Ilmastonmuutos äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa
Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla ilmastonmuutosta voidaan käsitellä hyvin monipuolisesti eri tekstilajien ja mediakasvatuksen näkökulmasta. Vaikuttavan viestinnän, argumentoinnin ja tunneilmaisun keinot ovat merkittäviä äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla opittavia taitoja, joita tarvitaan ilmastokasvatuksessa, ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

UNclimatechange
Äidinkielen ja kirjallisuuden artikkeli koostuu seuraavista osioista:
Mediakasvatus ilmastokasvatuksen välineenä
– Ilmastoaiheista uutisoidaan vaihtelevasti
– Ilmastonmuutos ei ole helppo nakki toimittajallekaan
– Ilmastonmuutos on oiva aihepiiri medialukutaidon opetteluun
Tiedeviestinnän keinoin maailmaa muuttamassa
Ilmastoviestinnän haasteet ovat voitettavissa
– Ilmastonmuutos on hankala hahmottaa ja helppo sivuuttaa
– Vinkit viestin läpimenoon
Kaunokirjallisuus muutosvoimana
– Ilmastonmuutos kaunokirjallisuudessa
– Tarinat tunteiden tulkkina
Tehtäviä
Kuvagalleria
Lähteet ja lisälukemista
Mediakasvatus ilmastokasvatuksen välineenä

NASA Goddard Space Flight Center
Ilmastonmuutosta voi tarkastella luonnontieteellisenä ilmiönä ja yhtä lailla siihen liittyy ilmastopolitiikan ratkaisujen hakua ja valtataistelua. Mediassa ovat esillä myös erilaiset teknologiset ja sosiaaliset ilmastoratkaisut ja ilmastokysymyksistä kerrotaan myös ihmisten ja tarinoiden kautta. Erilaisiin ilmastoviesteihin tulisikin suhtautua lähdekriittisyydellä pohtien minkälaisia keinoja ilmastonmuutosta käsittelevät tekstit käyttävät, millaisiin tunteisiin ne vetoavat ja mitä arvoja ne meille välittävät.
Tiedeviestinnän keinoin maailmaa muuttamassa

Wild Center
Yhteiskunnan kehityksen kannalta on oleellista, että tutkijoiden tulokset saadaan akateemisesta maailmasta myös julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon pohjaksi: Tiedeartikkeleilla ei voida muuttaa maailmaa, mutta niiden tulosten viestimisen avulla ehkä jo voidaankin.
Tiedeviestinnällä tai sen synonyyminä toimivalla tieteen popularisoinnilla tarkoitetaan tieteestä ja uusista tutkimustuloksista viestimistä yleistajuisesti suurelle yleisölle tai rajatummalle joukolle, kuten nuorille. Tiedeviestijä toimii ikään kuin tulkkina tiedeyhteisön ja suuren yleisön välillä. Lisäksi tiedeviestintä voi olla myös asiantuntija-apua ja tiedon välittämistä toisille tutkijoille ja päättäjille päätöksenteon tueksi. Viestintäkanavia voivat olla esim. luennot tai sosiaalinen- tai perinteinen media.
Ilmastoviestinnän haasteet ovat voitettavissa

World Bank Photo Collection
Vaikka ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia muutoksia luonnonympäristöihin, on se ihmisen näkökulmasta kuitenkin ennen kaikkea yhteiskunnallinen ongelma. Ihmiset ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen yhteisellä toiminnallaan ja yhteistoiminta on myös ainut tapa ratkaista ongelma. Yksittäisten ihmisten kulutusvalinnoillakin on merkitystä, mutta vielä ratkaisevampaa on ihmisjoukkojen yhdessä tekemät päätökset esimerkiksi energiantuotantomuodoistamme ja kaavoituksesta.
Ilmastonmuutosta on käsitelty paitsi tietoteksteissä, uutisissa ja dokumenteissa, myös mm. blogeissa, mielipidekirjoituksissa, elokuvissa, mainoksissa, teatterissa ja kaunokirjallisuudessa.
Edellä käsiteltiin lähdekriittisyyden ja median viestien tulkinnan taitojen tärkeyttä ilmastokysymyksissä, mutta yhtä tärkeää on osata myös itse tuottaa erilaisia viestejä: hyvin perusteltuja kirjoituksia sosiaalisessa mediassa, mielipidekirjoituksia, kansalaisaloitteita, puheita ja kampanjamainosten tekstejä. Kirjallisten viestien ohella ovat nykyään yhä tärkeämmässä roolissa videot, joissa yhdistyvät tekstit, liikkuva kuva ja musiikki.
Tekstin tuottamisen lisäksi myös esiintymis- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä. Miten perustella oma mielipiteensä neuvottelu- tai väittelytilanteessa monipuolisesti ja rauhallisesti? Miten toimitaan kokoustilanteessa? Miten pitää kuulijakuntaan vetoava luento tai puhe? Näiden taitojen harjoittelussa äidinkielen opetus on keskeisessä roolissa. Ilmastonmuutosta ratkaistaan siis myös äidinkielen tunnilla.
Kaunokirjallisuus muutosvoimana

