Mikä ilmastonmuutos?

Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympäristöongelma. Se vaikuttaa ihmistoimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt, ja vaikutukset tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Ihmisten toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on ratkaiseva ja katastrofaalinen ilmastonmuutos voidaan edelleen estää, jos niin halutaan.

Ilmastonmuutos on osa moninaista ympäristö- ja kestävyysongelmien vyyhtiä ja toisaalta sen ratkaisut edustavat kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. Jotta erilaisia kestävyyshaasteita voitaisiin pätevällä tavalla ratkaista, on tunnettava juuri kyseisen ongelman syyt ja parhaat ratkaisumallit. Ilmastonmuutos on moniin muihin kestävyyshaasteisiin verrattuna valtavan suuri ja jo itsessään hyvin kompleksinen ilmiö. Tästä syystä Open ilmasto-oppaassa käytetään kestävän kehityksen kaltaisia yleiskäsitteitä melko vähän ja huomio keskitetään lähes pelkästään ilmastonmuutokseen.

---

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos on valtavan iso ja monitieteinen aihe, ja siksi se voi joskus tuntua monimutkaiselta. Seuraavassa aihe on tiivistettyyn kuuteen faktaan, jotka jokaisen pitäisi ilmastonmuutoksesta tietää. Samat ovat mukana myös osion lopusta löytyvässä Mikä ilmastonmuutos? -videossa.

• Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista. Maapallon ilmasto muuttuu jatkuvasti, mutta viime vuosikymmeninä muutos on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Nykyään, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, tarkoitetaan yleensä ihmisen toiminnan aiheuttamaa muutosta. Siinä luonnollinen kasvihuoneilmiö voimistuu, koska me ihmiset tuotamme valtavia määriä kasvihuonekaasuja, esimerkiksi hiilidioksidia, metaania ja dityppioksidia.
• Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ilmastonmuutoksen. Ilmastonmuutos saattaa tuntua kaukaiselta asialta, mutta oikeasti siihen vaikuttavat meidän ihan tavalliset arjen asiat: se, miten asumme, miten liikumme paikasta toiseen ja millaisia tavaroita, palveluita ja ruokaa kulutamme. Näitä asioita varten käytämme paljon fossiilisia polttoaineita, eli hiiltä, öljyä ja maakaasua. Eniten päästöjä syntyy energiantuotannossa ja liikenteessä ja lisäksi esimerkiksi teollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa. Keskimäärin päästöjä syntyy rikkaissa maissa enemmän kuin köyhissä.
• IImastonmuutoksella on erilaisia seurauksia eri puolilla maailmaa. Globaalisti ilmastonmuutos aiheuttaa yleensä sen, että ilman ja meren lämpötilat nousevat ja muut sääolot äärevöityvät. Kuivuudet ja toisaalta myös rankkasateet lisääntyvät, lumen ja jään määrä vähenee ja merenpinta nousee. Ympäristön muutokset voimistavat luontokatoa ja voivat lisätä yhteiskunnallisia levottomuuksia. Muuttunut ilmasto näkyy jo maailmalla muun muassa voimistuneina tulvina, ruokakriiseinä ja ihmisten terveyshaasteina, vaikka Suomessa niitä vielä seurataankin pääasiassa uutisista.
• Ilmastonmuutosta hillitään ja sen vaikutuksiin sopeudutaan monenlaisilla toimilla. Hallitsematon ilmaston muuttuminen voidaan edelleen estää, mutta sitä varten tarvitsemme nopeasti isoja muutoksia. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin täytyy myös varautua ja sopeutua jo etukäteen. Ilmastotoimiin tarvitaan mukaan niin valtiot, kunnat, yritykset, sijoittajat, järjestöt, koulut kuin me tavalliset ihmisetkin. Tarvitsemme poliittisia päätöksiä, lakimuutoksia, uudenlaista kaavoitusta, tutkimusta eri tieteen aloilla, tuotekehitystä, koulutusta ja muutoksia kulutustottumuksissa. Myös hiilinieluja täytyy vahvistaa esimerkiksi ennallistamalla metsiä ja soita. Meistä jokainen voi tehdä oman osansa muuttamalla asioita omassa arjessaan ja vaikuttamalla eri tavoin töissä, koulussa ja harrastuksissa.
• Ilmastotiede on yllättävän yksimielistä. Mediasta voi saada sellaisen käsityksen, että tutkimustieto ilmastonmuutoksesta olisi epävarmaa. Tieteeseen kuuluu se, että kaikista aiheista löytyy erilaisia tutkimustuloksia, mutta ilmastotiede on yllättävänkin yksimielinen ilmastonmuutokseen liittyvästä perustiedosta. Myös ristiriidat ovat osa ilmastokeskustelua, koska ilmastonmuutos vaikuttaa maailmaan niin monin tavoin: eri toimijoilla on erilaisia mielipiteitä, arvoja ja toiveita muutoksen suunnasta ja nopeudesta.
• Tunteet vaikuttavat ajatuksiimme ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos herättää ihmisissä monenlaisia tunteita. Se voi innostaa toimimaan, mutta välillä se myös hämmentää, turhauttaa ja tekee surulliseksi. Kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja meille kaikille. Omat tunteet kannattaa yrittää tunnistaa, jotta ne eivät vaikuta meidän ajatteluumme tai toimintaamme huomaamattamme. Vaikka tämä aihe esimerkiksi ärsyttäisi sinua, se ei välttämättä tarkoita, että asia olisi huuhaata tai tieto virheellistä.

