksia on käynnissä koko ajan: toisinaan olosuhteiden pakosta, toisinaan pyrittäessä kohti yhdessä määriteltyjä tavoitteita. Hyvä esimerkki menneestä laajamittaisesta yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa taustalla on ollut selkeä poliittinen tavoite, on hyvinvointivaltion rakentaminen Suomessa ja muissa pohjoismaissa.
Muutos ilmastoystävälliseen maailmaan ei tapahdu hetkessä, mutta sen voidaan nähdä jo alkaneen: ensimmäinen ilmastosopimus luotiin 1992, uusi ilmastosopimus saatiin solmittua Pariisissa vuonna 2015, uusiutuvien energiamuotojen käyttö lisääntyy niin nopeasti, että sitä voidaan kutsua jo energiavallankumoukseksi ja ilmastonäkökulman huomioon ottaminen alkaa tulla yhä luonnollisemmaksi osaksi monien toimialojen normaaleja käytäntöjä. Liikkumistapojen kehittyminen ja siirtyminen hevosista autoihin mullisti elämäntapamme. Millainen onkaan meluttomaan ja puhtaaseen energiantuotantoon perustavan liikkumisen tulevaisuus? Entä millaiselta voikaan näyttää uusiutuviin energianlähteisiin tukeutuva energiantuotanto ja ilmastoystävällinen yhteiskunta?
Tehtäviä
Oppilaat tekevät aikajanan ilmastonmuutoksen etenemisestä ja siihen ja sen hidastamiseen liittyvistä tapahtumista ja toimenpiteistä, sekä yleisen näkökulman muuttumisesta. Apuna tässä voi käyttää tätä Open ilmasto-oppaan historian artikkelia lähteineen, ja/tai esim. IPCC:n raportteja ja kansainvälisiä sopimuksia.
Tutustutaan vekottimiin ja arjen ympäristöihin ennen ja nyt ja tehdään niistä pieniä esitelmiä. Näkökulmaksi voi ottaa otsikossa olevan “ennen ja nyt” -vertailun, tai tehdä aikajanan asioiden kehityksestä. Aiheina voivat olla esim. seuraavat:
- tuulimylly ennen ja nyt
- hevoskärry vs. traktori, auto ja raitiovaunu
- luuta vs. pölynimuri
- ruokakauppa 1950-luvulla ja nyt
- maatila ennen ja nyt
Testatkaa The Guardian -lehden työkalun avulla kuinka paljon ilmasto on muuttunut a) oppilaiden b) oppilaiden vanhempien (tai opettajan) c) oppilaiden isovanhempien elinaikana. Paljonko se tulee vielä muuttumaan elinaikananne?
http://www.theguardian.com/environment/interactive/2013/sep/27/climate-change-how-hot-lifetime-interactive
Entä paljonko fossiilisia polttoaineita on käytetty elinaikananne?
http://www.theguardian.com/environment/ng-interactive/2015/apr/10/how-much-fossil-fuel-are-we-using-right-now
Kuvagalleria
Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät historian Flickr-kuvagalleriasta täältä.
Lähteet ja lisälukemista
https://www.theguardian.com/environment/2016/aug/29/declare-anthropocene-epoch-experts-urge-geological-congress-human-impact-earth
Greenland vikings outlived climate change for centuries (Science Nordic 2015)
http://sciencenordic.com/greenland-vikings-outlived-climate-change-centuries
Historical Impacts of Climate Change (Wikipedia)
https://en.wikipedia.org/wiki/Historical_impacts_of_climate_change
Yli 20 vuotta YK:n neuvotteluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi – Tässä ilmastonsuojelun lyhyt historia
http://yle.fi/uutiset/yli_20_vuotta_ykn_neuvotteluja_ilmastonmuutoksen_torjumiseksi__tassa_ilmastonsuojelun_lyhyt_historia/8467174
Kioton pöytäkirja (Ympäristöministeriö)
http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/ilmasto_ja_ilma/ilmastonmuutoksen_hillitseminen/kansainvaliset_ilmastoneuvottelut/Kioton_poytakirja
Energian käyttö ja lähteet 1917-2007 (Tilastokeskus)
http://www.stat.fi/tup/suomi90/maaliskuu.html
Coal and the industrial revolution (teachinghistory.org)
http://teachinghistory.org/history-content/beyond-the-textbook/23923
Nälkämaasta moderniksi kulutusyhteiskunnaksi (tieteessatapahtuu.fi)
http://www.tieteessatapahtuu.fi/006/heinonen.htm
The New Geopolitics of Energy (Pascual, Center on Global Energy Policy 2015)
http://energypolicy.columbia.edu/sites/default/files/energy/The%20New%20Geopolitics%20of%20Energy_September%202015.pdf
Suomen Energiapolitiikka (Ruostetsaari 2013)
http://www.uta.fi/jkk/pol/kurssiaineistot/POLVOS26_JKKYEP11_Ruostetsaari.pdf