Muusikot ovat ottaneet tuotannossaan kautta aikain kantaa ympäristön tilaan. Kuuluisia tällaisia kappaleita ovat mm. Joni Mitchellin Big Yellow Taxi ja Michael Jacksonin Earth Song. Ilmastonmuutoksesta kertoviakin kappaleita on tehty jonkin verran, mutta ehkä aiheen moniulotteisuuden vuoksi niistä ei ole syntynyt edellämainittujen kaltaisia hittejä. Suomalaisista artisteista kokonaisen ilmastonmuutosta käsittelevän levyn ovat tehneet ainakin Stam1na ja Rajaton.

Aihetta tärkeinä pitävät muusikot voivat toimia myös aktiivisen kansalaisen esikuvana faneilleen nostaen aihetta esiin sopivissa väleissä. Näin tekevät esimerkiksi Paul McCartney, Katy Perry, Pharrell Williams, Olavi Uusivirta ja Jukka Poika, jotka ovat ottaneet ilmastokysymyksiin kantaa haastatteluissa, blogikirjoituksissa ja erilaisissa ilmastoviestintäkampanjoissa.

Musiikkia on käytetty apuna myös tiedeviestinnässä. Vuonna 2013 tehtiin selloteos A Song of Our Warming Planet, joka kuvaa maapallon keskilämpötilan vaihtelua 133 vuoden aikana. Sitä seurasi vuonna 2015 valmistunut teos, jossa neljän eri soittimen avulla kuvataan ilmaston muuttumista eri mantereilla.

Saara Autere / Kepa

Laulun voima voi olla vahva. Esimerkiksi Virossa mielenosoituksiksi koetut suuret laulujuhlat muiden syiden ohella johtivat maan uudelleen itsenäistymiseen “laulavan vallankumouksen” päätteeksi vuonna 1991.

Musiikkia käytetään kansalaisvaikuttamisen välineenä myös ilmastoasioissa. Hyvä esimerkki monipuolisesta musiikin hyödyntämisestä vaikuttamistyössä on ympäristöjärjestö Maan Ystävien Polttava Kysymys -kampanja, jossa eri maiden hallituksia on vaadittu laatimaan ilmastolaki.

Kampanjan The Big Ask -lyhytelokuvassa musiikki on vahvassa roolissa vetoamassa katsojan ja kuulijan tunteisiin. Helsingissä järjestetyssä Ihmistulva -mielenosoituksessa laulua käytettiin apuna viestin viemiseen eduskunnalle ja lisäksi kampanjassa hyödynnettiin julkisuuden henkilöiden, kuten muusikko Maija Vilkkumaan puheenvuoroja tukijoiden etsimisessä.

Myös taiteen- ja tieteentekijöistä koostuva Myrskyvaroitus ry käyttää musiikin keinoja lisätessään ilmastonmuutokseen liittyvää tietoutta maailmassa, esimerkiksi järjestämällä konsertteja ja muita taidetapahtumia.

Polttava Kysymys

Sää vaikuttaa vahvasti mielialaamme ja esimerkiksi popmusiikissa sää yhdistetään usein tiettyyn tunteeseen. Vielä nykyään aurinko viittaa yleensä positiiviseen asiaan ja sade taas negatiiviseen. Esimerkiksi Ain’t no sunshine -kappaleessa sään muuttuminen viittaa eroon.

Ilmastonmuutos tuo tullessaan erilaisia säätiloja, jotka tutkimusten mukaan voivat vaikuttaa musiikin kirjoittamiseen. Tulevaisuudessa musiikkikappaleet saattavat käsitellä enemmän huonoa säätä ja läkähdyttävää kuumuutta, sillä ne ovat yhä useammin osa ihmisten elämää. Hurrikaanien aktiivisella ajalla 1950-luvulla kirjoitettiin enemmän kappaleita tuulesta ja myrskyistä, joten voi olla että myös ilmastonmuutoksen tuomat rajummat säävaihtelut voivat vaikuttaa musiikkiin. Pirteät kesäkappaleet auringonpaisteesta ja hellästä kesätuulesta voivat muuttua synkkäsävyisemmiksi.