---

Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Kasvihuoneilmiö on ilmiö, jossa eräät ilmakehän kaasut, mm. vesihöyry ja hiilidioksidi, toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa: ne päästävät Auringon valon maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta Auringon säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen. Luonnollinen kasvihuoneilmiö pitää planeettamme elämälle suotuisana. Nykyinen keskilämpötila maapallolla on reilut 15°C. Ilman luonnollista kasvihuoneilmiötä keskilämpötila maapallolla olisi –18°C eli 33°C nykyistä kylmempi.

Nykyinen ilmastonmuutos on syntynyt, koska ihmiskunta tuottaa ilmakehään valtavia määriä kasvihuonekaasuja (mm. hiilidioksidi, metaani ja typen oksidit), jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä. Tämän seurauksena ilmasto muuttuu.

---

Ilmastonmuutoksen syyt

Ihmiskunta kuitenkin tuottaa valtavia määriä kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat luonnollista kasvihuoneilmiötä. Sen seurauksena ilmasto muuttuu. Tärkeimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Merkittävin päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn ja maakaasun käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Kasvihuonekaasuja syntyy myös mm. maataloudessa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikoilla ja metsäpaloissa.

Ilmasto on muuttunut aina. Nykyinen, teollisen vallankumouksen myötä alkanut muutos on kuitenkin poikkeuksellisen nopea. Ilmastonmuutoksen perimmäisenä syynä ovatkin ongelmat yhteiskuntajärjestelmiemme rakenteissa. Niiden synty on liittynyt mm. teolliseen vallankumoukseen, luonnonvarojen ylikulutukseen ja kulutusyhteiskunnan kehitykseen, energiapolitiikkaan sekä markkinoiden toimintaan. Ilmastokysymysten ymmärtämisessä keskeisessä roolissa ovatkin luonnontieteen kysymysten hallinnan lisäksi kysymykset yhteiskuntien toiminnasta sekä moraalista, arvoista ja oikeudenmukaisuudesta.

---

Ilmastonmuutoksen seuraukset

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Useimmilla alueilla ilmasto lämpenee ilmastonmuutoksen seurauksena. Nykyisin keskilämpötila on noussut jo noin 1,36 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Lämpenemisen seurauksena jäätiköitä sulaa, merijää vähenee, merenpinta nousee, kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät ja kasvukaudet muuttuvat. Toinen ilmastonmuutoksen keskeinen seuraus on äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen (mm. helleaallot, kuivuus, rankkasateet, tulvat, hirmumyrskyt jne.).

Ilmastonmuutos muuttaa luonnon tasapainoa ja on yksi luontokadon ja kuudennen sukupuuttoaallon keskeinen syy. Muutokset luonnossa tapahtuvat niin nopeasti, että ekosysteemit eivät ehdi sopeutua niihin. Elinympäristöjen muutokset heikentävät monien lajien elinmahdollisuuksia. Toisaalta ilmastonmuutos ajaa monet lajit leviämään uusille alueille ja hyödyttää joitakin eliölajeja. Jos maapallon keskilämpötila nousee kahdella asteella, ekosysteemit voivat romahtaa ja laajamittaiset eläin- ja kasvilajien sukupuutot voivat kiihtyä.

Arktinen alue on erityisen haavoittuva ilmastonmuutokselle, sillä siellä lämpeneminen tapahtuu kaksinkertaisella nopeudella verrattuna globaalin keskilämpötilan nousuun. Tämä uhkaa arktista luontoa ja sen monimuotoisuutta. Suomessakin monet pohjoiset lajit voivat kadota.

Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat olla erittäin vakavia myös ihmisille. Luonnonkatastrofit, nälänhätä ja elinkelvottomiksi muuttuvat alueet lisäävät sosiaalisia jännitteitä, konflikteja ja taloudellista epävakautta. Sairaudet ja pandemiat voivat levitä helpommin, ruuantuotanto vaikeutuu ja ilmastopakolaisuus voi yleistyä, kun ihmiset joutuvat pakenemaan elinkelvottomilta alueilta. Eriarvoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksissa on kuitenkin suuri: haavoittuvimmat ryhmät kärsivät eniten.

Ilmastonmuutoksen tutkimuksessa puhutaan paljon keikahduspisteistä, eli kriittisistä kynnyksistä, joiden ylittäminen voi aiheuttaa äkillisiä, peruuttamattomia muutoksia ilmastojärjestelmissä. Näitä keikahduspisteitä ovat esimerkiksi Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jäätiköiden sulaminen sekä Pohjois-Atlantin merivirran muutokset. Useat näistä pisteistä ovat jo lähellä ylittymistä. Olemme parhaillaan siirtymässä ilmastonmuutoksessa sen kriittiseen ja arvaamattomaan vaiheeseen.

Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutos on globaalisti vakava haaste, jonka vaikutukset näkyvät niin luonnossa kuin ihmisten elinoloissa. Tavoite rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen on ensiarvoisen tärkeä, sillä se voi estää monien tuhoisien muutosten tapahtumisen.

