Ilmastonmuutos oppilaanohjauksessa
Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Kaikki elinkeinot vaikuttavat ilmastonmuutokseen jollakin tavalla, joko sitä aiheuttaen, sitä ratkaisten tai molempia. Siksi ilmastovaikutusten ymmärtäminen ja kyky soveltaa niitä omaan työhön ovat nykymaailmassa osa jokaisen ihmisen työnkuvaa. Ilmastonmuutos liittyy myös siihen mitä syömme, missä asumme ja miten liikumme. Oppilaanohjaus onkin merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.
Oppilaanohjauksen artikkeli koostuu seuraavista osioista:
Ilmastonmuutos muuttaa työelämää
Työelämä on tällä hetkellä voimakkaassa muutoksessa. Perinteinen työn malli, jossa henkilö tekee töitä kahdeksasta neljään vuosikymmenien ajan samassa työpaikassa, pätee yhä harvempaan. Taustalla tässä ovat globaalit ilmiöt, ennen kaikkea tietoteknologioiden ja automaation kehittyminen, sekä työn siirtyminen halvempien tuotantokustannusten maihin. Keskipalkkaisten töiden osuus on vähentynyt 1990-luvulta alkaen ja työsuhteiden rakenne on jo muuttunut.
Vaikka uusi teknologia luo uutta työtä ja mahdollisuuksia, se ei välttämättä luo sitä entisessä määrin tai samoille ihmisille, joilta perinteinen työ katoaa. Muutoksen pyörteissä on alettava keksiä luovia ja joustavia työllistymisen mahdollisuuksia. Yhä useammin ratkaisuna on itsensä työllistäminen ja muut yrittäjyyden muodot, joihin olisi hyvä tutustua ja valmistautua jo opiskeluaikana.
Myös ilmastonmuutoksen rooli on vaikea unohtaa tulevaisuuden työstä puhuttaessa. Sen luomat mahdollisuudet ja aiheuttamat seuraukset muuttavat työn painopistettä eri alojen välillä ja lisäksi myös työn tekemisen tapoja. Työmaailman näkökulmasta ilmastonmuutos toimii yhteiskunnan uudistamisen kannustimena, ollen mm. tästä syystä enemmän mahdollisuus kuin uhka.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on olemassa hyvin paljon kuormittavia teollisuuden ja työn aloja, sellaisia aloja joilta ei synny päästöjä lähes lainkaan ja kaikkea tältä väliltä. Vain muutamat alat, kuten öljynporaus, kivihiilentuotanto ja turvetuotanto ovat sellaisia, joiden alasajo on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta tärkeää. Toisilla aloilla, esimerkiksi lentoliikenteessä ja karjataloudessa tuotantoa tulisi vähentää. Monet muut alat, muun muassa puhtaat teknologiat, eli cleantech, auttavat torjumaan ilmastonmuutosta ja niiden ympärille syntyy paljon työpaikkoja ja mahdollisuuksia yrittäjille. Esimerkiksi Suomi panostaa tähän myös elinkeinomielessä, sillä panostuksen nähdään tuovan taloudellisia hyötyjä.
Muun muassa Valtioneuvoston cleantech-strategiassa linjataan, että tavoitteena on, että Suomeen syntyy vuoteen 2020 mennessä 40 000 työpaikkaa cleantech-alalle. Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Usein cleantech-ratkaisut liittyvät esim. kierrätykseen, uusiutuvaan energiaan, informaatioteknologiaan ja kestäviin liikenneratkaisuihin. Cleantechin kasvupontentiaalista merkkinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että viime vuosina uusiutuvan energian investoinnit jatkoivat kasvua maailmanlaajuisesti, vaikka muiden energiamuotojen investoinnit samaan aikaan laskivat. Tuulivoimalat, aurinkopaneelit ja uudet lämpöenergiaratkaisut tarvitsevat suunnittelijoita, valmistajia, asentajia ja huoltoa. Myös kiertotalouteen syntyy uusia vihreitä työpaikkoja.
