Ilmastonmuutos musiikin opetuksessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt. Elämme parhaillaan monenlaisten toisiinsa kytkeytyvien kriisien aikaa. Ilmaston kuumeneminen on niistä yksi keskeisin, sillä se voimistaa monia muita kriisejä. Kaikilla oppiaineilla on annettavaa ilmastokriisin ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Tällä sivulla käsitellään ilmastonmuutosta musiikin opetuksen näkökulmasta.

Musiikki voi muiden taiteen alojen tapaan muuttaa tapojamme suhtautua maailmaan ja sen muutokseen, toimia ilmastoviestinnän välineenä, sekä apuna aiheeseen liittyvien tunteiden käsittelyssä. Musiikin opetus onkin merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

---

Musiikki ilmastovaikuttamisen välineenä

Taide voidaan nähdä toimintana, joka pyrkii nykyisen olotilamme ja vakiintuneiden näkökulmiemme kriittiseen tarkasteluun ja muokkaamiseen. Siten onkin luontevaa, että yhteiskuntaamme sisäänrakennetut ympäristöongelmat ovat nousseet merkittäväksi yhteiskunnan ja kulttuurin tilaa kommentoivan nykytaiteen teemaksi. Taiteella on kyky käsitellä aihetta ja siihen liittyviä arvoja ja merkityksiä teknisten alojen ja luonnontieteiden objektiivisuuteen pyrkivästä lähestymistavasta poikkeavalla tavalla myös tunteiden kautta. Samaan aikaan kulttuurituotoksilla on mahdollisuus merkittävästikin muuttaa meidän tapojamme suhtautua maailmaan.

Kuten musiikki yleensäkin, myös ilmastoaiheinen musiikki vaikuttaa kuulijaan monella tasolla. Musiikin sävelkulkujen ja sanoitusten ohella jo teoksen otsikko voi ohjata kuuntelukokemusta. Koska ympäristöongelmat ovat nykyajan “peruskokemus”, kaikkien tietoisuudessa ja ihmistoiminnassa jatkuvasti jollakin tasolla läsnä oleva kokemus, voivat jo pienetkin viittaukset ympäristöaiheisiin saada ajatukset ja tunteet suuntautumaan tämän tematiikan ympärille. Emme koe mitään tekstiä tai musiikkikappaletta tyhjiössä, vaan aina osana laajempaa kulttuurista ja yhteisöllistä kontekstia. Haluttaessa musiikin ympäristöongelmiin liittyvä kriittinen näkö- tai kuulokulma voidaan aktivoida ja ottaa käyttöön myös tietoisesti.

Myös seuraavat näkökulmat auttavat hahmottamaan musiikin taitojen ja opiskelun merkitystä aktiiviseksi kansalaiseksi, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä:

• Musiikki tarjoaa myös mahdollisuuksia saada nautintoa ja elämyksiä vähäpäästöisesti.
• Musiikki antaa mahdollisuuksia tehdä itse ja saada sitä kautta kokemuksia itse luoduista ja hallituista tilanteista.
• Musiikin kautta voi opetella yhdessä toimimisen taitoja.
• Musiikin taitojen harjoittelu opettaa myös pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä – myös ilmastoratkaisujen luomisessa ja edistämisessä tarvitaan sitä ajatusmaailmaa, jonka mukaan jaksamme yrittää uudelleen ja uudelleen, vaikka emme heti ei onnistuisi.

---

Muusikot aktivisteina

Muusikot ovat ottaneet tuotannossaan kautta aikain kantaa ympäristön tilaan. Kuuluisia tällaisia kappaleita ovat mm. Joni Mitchellin Big Yellow Taxi ja Michael Jacksonin Earth Song. Ilmastonmuutoksesta kertoviakin kappaleita on tehty jonkin verran, mutta ehkä aiheen moniulotteisuuden vuoksi niistä ei ole syntynyt edellä mainittujen kaltaisia hittejä. Esimerkiksi suomalaisista nykymuusikoista hyvin moni on kuitenkin jo käsitellyt ilmastoaihetta kappaleissaan ainakin jollain tavalla. Kokonaisen ilmastonmuutosta käsittelevän levyn ovat julkaisseet mm. Stam1na ja Rajaton.

Aihetta tärkeinä pitävät muusikot voivat toimia myös aktiivisen kansalaisen esikuvana faneilleen nostaen aihetta esiin sopivissa väleissä. Näin tekevät esimerkiksi Paul McCartney, Katy Perry, Pharrell Williams, Olavi Uusivirta ja Antti Autio, jotka ovat ottaneet ilmastokysymyksiin kantaa haastatteluissa, blogikirjoituksissa ja erilaisissa ilmastoviestintäkampanjoissa.