---

Ilmastonmuutoksen hillintä

Nykyisen tiedon valossa ilmastonmuutosta ei ole enää mahdollista pysäyttää, sillä jo aiheutetut ilmastopäästöt lämmittävät ilmakehää vielä satojen vuosien ajan. Voimme kuitenkin edelleen vaikuttaa monin tavoin siihen, kuinka paljon ilmasto muuttuu. Ilmaston lämpenemisessä jokainen asteen kymmenys lisää seurauksien vakavuutta. Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on ratkaiseva ja katastrofaalisimmilta seurauksilta voidaan edelleen välttyä, jos niin halutaan. 

Tällä hetkellä tilanne ei näytä kovin hyvältä, ja toimia tilanteen parantamiseksi tarvitaan. Valtioiden tämänhetkisillä päästövähennystavoitteilla ilmaston arvioidaan lämpenevän tämän vuosisadan aikana noin 2,5–2,9 astetta esiteolliseen aikaan nähden. Vuositasolla mitattuna 1,5 asteen raja ylitettiin ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2024 ja pitkän aikavälin mittauksissa globaalin keskilämpötilan ennustetaan ylittävän 1,5 asteen rajan 2030-luvun alkupuoliskolla.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimintatapoja ja keinoja, joilla ilmastonmuutoksen etenemistä hidastetaan. Ilmastonmuutoksen riittävä hillitseminen vaatii suuria muutoksia elämäntavassamme. Merkittävimmät ilmastonmuutoksen hillintätoimet tehdään energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa. On siirryttävä päästöttömiin ja uusiutuviin energianlähteisiin, vähennettävä energiankulutusta ja parannettava energiatehokkuutta sekä oltava avoin uusille tavoille tehdä asioita. 

Käytännössä yhteiskunnallinen muutos tehdään kehittämällä uusia ratkaisuja ja viemällä niitä käytäntöön lainsäädännön, tukien ja verotuksen, hyvän yhdyskuntasuunnittelun, koulutuksen ja viestinnän keinoin, tutkimalla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita, sekä tuomalla ilmastoasioita jatkuvasti esiin eri yhteyksissä, tarkastellen asioiden tilaa ja toimintatapoja rakentavan kriittisesti.

Tarvitaan kansainvälisen yhteistyön ja valtioiden toimien lisäksi paikallishallinnon, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laajaa osallistumista työhön. Mukaan ilmastotoimiin tarvitaan siis valtioita, kuntia, yrityksiä, järjestöjä, yhdistyksiä, kansalaisliikkeitä, kouluja, päiväkoteja ja vapaa-ajan toimijoita, sekä näissä toimivia ihmisiä. Heillä ja meillä kaikilla on työssä oma roolimme.

Päästövähennykset eivät kuitenkaan yksin riitä hidastamaan lämpötilan nousua. Yhtenä hillintätoimena on hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä mm. lisäämällä metsien ja soiden hiilinieluja sekä vähentämällä hakkuita. Hiilidioksidin poistamista ilmakehästä tarvitaan sitä enemmän, mitä hitaammin päästöjä vähennetään. Täydentävänä ilmaston lämpenemisen hillintätoimena on ehdotettu myös ilmastonmuokkausmenetelmiä, joskaan niiden roolista ei olla ainakaan toistaiseksi kovin yksimielisiä.  

Suurin vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä on sitä eniten aiheuttaneilla valtioilla, valtion sisäisillä instituutioilla sekä suuryrityksillä. Kuitenkin, myös yksilön teoilla on merkitystä, koska nuo valtiot, instituutiot ja yritykset rakentuvat meistä, yksilöistä. Varsinkin yksilöt yhdessä voivat saada muutosta aikaan. Yhdessä muutosta voidaan saada aikaiseksi sekä suorilla päästövähennyksillä että epäsuorasti muun muassa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta.

Valtioiden välisiä sopimuksia tehdään YK:n ilmastoneuvotteluissa

YK on keskeinen toimija valtioiden välisen ilmastonmuutoksen vastaisen työn järjestämisessä. Tärkeimmistä nykyisistä ilmastopoliittisista linjauksista on päätetty YK:n ilmastosopimuksessa, joka solmittiin Rio de Janeirossa Brasiliassa vuonna 1992. Sen tavoitteena on ollut saada ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle. Itse sopimus ei sisällä määrällisiä velvoitteita, vaan niistä on sovittu sopimusta tarkentavassa, teollisuusmaita koskevassa, vuoteen 2020 voimassa olleessa Kioton pöytäkirjassa.

Joulukuussa 2015 hyväksyttiin Pariisin sopimus, joka täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta. Pariisin ilmastosopimus on kansainvälinen, oikeudellisesti sitova sopimus ilmastonmuutoksesta. Sen tavoitteena on, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt käännetään laskuun mahdollisimman pian ja maapallon keskilämpötilan nousu pysyy selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Sopimus astui voimaan 4.11.2016.

YK:n ilmastopuitesopimuksen ylin päättävä elin on osapuolten konferenssi (Conference of the Parties, COP). YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen allekirjoittajamaat kokoontuvatkin tarkastelemaan ilmastopolitiikkaansa vuosittain marras-joulukuussa kansainvälisiin ilmastokokouksiin. Viime vuosina kokous on pidetty mm. Bakussa (COP29), Dubaissa (COP28), Sharm el-Sheikhissä (COP27) ja Glasgow´ssa (COP26). Ensimmäinen kokous (COP 1) pidettiin Berliinissä vuonna 1995.