Ilmastonmuutoksen liittyvät työpaikat voivat syntyä cleantechin ja muiden teknis-luonnontieteellisten alojen ohella myös mm. ihmisten käyttäytymiseen ja sen muutoksiin ratkaisuja tarjoaville aloille. Tulevaisuudessa sen sijaan että myytäisiin tavaroita, myydäänkin palveluita ja huolletaan asioita. Maailmassa, jossa kertakäyttökulutus ei enää käy päinsä, suutareille ja korjausompelijoille riittää todennäköisesti töitä. Toisaalta kannattaa muistaa, että maailmassa tehdään nytkin paljon esimerkiksi hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä työtä, josta ei koidu erityisemmin päästöjä. Tällaista on esimerkiksi lasten ja vanhusten hoito tai ja opetustyö.
Ilmastonmuutoksen muuttamassa maailmassa kotimaisen peltoviljelyn merkitys kasvaa, lähimatkailu lisääntyy ja kehitetään uusia ilmastoystävällisiä ruokatuotteita, kuten vuonna 2016 markkinoille tullut nyhtökaura. Myös monet jakamistalouteen perustuvat uudet ratkaisut tulevat menestymään.
Ilmastonmuutoksen ja ilmastotoimien vuoksi työ ei lopu, mutta se tulee muuttumaan. Esimerkiksi metalliteollisuutta tarvitaan, mutta siellä valmistetaan kenties vähemmän autonosia ja luksusristeilijöitä ja enemmän tuulimyllyjä. Rakennusalalla korjausrakentamisen osuus korostuu ja entistä enemmän rakennetaan puusta, joka pitkäaikaisessa käytössä sitoo hiiltä.
Vaikka ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja siihen sopeutuminen luovat kasvunäkymiä monille aloille, jotkut alat tulevat myös kärsimään ja työpaikkojen määrä niillä vähenee. Muutoksessa ovat katastrofin estämiseksi tehtävien tiukkojen torjuntatoimien, sekä ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi todennäköisesti mm. öljynjalostusteollisuus, turvetuotanto, talviurheilu (mm. laskettelukeskukset), sekä mahdollisesti myös lentoliikenne ja karjatalous.
Huili-lehden ilmastonmuutosta ja työn tulevaisuutta käsittelevässä jutussa tulevaisuuden ammateiksi listataan mm. seuraavia:
- Sirkkafarmari
- Yhteisömanageri
- Tuulivoimala-asentaja
- Energianeuvoja
- Ekosysteemirestauroija
- Luontohyvinvointiyrittäjä
- Hävikkiruokaravintoloitsija
- Kiertotalousasiantuntija
- Palvelumuotoilija
- Alustataloussuunnittelija
Jakamistalous pitää sisällään monenlaisia yrittämisen muotoja, ei pelkäästään päätoimista liikkeenharjoittamista. Silti sen kautta nousee esiin myös uusia ja luovia, ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita tapoja harjoittaa myös liiketoimintaa.
Jakamistaloudella tarkoitetaan uutta yhteisöllistä taloutta; tavaroiden yhteistä kuluttamista, käyttöä ja tuotantoa. Se on yhdistelmä vanhoja yhteisöllisiä toimintatapoja, kuten talkooperinnettä ja kirpputoreja, sekä nykyteknologian mahdollistamia moderneja yhteydenpidon muotoja. Jakamistalouden taustalla on kulttuurinen muutos pysyvän omistajuuden arvostamisesta kohti käyttöoikeuden arvostamista yhdistettynä ekologisen kestävyyden korostuneeseen merkitykseen. Jakamistalouden voidaan ajatella olevan myös laajempaa kokonaisuutta, kiertotaloutta jossa pyritään ilmastonmuutoksen torjunnan ohella vastaamaan luonnonvarojen hupenemisen ongelmaan.
Jakamistaloudessa toimivat ihmiset mieluummin vuokraavat tavaroita kuin ostavat kaikkea omaksi. Tavallaan kyse on siirtymästä passiivisen kuluttajan roolista aktiiviseksi kansalaiseksi, joka voi sekä käyttää että halutessaan myös tuottaa palveluja ja tuotteita. Myymisen ja ostamisen ohella jakamistaloudessa vuokrataan, lainataan ja lahjoitetaan. Suomessa jakamistalouden ilmentymismuodot vaihtelevat uudenlaisista kirpputoripalveluista ja autojen ja työtilojen yhteiskäytöstä ja kimppakyytiverkostoista harrastusvälineiden lainaamiseen, joukkorahoitukseen, pienpalveluihin, aikapankkitoimintaan ja ruokaosuuskuntiin.
