Ilmastotiede tuntee ilmaston lämpenemistä aiheuttavat mekanismit ja ilmaston tiedetään tällä hetkellä lämpenevän globaalisti. Syynä tähän ovat suurelta osin ihmisen toimet maapallolla. Tutkijat ovat aiheesta lähes poikkeuksellisen yksimielisiä: yli 97% ilmastotutkijoista on sitä mieltä, että nykyinen ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Vaikka laajan yleisön piirissä ilmenee vielä osittain poliittisin tarkoitusperinkin tuotettua ilmastoskeptisyyttä, on opettajan ja ilmastokasvattajan tarpeetonta ryhtyä aiheeseen liittyvään juupas-eipäs -väittelyyn. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on kiistaton tosiasia, jopa kiistattomampi kuin moni muu koulussa faktana opetettu asia.

Lähdekriittisyys on kuitenkin tärkeää kaikenlaisen ilmastoviestinnän tulkinnassa, mikä myös ilmastoasiaa tärkeänä pitävän on hyvä muistaa. Kestävyysongelmat muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Ne liittyvät osittain toisiinsa, mutta kaikki ei liity kaikkeen. Otsoniaukon kasvaminen ei aiheuta ilmastonmuutosta ja tekstiilitehtaiden huonoilla työoloilla, veritimanteilla ja Tyynen valtameren jätepyörteellä ei juurikaan ole yhteyttä ilmastonmuutokseen, mutta sen sijaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä ja merten happamoitumisella on. On tärkeää, että opettajalla on realistinen käsitys ympäristöongelmien välisistä suhteista, jottei hän vahingossa tule välittäneeksi oppilaille virheellisiä ajatusmallejaan.

NASA Goddard Space Flight Center

Suuren kokonsa ja moniulotteisuutensa vuoksi ilmastonmuutos aiheuttaa helposti ahdistuksen tunteita aikuisillekin. Huoli ympäristöstä on välttämätön edellytys ympäristövastuulliselle toiminnalle, mutta toiminnan aikaansaaminen edellyttää myös toiveikkuutta ja tulevaisuususkoa. Ihminen toimii vain, jos hän uskoo, että asioiden on mahdollista muuttua paremmiksi. Rakentavaa toivoa tunteva ihminen uskoo ongelmien ratkeavan, jos asian eteen tehdään työtä, ja sitoutuu itsekin toimimaan ympäristön hyväksi. Sen sijaan ongelmien kieltämiseen perustuva optimismi ei johda ympäristömyönteiseen toimintaan.

Ilmastonmuutoksen täydellinen pysäyttäminen ei nykytiedon valossa ole enää mahdollista. Ihmisen toiminnan vuoksi ilmakehään joutuneet kasvihuonekaasut säilyvät siellä satoja vuosia ja lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin vielä hidastaa niin paljon, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä. Edellytyksenä tälle on, että jo aloitetut torjuntatoimet kasvatetaan riittävän suuriksi riittävän nopeasti. Ilmastonmuutoksen hillintätoimia on tehtävä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla:  energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa ja maataloudessa. Samaan aikaan on aloitettava myös ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin liittyvät sopeutumistoimet.

WildEarth Guardians

Elämme aikana, jona tavallinen länsimainen arkielämä, jopa ilman kohtuutonta kuluttamista, tuottaa ilmastopäästöjä yli kestävän tason. Yksittäisen ihmisen elämässä merkittävimmät ilmastopäästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja syömisestä ja omaa hiilijalanjälkeään voi elämäntapavalinnoillaan pienentää – tai vastaavasti kasvattaa moninkertaiseksi.

Vaikka yksittäisen ihmisen kulutusvalinnoilla onkin merkitystä, ei ole realistista eikä edes mahdollista sysätä ilmastonmuutoksen ratkaisun avaimia pelkästään kuluttajien käsiin. Hillintää ja sopeutumista toteutetaan myös yhteiskunnallisissa instituutioissa, ja näiden toiminnasta ilmastokasvatuksen tulee tarjota ihmisille ainakin perustiedot. Ilmastokysymyksissä usein unohtuu, että koulussa opetellaan paljon monimutkaisia ja abstraktejakin asioita ja käsitteitä, joihin oppilailla ei ole samantien mahdollisuutta vaikuttaa. Ilmastonmuutokseen liittyvät politiikkatoimet ovat yksi tällainen merkittävä aihepiiri.