---

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Koska ilmastonmuutoksen haitallisia seurauksia ei voida enää kokonaan estää, kannattaa niihin varautua jo etukäteen. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan niitä keinoja ja tapoja, joilla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan varautua niin, että ne vaikuttaisivat mahdollisimman vähän ihmisiin, yhteiskuntiin ja ympäristöön eri puolilla maailmaa. Sopeutumisen ohella käytetään usein myös termiä resilienssi, jolla tarkoitetaan yhteiskuntien haavoittuvuuden vähentämistä ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden edessä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Siksi vaikutuksiin täytyy myös sopeutua paikalliset tarpeet huomioiden. Sopeutuminen vaatii aina suunnitelmallisuutta ja ennakointia. Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa monenlaisten toimenpiteiden yhdistämistä eri sektoreilla, kuten maa- ja metsätaloudessa, rakennusalalla, vesivarojen hallinnassa sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa.

• Maa- ja metsätalous: Ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan kasvukausien pidennyksen ja sään ääri-ilmiöiden (esim. kuivuus, rankkasateet) lisääntymisen. Sopeutuminen voi tarkoittaa viljelykasvien valinnan tarkistamista, uusien viljelytekniikoiden käyttöönottoa tai metsähoidon käytänteiden mukauttamista.
• Infrastruktuuri ja rakennukset: Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti rakenteiden ja infrastruktuurin kestävyydessä. Voimakkaammat sateet ja tulvat voivat aiheuttaa haasteita viemäröinnille ja rakentamisen vaatimuksille. Rakennusnormeja voidaan päivittää kestämään paremmin näitä muutoksia, ja samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksia vähentäviä ratkaisuja, kuten viherrakentamista ja sademäärien säätelyä, voidaan ottaa käyttöön.
• Vesivarojen hallinta: Lisääntyneet rankkasateet voivat lisätä tulvariskiä, ja sen vuoksi vesivarojen hallinta ja tulvasuojelu saavat entistä enemmän huomiota. Tähän sisältyy muun muassa tulvasuojien rakentaminen, luonnonmukainen vesien hallinta (esim. soiden ennallistaminen) ja virtaamien tarkempi ennustaminen.
• Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen: Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen luonnon monimuotoisuuteen. Ekosysteemit, kuten tunturit, metsät ja suot, ovat herkkiä muutoksille. Sopeutuminen voi edellyttää suojelualueiden laajentamista, erityisesti uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilyttämistä ja ennallistamista.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on sopeutumistoimissa keskeistä. Sopeutustoimia suunnitellessa ja päätöksiä tehdessä on tärkeää huomioida vaikutusten jakautuminen eri alueiden ja ihmisten kesken. Lisäksi on huomioitava ihmisryhmien välinen eriarvoisuus ja mahdolliset erityistarpeet. Kaikilla ihmisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja saada äänensä kuuluviin.

Fyysisen sopeutumisen ohella muuttuvan ilmaston maailmassa tarvitaan myös psyykkistä sopeutumista. Psyykkisessä resilienssissä on kyse siitä, miten ihminen pysyy toimintakykyisenä haastavissa elämäntilanteissa. Sopeutumiskykyisellä ihmisellä on uskoa siihen, että hän voi itse vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä sekä niihin tulkintoihin, joita hän vastoinkäymisistä muodostaa. Ihminen on aktiivinen oman elämänsä muokkaaja, eikä vain passiivinen olento elämän vietävissä.

---

Ilmastonmuutos liittyy muihin ympäristöongelmiin

Ilmastonmuutos on osa moninaista ympäristö- ja kestävyysongelmien vyyhtiä. Muita ympäristökysymyksiä ovat esimerkiksi luotokato, merten roskaaminen, luonnonvarojen ylikulutus, kaupunki-ilman huono laatu, merien happamoittaminen, otsonikato sekä Itämeren rehevöityminen ja kesäiset sinileväkukinnot. Lisäksi on paljon sosiaalisia haasteita, kuten köyhyys, eriarvoisuus, nälänhädät ja ihmisoikeusongelmat.

Kestävyyshaasteita kuvataan erilaisissa malleissa ja toimintaohjelmissa. Seuraavassa on esitelty lyhyesti niistä joitakin:

• Planeetan rajat on ympäristötutkimukseen perustuva malli, joka kuvaa yhdeksää maapallon ja sen ekosysteemien säilymisen kannalta olennaista globaalia prosessia sekä sitä, kuinka paljon ihmisen toiminta on niitä muuttanut. Planeetan rajoista käytetään myös termejä planeetan reunaehdot sekä planetaariset rajat. Mallissa kuvataan riskejä, joita kohdistuu tärkeisiin globaaleihin ympäristöprosesseihin. Tutkijoiden mukaan maapallo on ylittänyt jo kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta, jotka säätelevät koko planeetan toimintaa. Ilmastonmuutos on yksi näistä rajoista.
• Donitsitalous on uudenlaista talousajattelua hyödyntävä visio siitä, millainen voisi olla hyvinvoiva yhteiskunta, joka vastaa kaikkien ihmisten tarpeisiin ja säilyttää planeetan elinvoimaisena. Donitsimalli koostuu sosiaalisesta perustasta, joka kuvaa elämän välttämättömyyksiä, ja ekologisesta katosta, joka kuvaa ihmiskunnan elämää kannattelevia luonnonrajoja (planeetan rajat).
• Agenda 2030 on globaali toimintaohjelma ja valtioita sitova poliittinen asiakirja, jonka tavoitteet koskevat maailman kaikkia maita. Vuonna 2015 vuosituhattavoitteiden jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäsenmaat sopivat uusista yhteisistä tavoitteista, joita sitouduttiin edistämään vuodesta 2016 vuoteen 2030. Yhteensä päätavoitteita on 17 ja niiden alatavoitteita 169. Yksi päätavoitteista on toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä tavoitteita on kuitenkin kirjattua osaksi myös useita muita päätavoitteita (mm. kestävät kaupungit ja yhteisöt, edullista ja puhdasta energiaa sekä vastuullista kuluttamista).