Jakamistalous ei perustu yksinomaan ajatukselle, jonka mukaan yrityksen tehtävänä on tuottaa voittoa. Jakamistalouden prosesseissa on mukana niin yrityksiä, itsensä työllistäjiä, kuin erilaisia yksittäisiä ihmisiä, jotka ostavat ja myyvät tavaraa tai vaihtavat palveluksia tarpeidensa mukaan vapaa-ajallaan. Yrityksistä vain osa tavoittelee voittoa. Jakamistalouden ympärille syntyneitä yrityksiä ja yhteisöjä ovat mm. tori.fi, Facebookin kierrätysryhmät, Über, kuinoma.fi, Mesenaatti.me, REKO-ringit jne.
Jokaisella alalla tehdään ilmastotyötä
Ilmastonmuutos liittyy kaikkiin tulevaisuuden töihin tavalla tai toisella. Jokaisella alalla voidaan tehdä arjen ja tuotannon käytänteissä muutoksia, joilla pyritään ilmastopäästöjen vähentämiseen. Toimet voidaan jaotella kolmeen peruskeinoon, joiden mukaan työpaikalla voidaan vaikuttaa:
- työpaikan tuottamista tuotteista ja palveluista,
- materiaalien ja energian käytöstä ja
- ihmisten arkitoiminnasta syntyviin päästöihin.
Energiansäästötoimien ja resurssitehokkuuden ohella esimerkiksi liikkumisratkaisut voivat olla merkittävässä roolissa. On helppo ymmärtää, että ilmastotutkija, uusiutuvaan energiaan erikoistunut insinööri ja ympäristökasvattaja toimivat ilmastoammatissa, mutta käytännössä melkein jokaisella alalla ja jokaisella työntekijällä on mahdollisuus toimia ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen parissa. Ilmastovaikutusten ymmärtäminen ja kyky soveltaa niitä omaan työhön muuttuukin tulevaisuudessa itsestäänselväksi työn osaksi.
Isännöitsijän pitää tietää rakennusten energiankulutuksen vähentämisestä, pankkivirkailijan on osattava sanoa millaisille asunnoille voi myöntää lainaa, kokki voi lisätä ruokalistojen kasvispainotusta, rakennusalalla pitää materiaalien ja työvälineiden valitsemisessa ja hankinnoissa huomioida niiden energiavaikutukset ja kaupan alalla toimivan on otettava huomioon, että kuluttajien kiinnostus ilmastovaikutuksia kohtaan kasvaa.
Myös maatalous on olennainen ilmastonmuutoksen ratkaisujen ala, sillä maanviljelijöillä on hyppysissään hiilensidonnan keinoja, joita muita aloilla ei ole. Peltojen ja metsien hiilivarastot ovat avaimia ihmisten ilmaan päästämien hiilidioksidipäästöjen sitomisessa takaisin maaperään ja kasveihin.
Työpaikkojen autot voidaan pyrkiä korvaamaan polkupyörillä tai sähkö- tai biokaasuautoilla. Matkakorttien ja työsuhdepyörien avulla työpaikka voi kannustaa henkilökuntaa käyttämään julkista liikennettä ja pyöräilemään myös vapaa-ajallaan. Myös etätöihin kannustamisella on merkittävä potentiaali liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen, sillä nykyään jopa 75 prosenttia työmatkakilometreistä kuljetaan henkilöautolla. Samalla liikenneruuhkat tasoittuvat ja liikenne sujuvoituu, liikenneonnettomuusriskit laskevat ja liikenteestä aiheutuva melu vähenee. Videopuhelutekniikoiden kehittyminen parantaa entistä useammin mahdollisuuksia jättää työmatkat väliin.