Musiikkia on käytetty apuna myös tiedeviestinnässä. Vuonna 2013 tehtiin selloteos A Song of Our Warming Planet, joka kuvaa maapallon keskilämpötilan vaihtelua 133 vuoden aikana. Sitä seurasi vuonna 2015 valmistunut teos, jossa neljän eri soittimen avulla kuvataan ilmaston muuttumista eri mantereilla.

Kaikilla on toimialoilla on jonkinlaisia ilmastovaikutuksia. Suomalaiset musiikin toimijat ovat halunneet esimerkillään vauhdittaa yhteiskuntaa muutoksessa kohti kestävää tulevaisuutta myös laatimalla elävän musiikin ilmastotiekartan. Se kertoo, mitkä teemat ovat musiikkialalle ilmastotyössä tärkeimpiä ja millaisilla toimenpiteillä on eniten merkitystä. Viileä musiikki -tiekarttaan voi tutustua täällä.

---

Kansalaisjärjestöt hyödyntävät musiikkia ilmastoviestinnässä

Laulun voima voi olla vahva. Esimerkiksi Virossa mielenosoituksiksi koetut suuret laulujuhlat muiden syiden ohella johtivat maan uudelleen itsenäistymiseen “laulavan vallankumouksen” päätteeksi vuonna 1991.

Musiikkia käytetään kansalaisvaikuttamisen välineenä myös ilmastoasioissa. Hyvä esimerkki monipuolisesta musiikin hyödyntämisestä vaikuttamistyössä on ympäristöjärjestö Maan Ystävien Polttava Kysymys -kampanja, jossa eri maiden hallituksia on vaadittu laatimaan ilmastolaki.

Kampanjan The Big Ask -lyhytelokuvassa musiikki on vahvassa roolissa vetoamassa katsojan ja kuulijan tunteisiin. Helsingissä järjestetyssä Ihmistulva -mielenosoituksessa laulua käytettiin apuna viestin viemiseen eduskunnalle ja lisäksi kampanjassa hyödynnettiin julkisuuden henkilöiden, kuten muusikko Maija Vilkkumaan puheenvuoroja tukijoiden etsimisessä.

Myös taiteen- ja tieteentekijöistä koostuva Myrskyvaroitus ry käyttää musiikin keinoja lisätessään ilmastonmuutokseen liittyvää tietoutta maailmassa, esimerkiksi järjestämällä konsertteja ja muita taidetapahtumia.

---

Musiikki tunteiden käsittelyn välineenä

Musiikki on tunteiden kieli, jota ihminen on kautta aikojen on hyödyntänyt niin ilojensa kuin surujensakin ilmaisemisessa. Muiden taidemuotojen tapaan musiikkikin voi nostaa esiin piilotajuista ainesta ja tunteita, joista ei ole aiemmin ollut edes tietoinen. Lisäksi esiinnousseita asioita voidaan musiikin avulla myös käsitellä ja ratkaista. Musiikkia soitettaessa ja improvisoitaessa sisäinen tunne saa ulkoisen ja korvinkuultavan muodon. Soittaminen ja laulaminen voivat olla myös puhdistavaa tunteen purkamista.

Taide- ja tiedeaineiden välille on turha luoda vastakkainasettelua tunne- tai järkiperäisyydestä, sillä taidekin on oma tieteenalansa ja voi olla esimerkiksi hyvin matemaattista ja toisaalta tieteen tekemiseenkin liittyy tunteita ja arvovalintoja. Silti on kiistaton tosiasia, että kouluopetuksessa taideaineiden vahvuuksiin kuuluu niiden tunteiden käsittelyyn liittyvät mahdollisuudet, joista on paljon hyötyä myös ilmastoaiheiden käsittelyssä.

---

Sää vaikuttaa kuuntelemaamme musiikkiin

Sää vaikuttaa vahvasti mielialaamme ja esimerkiksi popmusiikissa sää yhdistetään usein tiettyyn tunteeseen. Vielä nykyään aurinko viittaa yleensä positiiviseen asiaan ja sade taas negatiiviseen. Esimerkiksi Ain’t no sunshine -kappaleessa sään muuttuminen viittaa eroon.