Ympäristöongelmien laajuus vaihtelee: jotkut ympäristökysymykset voivat olla paikallisesti merkittäviä, toiset alueellisia ja jotkut, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat koko maapallon toimintaan. Joskus eri ympäristöongelmilla on yhteyksiä toisiinsa, joskus taas ei. Esimerkiksi otsonikato ja ilmastonmuutos eivät juurikaan liity toisiinsa, vaikka niistä molemmat liittyvät ilmakehään. Ilmastonmuutos ja luontokato taas liittyvät toisiinsa moninaisin tavoin: ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa ja luontokato osin ilmastonmuutosta.

Jotta ympäristökysymyksiä voitaisiin ratkaista pätevällä tavalla, on tunnettava juuri kyseisen ongelman syyt ja parhaat ratkaisumallit, jotka siihen vaikuttavat. Jos tavoittelee muovitonta lähiluontoa, kannattaa laittaa roskat roskakoriin ja vaatia kunnalta kannellisia roskapönttöjä ulkoilualueille, jotta muovinriekaleet eivät karkaa tuulen mukana vesistöihin. Roskaantumiseen puuttuminen ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi siihen, että Etelä-Suomessa on todella vähän vanhoja metsiä, jotka olisivat tärkeitä uhanalaisten lajien turvaamiseksi. Roskaantumiseen ja aarniometsien vähenemiseen liittyvät ongelmat vaativat aivan erilaisia ratkaisukeinoja. 

Roskien kerääminen ja roskaamiseen puuttuminen auttaa siis vähentämään esimerkiksi luontoon joutuneen muovin haitallisia vaikutuksia, mutta sillä ei ole vaikutusta ilmastopäästöihin. Roskaamiseen puuttuminen ei siis hillitse ilmastonmuutosta, ellei puuttumisen tapa ole se, että roskan syntyä vältetään jo tuotantovaiheessa. Ylikulutus on yksi ilmastonmuutoksen aiheuttajista ja vähentämällä uuden tavaran ja siis myös roskan tuotantoa hillitään myös ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutoksen hidastamisessa on keskeistä muistaa myös, että toiset ilmastotoimet ovat tehokkaampia kuin toiset. Esimerkiksi kierrättäminen on yleisesti hyvä asia, mutta ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta on selvästi tärkeämpää luopua fossiilisten energiantuotantomuotojen käytöstä, suosia kasvisruokaa sekä vähentää turhaa kulutusta ja lentomatkailua.

---

Mitä annettavaa eri tieteenaloilla on ilmastokysymysten hahmottamisessa?

Eri tieteenalat hahmottavat ilmastonmuutosta erilaisista näkökulmista ja ilmiön erilaiset puolet painottuvat niissä hiukan eri tavoin. Toisten alojen näkökulmasta ilmiön syyt ja seuraukset ovat keskeisiä, kun taas toisilla aloilla ratkaisumallit ovat niiden olennaisempaa antia. Vaikka erilaiset näkökulmat saattavat vaikuttaa jopa hieman ristiriitaisilta, ei näin tietenkään käytännössä ole, vaan erilaiset näkökulmat vain täydentävät toisiaan.

On kuitenkin hyvä muistaa, että eri alojen tietokäsitykset poikkeavat toisistaan ja jos tästä ei ole tietoinen, saattavat itselle vieraamman alan tutkimustulokset vaikuttaa “epätieteellisiltä”. Siinä missä kriittinen yhteiskuntatieteilijä varoo uskomasta liiaksi yhteen lähestymistapaan ja kysyy kontekstin, arvojen ja intressien perään, antaa luonnontiede tutkimuskohteestaan faktatietoa: Ilmastotieteen tutkimustulokset perustuvat ympäristössä havaittuihin ja mitattuihin muutoksiin, joista kriittisen tarkastelun jälkeenkin on yleensä vain yksi oikea tulkinta. Esimerkiksi merenpinnan nousu, meriveden- ja ilmakehän keskimääräisten lämpötilojen nousu, meriveden happamuus, vuoristojäätiköiden kutistuminen ja muut maapallon ilmastossa havaitut ja toteutuneet muutokset eivät ole näkökulmakysymyksiä. Ilmastopolitiikasta sen sijaan on runsaasti erilaisia näkemyksiä joiden keskinäinen arvottaminen, oikeiden politiikkatoimien valinta ja eri vaihtoehtojen punninta ovat arvo-, näkökulma- ja kontekstisidonnaisia.