Myös työaikasuunnittelulla voidaan torjua ilmastonmuutosta. Lyhyempien työpäivien tekemisellä näyttää tutkimusten mukaan olevan vaikutusta päästöjen vähenemiselle. Taustalla tässä on ainakin se, että pitkiä työpäiviä tekevät kiireiset käyttävät arjessaan enemmän energiaa ja kuluttavat enemmän. Laajemmassa mittakaavassa lyhyemmät työpäivät merkitsevät vapaa-ajan arvostuksen kasvua tuotannon kasvua enemmän.
Millainen on henkilökohtainen tulevaisuuteni?
Elinkeinoalojen ja sitä kautta työpaikkojemme merkitys ilmastopäästöjen tuottajana on merkittävä, mutta myös henkilökohtaiset elämämme aiheuttavat päästöjä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä varten tarvittavat päästövähennykset aiheuttavat muutoksia nykyiseen elämäntapaamme. Siksi ilmastonmuutosta kannattaa pohtia henkilökohtaisen tulevaisuutemme näkökulmasta muutenkin kuin ammatinvalinnan yhteydessä.
Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki syntyy pääosin asumisen, liikkumisen ja ruoan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisuudesta. Omaan hiilijalanjälkeensä voi ratkaisevasti vaikuttaa elämänvalinnoillaan: niukoissa neliöissä asuvan jalanjälki on yleensä selvästi pienempi kuin suuressa kodissa yksikseen asuvan ja kasvispainotteista ruokaa syövän jalanjälki on pienempi kuin runsaasti lihaa syövän. Erilaisilla valinnoilla on eri kokoisia ja pituisia vaikutuksia jalanjälkeen.
Isot elämäntilanteen muutokset, kuten muuttaminen luovat usein kehyksen myös seuraavassa elämänvaiheessa syntyvien päästöjen määrälle ja vaikuttavat siihen melko pysyvästikin. Tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa asuinpaikan ja -muodon valinnasta seuraa perheelle pakko hankkia ja käyttää kahta autoa ja lämmittää huonosti eristetty koti tehottomasti suoralla sähkölämmityksellä.
Yksittäisten toistuvien tekojen, kuten kaukoloman, kakkosasunnon talvilämmittämisen, liian korkean sisälämpötilan tai ruokaan ja lämpimän veden käyttöön liittyvät teot eivät aiheuta yhtä jatkuvia seurauksia kuin suurten muutosten, mutta toistuvina niilläkin on suuri vaikutus jalanjälkeemme ja toisaalta yhdelläkin kaukomatkalla voi nostaa energiankulutustaan kymmeniä prosentteja.
Pienten tekojen vaikutus on kilogrammoissa mitattuna sananmukaisesti pieni, mutta pienetkään teot eivät ole hiilijalanjälkemme kannalta merkityksettömiä, jos ne toimivat siirtymävaiheena kohti suurempia tekoja. Pienet päätöksemme, kuten energialamppuihin vaihtaminen tai kangaskassin käyttäminen muovipussin sijaan voivat auttaa meitä tekemään suurempia ja vaikeampia päätöksiä. Suurten muutosten tekeminen puhtaalta pöydältä on harvinaista ja voi tuntua hyvin hankalalta. Sitä ennen on harjoiteltava pienillä teoilla ja luotava uskoa siihen, että toisenlainen toimintamalli on mahdollista toteuttaa.
Kuten aiemmasta tekstistä voi päätellä, ei ammatinvalinta kuulu niihin elämänvalintoihin, joka lukitsisi ilmastovaikutuksemme. Tiedostava ja aktiivinen yksilö voi toimia ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta niin työpaikallaan, kuin yksityiselämässään vaikkapa järjestötoiminnan kautta, olipa työpaikka mikä hyvänsä. Ilmastonäkökulmasta epätavallisemman ammatinvalinnan kautta, kuten sähkömiehenä tai lääkärinä voi yksilönä saada alallaan aikaan yllättävän paljon, kun muita ilmastotoimijoita on vähemmän.
Suuren kokonsa ja moniulotteisuutensa vuoksi ilmastonmuutos aiheuttaa helposti ahdistuksen tunteita. Tutkimustulosten tarkentuessa ja median puhuessa ilmastonmuutoksesta usein uhkaavaankin sävyyn, olisi varsinkin lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten pyrittävä säilyttämään toivon ilmapiiri.