Lisäksi on hyvä muistaa, että muutoksia saadaan aikaan, kun niitä ruvetaan tekemään tai kun niiden toteuttamisesta vastuussa olevat tahot saadaan vakuuttuneeksi toimien tärkeydestä. Muutosten takana on aina niitä tärkeänä pitävänä ihminen. Kuluttaja-minämme lisäksi ihmisillä on yhteiskunnassa monenlaisia rooleja: teemme töitä, harrastamme ja olemme järjestötoimijoita, poliittisia toimijoita ja perheenjäseniä ja kaikissa näissä rooleissa meidän on mahdollisuus muuttaa maailmaa. Aktiiviset kansalaiset ratkaisevat ilmastonmuutoksen.

Yhteiskunnallisen ilmastovaikuttamisen käsite on sen verran nuori, että monelle meistä on haastavaa hahmottaa mitä se tarkoittaa. Oheiseen kuvaan on kerätty iso joukko yhteiskunnallisen ilmastovaikuttamisen tapoja. Osa tavoista on helppoja ja nopeita, osa vaatii enemmän aikaa, energiaa ja osaamista. Yhteiskunnallisuutta tai poliittisten ratkaisujen käsittelyä ei tarvitse koulussakaan pelätä. Opetussuunnitelmat kannustavat ilmastoystävällisiin valintoihin niin kuluttajina kuin aktiivisina kansalaisinakin. Miten paljon teillä on käytettävissänne näitä resursseja ja mitä siis voitte ryhtyä tekemään? Kiinnostaako teitä jokin alla olevista vaihtoehdoista vai haluatteko lähteä toteuttamaan jotain aivan alusta asti itse ideoitua?

United Nations Photo

Merkittävimmät ilmastonmuutoksen hillintätoimet tehdään energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa ja maataloudessa. On siirryttävä päästöttömiin ja uusiutuviin energianlähteisiin, parannettava energiatehokkuutta ja oltava avoin uusille tavoille tehdä asioita. Tästä huolimatta yksittäiselle ilmastonmuutoksesta huolestuneelle ihmiselle, etenkin lapselle tai nuorelle ehdotetaan usein torjuntatoimiksi valojen sammuttamista, oikeanlaisten tomaattien valintaa ja autoilun vähentämistä, vaikka vaikuttavampiakin tekoja olisi tehtävissä. Tällöin voi syntyä epäusko minkään torjuntatoimien vaikuttavuuteen: jos samaan aikaan maalataan uhkakuvia koko nykyisenkaltaisen elämäntapamme romahtamisesta, miten valojen sammuttelu voisi olla tähän ratkaisu?

Tästä syystä ilmastonmuutoksen ratkaisukeinoja on koulussa käsiteltävä monipuolisesti. Arjen pienten toimintatapamuutosten ohella on käsiteltävä teknologian kehityksen mahdollisuuksia, poliittisen toiminnan muotoja ja muita isonkin mittakaavan vaikuttamisen tapoja. Vaikuttamistaitoja on hyvä harjoitella myös käytännössä, eikä tämän tarvitse koulussakaan rajoittua vain kampanjointiin biojätteiden lajittelun puolesta. Suomalaistenkin koulujen katoille on oppilasprojektien myötä saatu aurinkopaneeleja ja järjestetty koko koulun ilmastotoimintapäiviä. Ilmastoratkaisut ovat paljon muutakin kuin teknologiaa. Ratkaisut voivat liittyä keskustelutaitojen harjoitteluun, empatian opetteluun, itse tekemisen kokemusten kautta saataviin elämänhallinnan tunteisiin, arjen sujumisen taitoihin ja uusavuttomuuden torjuntaan tai vaikka mielekkääseen elämään tarvittavien asioiden pohdintoihin.

Ilmastonmuutos ratkaistaan aktiivisten kansalaisten yhteistyöllä, eikä nuorten tarvitse odottaa aikuiseksi kasvamista tullakseen tällaisiksi aktiivisiksi kansalaisiksi. Aikuisetkaan eivät ole syntyneet kattavan vaikuttamistaitojen paketin kanssa. Nuori tarvitsee vaikuttamistaitojen harjoitteluun mukaan toimintaansa tukevan, läsnäolevan aikuisen, joka opettajakin voi olla. Tuon aikuisen tehtävänä ei ole tehdä asioita nuoren puolesta, vaan auttaa hänet tiedoillaan ja taidoillaan, tai ainakin tiedonhakutaidoillaan, mahdollisten karikkojen yli.