Ilmastonmuutokseen liittyy paljon voimakkaitakin ja usein negatiivisia tunnekokemuksia, kuten ahdistusta, pelkoa ja voimattomuutta, joiden olemassaoloa ei välttämättä haluta tai uskalleta myöntää ja musiikkia voidaan käyttää tällaisten tunteiden käsittelyn apuvälineenä.

Viime aikoina on yhä enemmän alettu puhua ilmastoahdistuksesta. Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ilmiötä nimeltä ympäristöahdistus. Molemmissa on kyse vaikeista tuntemuksista (mm. huoli, suru, pelko, voimattomuus, häpeä, ahdistus), jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Sekä ympäristö- että ilmastoahdistus ovat siis osa ilmiötä, jossa maailman tila vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Ahdistus ei selity psyykkisellä haavoittuvuudella eikä ole sairaus, vaan se on ymmärrettävä reaktio suhteessa laajoihin ympäristöongelmiin.

Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla, sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.

Maailmalla psykologi- ja ympäristöjärjestöt, taiteilijat ja ympäristökasvattajat ovat luoneet ympäristöahdistuksen käsittelyyn oma-apua, materiaaleja, ryhmätoimintaa, tapahtumia ja vertaistukea. Suomessa ilmastoahdistuksen käsittelyyn on käytetty osallistavaa draamaa, kirjoittamistyöpajoja, taiteellisia menetelmiä ja ohjattuja pienryhmiä. Suoraan kouluun sovellettuja ilmastoahdistuksen käsittelyssä auttavia materiaaleja ei Suomessa ole toistaiseksi julkaistu, mutta niitä on kehitteillä.

Musiikkia pidetään toiminnallisena tunteiden käsittelyn välineenä. Esimerkiksi soittaminen, laulaminen tai omien laulujen tekeminen voivat toimia tapana käsitellä omia tunteita ja elämän tapahtumia. Toisaalta herättäessään mielikuvia musiikki edistää myös tiedollista prosessia ja auttaa tuntemusten työstämisessä.

Aikuiset osaavat vaikuttaa mielialaansa monilla tavoilla, mutta nuorilla tunnetaidot ovat vasta kehittymässä ja erityisesti heille musiikki tarjoaa heille helpon kanavan tunteiden säätelyyn. Suosikkikappaleet purkavat raivoa, antavat lohtua ja auttavat kohtaamaan vaikeitakin asioita. Vihan tai suuttumuksen purkaminen voi vaatia voimakkaampaa ja aggressiivisempaa musiikkia, kun taas lohtua haetaan melankolisemmasta musiikista.

Musiikin avulla voi myös oppia ihmissuhteista, rakastamisesta ja toisista välittämisestä, sekä rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi eri kulttuurien musiikki voi auttaa ymmärtämään eri kulttuureita ja niiden kauneuskäsityksiä.

Taidetta tehdessään tai vastaanottaessaan ihminen siirtää siihen tunteitaan, jolloin psyykkinen työskentely mahdollistuu turvallisesti ilman liian suurta ahdistusta asiaa kohtaan. Monesti ihminen siirtää omat tunteensa pelkästään musiikin ominaisuuksiksi. Musiikki voidaan pitää surullisena tai vihaisena. Kun oivaltaa, että kulloinenkin tunnetila ei ole vain musiikin ominaisuus, vaan se on myös hänessä itsessään, näitä tunteita pääsee purkamaan ja työstämään turvallisen symbolisen etäisyyden päästä musiikin keinoin.

Musiikkiterapian työtapoja ovatkin musiikin kuuntelu, soittaminen ja oma ääni. Myös maalaaminen ja liikkuminen musiikin avulla tai innoittamana ovat tavallisia menetelmiä.

Terapian välineenä musiikilla on lukuisia tehtäviä. Se kanavoi tiedostamattomia impulssejamme, purkaa tunteita, antaa turvaa ja etäisyyttä käsitellä vaikeitakin asioita, auttaa asioiden käsittelyssä, vahvistaa oman itsen, eli egon rakenteita ja lisää itsetuntemusta. Toisin sanoen musiikki toimii eräänlaisena välittäjänä tiedostettujen ja tiedostamattomien psyyken rakenteiden välillä, saa aikaan vuorovaikutusta, antaa esteettisen kokemuksen ja tottakai saa aikaan myös mielihyvää.