Aihetta käsiteltäessä on ongelmien lisäksi hyvä tuoda esiin näkyvästi myös erilaisia ratkaisumalleja ja parhaillaan tehtäviä ilmastotoimia. Katastrofaalisen ilmastonmuutoksen seuraukset pystytään yhä välttämään. Vaikka tulevat sukupolvet joutuvat elämään tähän mennessä aiheutetun ilmastonmuutoksen seurausten kanssa, ei ongelman ratkaiseminen vielä tässä hetkessä ole pelkästään nuorten hartioilla. Suuri joukko aikuisia tekee jatkuvasti töitä asian puolesta.
On hyvä, jos ilmastonmuutoksen nuorissa aiheuttamat tunteet tulevat kuulluksi. Ne on syytä ottaa vakavasti olivat ne millaisia tahansa ja niitä olisi hyvä lähteä myös jollakin tavoin työstämään. Erilaiset luovat keinot keinot musiikista draamaan, kuvataiteisiin ja luovaan liikuntaan ovat tässä hyvä apu.
Ilmastonmuutos vaikuttaa maailmassa ja elämässämme niin moniin asioihin, että sen vaikutus on samaan aikaan suuri ja kuitenkin epämääräinen. Usein ilmastonmuutos tuo lisää lisää huolta sellaisissa kysymyksissä, jotka perinteisesti muutenkin synnyttävät stressiä, kuten lapsista huolehtiminen ja tulevaisuuden suunnittelu. Toisin sanoen ihmisen ja etenkin nuoren elämässä yhdistyvät usein ilmastoahdistus ja jotkin muut ahdistukset, kuten ammatinvalintaan liittyvä ahdistus. Oppilaanohjaajan on erityisen tärkeää huomioida tämä työssään.
Omien tulevaisuuden haaveiden ja positiivisten tulevaisuuskuvien visualisoiminen tai muulla tavalla konkretisoiminen voivat myös auttaa ahdistuksen torjunnassa. Minkälaiset asiat ovat minulle tärkeitä? Millaisessa maailmassa minä haluan elää? Mitä voin tehdä tuon maailman luomiseksi?
Lisää ilmastoahdistuksesta voit lukea MIELI Suomen Mielenterveys ry:n julkaisemasta ja TT Panu Pihkalan kirjoittamasta raportista nimeltä Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen (26 sivua, julkaistu keväällä 2019): https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/ilmastoahdistusraportti-mieli2019-web.pdf
Myös Ilmastokasvatus ja tunteet -artikkeli (Pihkala 2019) on hyvin kattava, ilmainen sukellus aiheeseen erityisesti koulun näkökulmasta. Artikkelin lisäksi löydät Toivoa ja toimintaa -sivustolta tehtäviä tunteiden käsittelyyn oppilaiden kanssa. https://toivoajatoimintaa.fi/tunteet/
Tehtäviä
1. TYÖPAIKKOJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMAT
Etsikää netistä erilaisten yritysten kestävän kehityksen suunnitelmia ja tutustukaa niihin. Millaisia asioita suunnitelmiin on kirjattu? Keksittekö asioita, joita suunnitelmista ei löydy, mutta olisi ehkä hyvä löytyä?
2. HAASTATELLAAN ERI ALOJEN EDUSTAJIA
Anna kullekin oppilaalle tehtäväksi haastatella valitsemaansa aikuista (huoltaja, kummi tms. tuttu) hänen töistään seuraavan kysymyslistan avulla. Oppilaat esittelevät haastattelun tulokset toisilleen pienryhmissä. Keskustelkaa kysymyksistä 10 ja 11 vielä yhdessä koko luokan kesken.
- Mikä on ammattinimikkeesi?
- Mitä olet opiskellut ja missä?
- Olivatko ympäristöasiat tai ilmastonmuutos millään tavalla esillä opiskelussasi?
- Mitä teet työpäivän aikana?
- Mitä teet yksin ja mitä yhdessä muiden kanssa?
- Mikä on parasta työssäsi?
- Miten tässä työssä voi kehittyä?
- Millainen ihminen sopii tähän työhön?
- Millaisia haasteita näet työpaikallasi tulevaisuudessa?
- Liittyykö ilmastonmuutos näihin haasteisiin?