Seuraavassa esitetään hiukan stereotyyppisetkin kuvaukset erilaisista näkökulmista. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi näkökulmien moninaisuus ja johdattaa lukija niiden kautta syvemmälle aihepiiriin.

---

1) Luonnontieteiden näkökulma ilmastonmuutokseen

Kasvihuoneilmiö on ilmakehän alimpien osien lämpenemistä hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen (mm. vesihöyry,metaani ja dityppioksidi) takia. Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista ja se syntyy kun hiiltä varastoituu ilmakehään tavanomaista enemmän, eli säteilypakote kasvaa ihmisen toiminnan seurauksena. Ilmasto on muuttunut aina, mutta nykyinen muutosvauhti on poikkeuksellisen nopea ja voimakas.

IImastonmuutoksen seurauksena sademäärät, lämpötilat ja ilmakehän kaasukoostumus muuttuvat eri puolilla maailmaa ja seuraukset vielä voimistuvat palautekytkentämekanismien vuoksi. Tästä seuraa monenlaisia haittoja sekä ihmisille, että maapallon muulle eliöstölle, joka ei ehdi sopeutua nopeaan muutostahtiin. Lisäksi ilmastonmuutos voimistaa muita ympäristöongelmia, kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, merten happamoitumista ja metsäkatoa. Ilmastonmuutosta hillitään mm. lisäämällä uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinko- ja tuulivoiman käyttöä, sekä suojelemalla hiilinieluja. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan sopeutua mm. suojelemalla kosteikkoalueita, metsiä ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuutta.

Tämän näkökulman tarkempiin yksityiskohtiin voit tutustua mm. Open ilmasto-oppaan biologian, fysiikan, kemian, maantieteen, matematiikan ja osin myös terveystiedon teksteissä.

---

2) Yhteiskuntatieteiden näkökulma ilmastonmuutokseen

Ilmasto on muuttunut aina ja muutoksilla on ollut vaikutuksia myös sivilisaatioiden kehitykseen. Nykyisen ilmastonmuutoksen taustalla on teollinen vallankumous, kulutusyhteiskunnan synty, energiapolitiikan muutokset, sekä markkinoiden epäonnistuminen, kun ilmakehän käytölle ei ole ymmärretty asettaa hintaa. Toisin sanoen syyt ovat yhteiskuntajärjestelmiemme rakenteissa. Luonnonympäristöjen muuttuminen ilmastonmuutoksen myötä aiheuttaa mm. yhteiskunnallista epävakautta, ihmisoikeuksien vaarantumista ja taloudellista epävakautta.

Nykyiset yhteiskuntajärjestelmämme eivät ole kyenneet ratkaisemaan itse aiheuttamaansa ongelmaa, joten ilmastonmuutoksen riittävä hillitseminen vaatii yhteiskunnallisen muutoksen. Käytännössä se tarkoittaa siirtymää kohti vähähiilistä tai hiilineutraalia taloutta. Mukaan ilmastotoimiintarvitaan niin valtioita ja kuntia, poliitikkoja, yrityksiä, kuin kansalaistoimijoitakin ja niillä kaikilla on työssä oma roolinsa. Käytännössä yhteiskunnallinen muutos tehdään kehittämällä ratkaisuja ja viemällä niitä käytäntöön lainsäädännön, tukien ja verotuksen, hyvän yhdyskuntasuunnittelun, tutkimuksen ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen keinoin, sekä tuomalla ilmastoasioita jatkuvasti esiin eri yhteyksissä. Tavoitteena on energiajärjestelmän muuttaminen puhtaammaksi ja tuo muutos tulee muuttamaan myös työelämän rakennetta. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarkoituksena on vähentää yhdyskuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Tämän näkökulman tarkempiin yksityiskohtiin voit tutustua Open ilmasto-oppaan yhteiskuntaopin, filosofian ja osin myös historian, maantiedon ja oppilaanohjauksen teksteissä.

---

3) Humanistisesta näkökulma ilmastonmuutokseen

Tuhansien vuosien aikana ja kiihtyvästi viimeisten parin sadan vuoden aikana ihmiskunnan hyvinvointia lisäävät ja arkeamme helpottavat keksinnöt ovat huomaamattamme ja tarkoittamattamme johtaneet meidät ympäristökriisin keskelle. Tällä hetkellä elämme aikaa, jona tavallinen länsimainen arkielämä, jopa ilman kohtuutonta kuluttamista, tuottaa ilmastopäästöjä yli kestävän tason. Ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia muutoksia luonnonympäristöihin, mutta ihmisen näkökulmasta se on kuitenkin ennen kaikkea omaan elämäämme liittyvä ongelma: se aiheuttaa monenlaista inhimillistä kärsimystä fyysisistä ja psyykkisistä sairauksista yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon ja levottomuuksiin, ruoantuotannon vaikeutumiseen, sekä puutteisiin ihmisoikeuksien toteutumisessa.

Ilmastokysymysten ymmärtämisessä keskeisessä roolissa ovat kysymykset moraalista, arvoista ja oikeudenmukaisuudesta. Ihmiset ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen yhteisellä toiminnallaan ja yhteistoiminta on myös ainut tapa ratkaista ongelma. Tärkeitä toimia ovat mm. ihmisten luontosuhteen korjaaminen, kansainväliset neuvottelut ja erilaisten toimijoiden välinen yhteistyö, sekä tehokas ja monipuolinen viestintä.