DFID – UK Department for International Development

Ilmastonmuutos on mitä suurimmassa määrin eettinen, moraalinen ja arvoihin liittyvä ongelma. Se on syntynyt, koska jotkut ihmiset käyttäytyvät tavalla, joka aiheuttaa vahinkoa joillekin muille ihmisille. Jotkut aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä, ja muut kärsivät sen vaikutuksesta. Taloustieteilijät ja eri alojen tutkijat voivat kertoa mitä me voimme asialle tehdä, mutta se mitä meidän pitäisi tehdä, on eettinen kysymys.

Ilmastokasvatuksen tavoitteena on ihmisen käyttäytymisen muuttaminen ilmastovastuulliseen suuntaan. Yksinkertaista reseptiä ilmastovastuullisen toiminnan aikaansaamiseksi ei ole olemassa, mutta ainakin sitä varten tarvitaan tietoja, taitoja ja asiaan liittyvien tunteiden ja arvojen käsittelyä. Suomalainen aineopettajakoulutus on toistaiseksi antanut monien oppiaineiden opettajille valitettavan heikot eväät arvokeskustelujen käymiseen ja tunteiden käsittelyyn oppilaiden kanssa. Silti tällaiselle työlle on tarvetta ja sitä tulisi rohkeasti tehdä myös luonnontieteellisten ja yhteiskuntatieteellisten aineiden opetuksessa, sillä ilmastonmuutokseen liittyvät kielteiset tunteet kuten pelko ja ahdistus saattavat estää myös aiheeseen liittyvää tiedollista oppimista.

Nykyään puhutaan yhä enemmän ilmastoahdistuksesta. Se on osa laajempaa ilmiötä nimeltä ympäristöahdistus. Molemmissa on kyse vaikeista tuntemuksista (mm. huoli, suru, pelko, voimattomuus, häpeä, ahdistus), jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Sekä ympäristö- että ilmastoahdistus ovat siis osa ilmiötä, jossa maailman tila vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Ahdistus ei selity psyykkisellä haavoittuvuudella eikä ole sairaus, vaan se on ymmärrettävä reaktio suhteessa laajoihin ympäristöongelmiin. 

Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla, sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa. Ilmastoahdistus voi toimia myös merkittävänä voimavarana, mutta tämä edellyttää sitä, että henkilö löytää yhdessä toisten kanssa riittävästi aikaa ja tilaa tunteiden käsittelyyn sekä riittävästi toimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Maailmalla psykologi- ja ympäristöjärjestöt, taiteilijat ja ympäristökasvattajat ovat luoneet ympäristöahdistuksen käsittelyyn oma-apua, materiaaleja, ryhmätoimintaa, tapahtumia ja vertaistukea. Suomessa ilmastoahdistuksen käsittelyyn on käytetty osallistavaa draamaa, kirjoittamistyöpajoja, taiteellisia menetelmiä ja ohjattuja pienryhmiä. Suoraan kouluun sovellettuja ilmastoahdistuksen käsittelyssä auttavia materiaaleja ei Suomessa ole toistaiseksi julkaistu, mutta niitä on kehitteillä.

Asian Development Bank

Ilmastonmuutos on monitieteinen ongelma, jonka syyt, seuraukset ja ratkaisumallit muodostavat kokonaisuuden, jonka yhtä tärkeitä osia ovat luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteelliset, humanistiset, moraaliset, tekniset, taiteelliset ja tunteiden käsittelyyn liittyvät näkökulmat. Ilmastonmuutos on myös yksi merkittävimmistä maailmaan ja elämäntapaamme nyt ja etenkin tulevaisuudessa vaikuttavista asioista. Jos ajatellaan, että koulun tehtävänä on antaa oppilaille valmiudet kohdata myöhemmin elämässä eteen tulevia haasteita ja voittaa niitä, on ilmastonmuutoksen monipuolinen käsittely kouluopetuksessa välttämätöntä.

Samaan aikaan on ymmärrettävää, että yhden tai kahden aiheesta innostuneen opettajan on miltei mahdotonta välittää oppilaille kaikkia ilmastonmuutoksen syvällisen ymmärtämisen kannalta olennaisia näkökulmia. Siksi edelläkävijöiden olisi hyvä pyrkiä innostamaan ja rohkaisemaan myös kollegoita asian käsittelyyn omasta näkökulmastaan. Pienimmillään tämä voi tarkoittaa vihjaisua Open ilmasto-oppaan olemassaolosta ja suurempi askel voi olla esimerkiksi pyrkimys saada koulussa aikaan monialaista ilmastokasvatusta.

Ohio Sea Grant