- Miten tämä työpaikka ja täällä suoritettavat toiminnot liittyvät suoraan tai epäsuorasti ilmastonmuutokseen?
- Miksi tämä työpaikka on olemassa? Mitä hyötyä tästä työpaikasta on?
- Keksi oma kysymys!
3. UNELMIENI TYÖPAIKKA
Ajattele aikaa 10 vuoden päähän, jolloin olet itse mukana työelämässä. Kirjoita lyhyesti (noin 7-10 lausetta) tulevaisuuden unelmatyöpaikastasi. Tehtävä voidaan kirjoittamisen sijaan toteuttaa myös kuvakollaasina tai piirtämällä sarjakuva.
- Missä haluaisit olla silloin töissä?
- Missä unelmiesi työpaikka sijaitsee ja mitä siellä tehdään?
- Miten unelmiesi työpaikalla huomioidaan ilmastonmuutos?
4. ELÄMÄNI AIKAJANA
Luodaan valitulla tekniikalla oman elämän aikajana, joka ulottuu myös tulevaisuuteen, esimerkiksi 30 vuoden päähän. Millaisena näyttäytyy elämä ilmastonmuutoksen muuttamassa maailmassa? Tehtävä voidaan toteuttaa myös yhteistyössä kuvataiteen opettajan kanssa.
5. TYÖPAIKKOJEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT
Työpaikoilla on käytössä erilaisia ympäristöjärjestelmiä, mm. Green Office, EcoStart ja Ekotuki. Oppilaat tutustuvat järjestelmiin ja tekevät niistä pienet esitelmät. Mikä niiden tarkoitus on? Mitä niissä tehdään ja miten ne toimivat? Kuka niitä ylläpitää?
6. TUTKI TET-PAIKKAASI ILMASTONÄKÖKULMASTA
Anna oppilaille TET-harjoitteluun mukaan Ilmasto-TET -materiaaleista löytyvä valmis kysymyslista, jonka avulla oppilaat voivat tutkia työpaikalla erilaisia ilmastoon vaikuttavia tekijöitä. Lista löytyy täältä (teht. 4): http://ilmasto.org/sites/default/files/ilmasto_tet_malli_16-06-16.pdf
Valtaosa tehtävistä on muokattu Ilmasto-TET -hankkeen materiaaleista:
http://ilmasto.org/sites/default/files/ilmasto_tet_malli_16-06-16.pdf
Kuvagalleria
Nämä kuvat ovat vapaasti käytössäsi kyseisen kuvan CC-lisenssin mukaisesti (Esim. mainitse kuvaaja käyttäessäsi kuvaa).
Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät Flickr-kuvagalleriasta täältä.
Lähteet ja lisälukemista
Sitran trendit: Vakaa työ murenee (Sitra 2014)
http://www.sitra.fi/artikkelit/sitran-trendit-vakaa-tyo-murenee
Näin ilmastonmuutos mullistaa työn (Huili-lehti 2019) http://www.huililehti.fi/nain-ilmastonmuutos-mullistaa-tyon/
The future of work in a changing natural environment: Climate change, degradation and sustainability (ILO 2018) https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/—dgreports/—cabinet/documents/publication/wcms_644145.pdf
Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014)
http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/TEM_valtioneuvoston_strategia_cleantechliiketoiminnan_edistamisesta_06052014_0.pdf
The Future of Work: Consider the Changing Climate (Pacific Standard 2015)
https://psmag.com/the-future-of-work-consider-the-changing-climate-be61b70ef051#.3qjnlql13 http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ilmasto_ja_ilma/Etatyo_vahentaa_liikenteen_ruuhkahuippuj(31215)
Ilmasto-TET -opas (Ilmari-hanke 2015)
https://ilmastotetnyt.wordpress.com/ilmasto-tet-kasikirja/
Portinvartijat- eli kuinka tehdä energiansäästöstä mahdollista (Kaskinen ym. , Demos Helsinki 2009)
http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/portinvartijat-eli-kuinka-tehda-energiansaastosta-mahdollista/
Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen (MIELI Suomen Mielenterveys ry/ Panu Pihkala 2019) https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/ilmastoahdistusraportti-mieli2019-web.pdf