Tämän näkökulman tarkempiin yksityiskohtiin voit tutustua Open ilmasto-oppaan elämänkatsomustiedon, historian, kielten, psykologian, terveystiedon, uskontojen ja äidinkielen, sekä (tämän hiukan puutteellisen jaottelun mukaisesti myös) filosofian teksteissä.

---

4) Taiteiden näkökulma ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutoksen ja muiden yhteiskuntaamme sisäänrakennettujen ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii monenlaisia muutoksia ihmisten ja yhteiskuntien toiminnassa. Taide pyrkii usein nykyisen olotilamme ja vakiintuneiden näkökulmiemme kriittiseen tarkasteluun ja muokkaamiseen ja on siten hyvä apuväline yhteiskunnallisen muutoksen luomisessa. Taiteella on kyky käsitellä aihetta ja siihen liittyviä arvoja ja merkityksiä teknisten alojen ja luonnontieteiden objektiivisuuteen pyrkivästä lähestymistavasta poikkeavalla tavalla myös tunteiden kautta.

Taiteen keinoja yhteiskunnallisen muutoksen tuottamisessa voidaan käyttää erilaisissa mittakaavoissa. Niitä ovat mm. vaikuttava viestintä, ajattelutaitojen kehittäminen, tunteiden käsittelyn tukeminen ja muutostarpeisiin liittyvät konkreettiset ratkaisut. Taiteella on myös monia keinoja nostaa asioita keskusteluun uusista näkökulmista. Ne täydentävät politiikan, journalismin tai kansalaisjärjestöjen keinovalikoimaa ja toisinaan myös kyseenalaistavat niitä. Taiteen keinoin aikaansaadut muutokset eivät välttämättä ole suoraviivaisia ja nähtävissä heti, mutta silti niillä on mahdollisuus muuttaa tapojamme suhtautua maailmaan.

Tämän näkökulman tarkempiin yksityiskohtiin voit tutustua Open ilmasto-oppaan kuvataiteen, musiikin, sekä osin myös äidinkielen ja kirjallisuuden teksteissä.

---

5) Tekemisen näkökulma ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmistoimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt ja vaikutukset tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa ja teollisuudessa syntyy 2/3 maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Yksilön henkilökohtaisista ilmastopäästöistä asuminen, liikkuminen ja syöminen, sekä niiden elinkaaren aikaiset toiminnot aiheuttavat valtaosan. Päästöjen määrä vaihtelee huomattavasti yksilön elämäntavan mukaan.

Uudet kuluttamisen tavat ja talouden muodot, kuten jakamis-, kierto- ja biotalous auttavat ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Lisäksi nyt eletään uusiutuvien energiamuotojen vallankumousta ja myös energiatehokkuustoimet paranevat jatkuvasti. Samalla kun ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja siihen sopeutuminen luovat kasvunäkymiä monille aloille, jotkut alat tulevat myös kärsimään ja työpaikkojen määrä niillä vähenee.

Elinkaariajattelu auttaa hahmottamaan luonnonvarojen käytön kokonaiskuvaa sekä yksilön toiminnassa että laajemmassa tarkastelussa. Asumisen päästöistä valtaosan aiheuttavat lämmitys ja vedenkulutus. Liikenteen aiheuttamia ilmastopäästöjään voi vähentää kävelemällä, pyöräilemällä, skeittaamalla, soutamalla, purjehtimalla, käyttämällä joukkoliikennevälineitä, kimppakyytejä tai taloudellisen ajamisen keinoja. Ruoan ilmastovaikutuksia torjutaan ennen kaikkea välttämällä ruokahävikin syntymistä. Usein ilmastoystävälliset toimintatavat tekevät hyvää myös yksilön terveydelle.

Tämä näkökulma kokoaa yhteen liikuntatieteelliset, kotitaloustieteelliset ja käsityötieteelliset näkökulmat ja niiden tarkempiin tarkempiin yksityiskohtiin voit tutustua Open ilmasto-oppaan liikunnan, kotitalouden, sekä teknisen työn ja tekstiilityön teksteissä. Myös oppilaan ohjauksen ja terveystiedon tekstien aihepiirit katsovat asiaa osittain tekemisen näkökulmasta.

---

Ilmastonmuutos herättää monenlaisia tunteita

Ilmastonmuutos on niin suuri ongelma, että se aiheuttaa useimmissa ihmisissä huolta. Ilmastohuoleen on olemassa hyvin monenlaisia reagointitapoja. Ne voidaan jaotella kolmeen esimerkiksi seuraavalla tavalla:

1. Ongelman alitajuinen kieltäminen, johon liittyy jopa lisääntynyt kuluttamisen ja materiaalisen omaisuuden kerryttämisen määrä.
2. Vihreä kuluttajuus, jossa ympäristöhuoli otetaan ostoskäyttäytymisessä jonkin verran huomioon, mutta muita elämäntapamuutoksia ei juuri tehdä.
3. Tunne liittymisestä suurempaan ekologiseen kokonaisuuteen, jolloin yksilö sitoutuu muutoksiin omassa elämäntavassaan ja pyrkii innostamaan myös muita vastuulliseen toimintaan.