Ilmastonmuutos tuo tullessaan erilaisia säätiloja, jotka tutkimusten mukaan voivat vaikuttaa musiikin kirjoittamiseen. Tulevaisuudessa musiikkikappaleet saattavat käsitellä enemmän huonoa säätä ja läkähdyttävää kuumuutta, sillä ne ovat yhä useammin osa ihmisten elämää. Hurrikaanien aktiivisella ajalla 1950-luvulla kirjoitettiin enemmän kappaleita tuulesta ja myrskyistä, joten voi olla että myös ilmastonmuutoksen tuomat rajummat säävaihtelut voivat vaikuttaa musiikkiin. Pirteät kesäkappaleet auringonpaisteesta ja hellästä kesätuulesta voivat muuttua synkkäsävyisemmiksi.

---

Musiikista apua ilmastoahdistukseen

Ilmastonmuutokseen liittyy paljon voimakkaitakin ja usein negatiivisia tunnekokemuksia, kuten ahdistusta, pelkoa ja voimattomuutta, joiden olemassaoloa ei välttämättä haluta tai uskalleta myöntää ja musiikkia voidaan käyttää tällaisten tunteiden käsittelyn apuvälineenä.

Viime aikoina on yhä enemmän alettu puhua ilmastoahdistuksesta. Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ilmiötä nimeltä ympäristöahdistus. Molemmissa on kyse vaikeista tuntemuksista (mm. huoli, suru, pelko, voimattomuus, häpeä, ahdistus), jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Sekä ympäristö- että ilmastoahdistus ovat siis osa ilmiötä, jossa maailman tila vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Ahdistus ei selity psyykkisellä haavoittuvuudella eikä ole sairaus, vaan se on ymmärrettävä reaktio suhteessa laajoihin ympäristöongelmiin.

Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla, sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.

Musiikkia pidetään toiminnallisena tunteiden käsittelyn välineenä. Esimerkiksi soittaminen, laulaminen tai omien laulujen tekeminen voivat toimia tapana käsitellä omia tunteita ja elämän tapahtumia. Toisaalta herättäessään mielikuvia musiikki edistää myös tiedollista prosessia ja auttaa tuntemusten työstämisessä.

Aikuiset osaavat vaikuttaa mielialaansa monilla tavoilla, mutta nuorilla tunnetaidot ovat vasta kehittymässä ja erityisesti heille musiikki tarjoaa heille helpon kanavan tunteiden säätelyyn. Suosikkikappaleet purkavat raivoa, antavat lohtua ja auttavat kohtaamaan vaikeitakin asioita. Vihan tai suuttumuksen purkaminen voi vaatia voimakkaampaa ja aggressiivisempaa musiikkia, kun taas lohtua haetaan melankolisemmasta musiikista.

Musiikin avulla voi myös oppia ihmissuhteista, rakastamisesta ja toisista välittämisestä, sekä rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi eri kulttuurien musiikki voi auttaa ymmärtämään eri kulttuureita ja niiden kauneuskäsityksiä.

---

Musiikki terapian välineenä

Taidetta tehdessään tai vastaanottaessaan ihminen siirtää siihen tunteitaan, jolloin psyykkinen työskentely mahdollistuu turvallisesti ilman liian suurta ahdistusta asiaa kohtaan. Monesti ihminen siirtää omat tunteensa pelkästään musiikin ominaisuuksiksi. Musiikki voidaan pitää surullisena tai vihaisena. Kun oivaltaa, että kulloinenkin tunnetila ei ole vain musiikin ominaisuus, vaan se on myös hänessä itsessään, näitä tunteita pääsee purkamaan ja työstämään turvallisen symbolisen etäisyyden päästä musiikin keinoin.

Musiikkiterapian työtapoja ovatkin musiikin kuuntelu, soittaminen ja oma ääni. Myös maalaaminen ja liikkuminen musiikin avulla tai innoittamana ovat tavallisia menetelmiä.

Terapian välineenä musiikilla on lukuisia tehtäviä. Se kanavoi tiedostamattomia impulssejamme, purkaa tunteita, antaa turvaa ja etäisyyttä käsitellä vaikeitakin asioita, auttaa asioiden käsittelyssä, vahvistaa oman itsen, eli egon rakenteita ja lisää itsetuntemusta. Toisin sanoen musiikki toimii eräänlaisena välittäjänä tiedostettujen ja tiedostamattomien psyyken rakenteiden välillä, saa aikaan vuorovaikutusta, antaa esteettisen kokemuksen ja tottakai saa aikaan myös mielihyvää.

---

Tehtäviä opetukseen

---

Lähteet ja kuvagalleria

Huom! Lähdelista on koottu pääosin Open ilmasto-oppaan toteutusvaiheessa vuonna 2016 ja moni linkeistä ei enää toimi. Siksi linkkilistan linkit on muutettu epäaktiivisiksi. Jos jokin lähteistä kiinnostaa sinua erityisesti, voit tarkistaa copy-paste -toiminnolla toimiiko linkki vielä!