Viime vuosina on alettu yhä enemmän puhua ilmastoahdistuksesta, joka on osa laajempaa ilmiötä nimeltä ympäristöahdistus. Molemmissa on kyse vaikeista tuntemuksista (mm. huoli, suru, pelko, voimattomuus, häpeä, ahdistus), jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Ympäristöahdistus ei ole sairaus, vaan useimmiten se on mielemme hyvin ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen. Ilmastoahdistus voi kuitenkin muodostua ongelmaksi, jos se on niin voimakasta, että henkilö lamaantuu. Toisaalta ilmastoahdistus voi toimia myös merkittävänä voimavarana, mutta tämä edellyttää sitä, että henkilö löytää yhdessä toisten kanssa riittävästi aikaa ja tilaa tunteiden käsittelyyn sekä riittävästi toimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Hankalien ympäristötunteiden kanssa pärjätään yleensä tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla, sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen ja vaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.

Ilmastonmuutokseen ja siihen liittyvien tunteiden käsittelyä voidaan kuvata esimerkiksi seuraavanlaisten kaarien avulla:

• avuttomuudesta voimaantumiseen
• välttelystä kohtaamiseen ja torjunnasta hyväksymiseen
• riittämättömyydestä keskeneräisyyden hyväksymiseen
• lannistavasta häpeästä kelvollisuuden kokemukseen
• vihasta ja turhautumisesta toimintaan oikeudenmukaisuuden puolesta
• tarkoituksettomuuden tunteesta merkityksellisyyden kokemiseen

Toivo on keskeinen tekijä ilmastoahdistuksen kanssa pärjäämisessä. On kuitenkin erotettava toisistaan toiveajattelu ja rakentava toivo. Toiveajattelu voi hetkellisesti auttaa esimerkiksi ahdistuksen sietämisessä, mutta pidemmällä tähtäimellä se on ongelmallista sekä ekologisen kriisin että ihmismielen kestävyyden kannalta. Ylioptimistisessa asenteessa on vaikeaa kestää pettymyksiä, jos ja kun niitä ilmenee jatkuvasti. Toisaalta ylipessimismi voi lamauttaa. Vastaukseksi on esitetty esimerkiksi ”radikaalia toivoa”: toivomista, vaikka emme voi nykyhetkessä vielä tietää, mikä tarkalleen voisi tilanteen pelastaa.

---

Lähteitä ja lisälukemista

• Suomen luonto 2100. Tutkimusretki tulevaisuuteen. Kotakorpi, K. 2022, s. 29. Bazar. 
• Kasvihuonekaasut. Ilmatieteenlaitos. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimus 
• Ilmastokasvatus kaipaa kokonaisvaltaista otetta. Essi Aarnio-Linnanvuori. 2023. https://akavaworks.fi/julkaisut/ilmasto-osaaminen-osa-4-essi-aarnio-linnanvuori-ilmastokasvatus-kaipaa-kokonaisvaltaista-otetta/ 
• Climate change: Global Temperature. NASA 2023. https://climate.nasa.gov/vital-signs/global-temperature/?intent=121 
• Global Tipping Points. Summary report: key messages. https://global-tipping-points.org/summary-report/key-messages/ 
• The 2024 state of the climate report: Perilous times on planet Earth. Journal Article in BioScience, 2024. https://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biae087/7808595 
• 7 Sixth assessment report: Fact sheet, Biodiversity. Climate change impacts and risks, IPCC 2022. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/downloads/outreach/IPCC_AR6_WGII_FactSheet_Biodiversity.pdf 
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekologisiin prosesseihin ja Suomen luonnon monimuotoisuuteen. Ilmasto-opas.fi. https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ilmastonmuutoksen-vaikutukset-ekologisiin-prosesseihin-ja-suomen-luonnon-monimuotoisuuteen 
• Emissions Gap Report 2023: Broken Record – Temperatures hit new highs, yet world fails to cut emissions (again). UNEP. https://www.unep.org/resources/emissions-gap-report-2023
• Climate Change 2023: Synthesis Report. IPCC, Geneva, Switzerland. https://www.ipcc.ch/report/ar6/syr/downloads/report/IPCC_AR6_SYR_FullVolume.pdf 
• Monthly Climate Bulletin. Warmest January on record, 12-month average over 1.5°C above preindustrial. Copernicus 2024. https://climate.copernicus.eu/warmest-january-record-12-month-average-over-15degc-above-preindustrial 
• Johannes Roviomaan kolumni: Anteeksi, mutta olisiko teillä hetki aikaa keskustella ilmastonkorjauksesta? 3.5.2023. https://yle.fi/a/74-20021874 
• IPCC:n 6. arviointiraportin osaraportin 2 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista. Ilmasto-opas.fi 2022. https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ipcc-n-6-arviointiraportin-osaraportin-2-infografiikat-kuvaavat-ilmastonmuutoksen-vaikutuksia-ja-sopeutumista 
• SAAMI: saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -hankkeen tieteellinen loppuraportti, 2020. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/45450 
• The Arctic in a changing climate. Arctic Council. https://arctic-council.org/explore/topics/climate/
• Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava. Ympäristöhallinnon verkkopalvelu ymparisto.fi. https://www.ymparisto.fi/fi/ilmasto-muutoksessa/ilmastonmuutokseen-sopeuduttava