brlmk
Kieli on vuorovaikutusta: se on avain mielikuviin, vaikuttamiseen, arvoihin ja tunteisiin. Kirjallisuus onkin voimallinen tapa muuttaa maailmaa. Vaikka muutokset eivät välttämättä ole suoraviivaisia ja nähtävissä heti, on kirjallisuuden suurilla tarinoilla potentiaalia muuttaa tapaamme nähdä maailmaa.
Ympäristöliikkeen kannalta merkittävimpiä teoksia on yhdysvaltalaisen biologi Rachel Carsonin vuonna 1962 julkaistu tietokirja Äänetön kevät (Silent Spring), jonka julkaisua pidetään koko maailmanlaajuisen ympäristöliikkeen lähtölaukauksena. Kaunokirjallisuuden vaikutuksen voima voi olla ainakin yhtä suuri: Millaisena suomalaiset kokisivatkaan suomalaisuuden ilman Väinö Linnan tuotantoa tai naisten aseman ilman Minna Canthin tekstejä? Ainakin lapsuudessa ja nuoruudessa luetuilla ympäristöaiheisilla tai luontoon sijoittuvilla saduilla ja tarinoilla voi myös olla vaikutusta luontosuhteemme muodostumisessa.
Tehtäviä
Oppilaat valitsevat alla olevasta kirjalistasta kirjan ja luettuaan sen tekevät siitä kirja-arvostelun. Arvostelut voidaan tehdä myös postereiksi, jotka laitetaan luokan seinälle. Postereihin voi sisällyttää myös kuvia, oppilaiden itse keksimiä symboleja, pieni tietoisku kirjailijasta tai ilmastonmuutoksesta tms. Lopuksi oppilaat kulkevat luokassa, lukevat toisten arvostelut ja antavat jokaiselle post-it lapuilla riittävän tarkkaa positiivista palautetta.
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa
Laura Lähteenmäki: Niskaan putoava taivas
Laura Lähteenmäki: Kaiken peittävä tulva
Laura Lähteenmäki: Karrelle polttava helle
Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta
Alan Weisman: Maailma ilman meitä
Henriikka Tavi: Joulukuu
http://www.poesia.fi/wordpress/wp-content/uploads/Tavi-Henriikka_11-12-Joulukuu.pdf
Luokkaan perustetaan lukupiiri, jonka teemana on ilmastonmuutos. Lukupiirissä luetaan ilmastoaiheisia kirjoja siten, että oppilaat saavat itse valita minkä kirjan lukevat. Lukupiirissä voidaan pitää keskustelutunteja esim. 50-100-150 ja 200 sivun jälkeen. Keskustelutunneilla voidaan käsitellä kaikille yhteisiä kysymyksiä esim.
– Miten ilmastonmuutos ilmenee teoksessa?
– Mitä odotat, että kirjassa tapahtuu seuraavaksi?
– Minkälaisia tunteita odotat, että kirjan lukeminen sinussa herättää?
– Minkälaisia tunteita kirja sinussa herätti?
– Millä tavoin kirja pyrkii vaikuttamaan lukijaan?
– Minkälaisia tulevaisuuden näkymiä kirja tarjoaa?
Opettaja huolehtii, että keskustelutuntien päätteeksi jää toiveikas tunnelma. Vinkki! Jotta nuoret osaisivat puhua helpommin kirjan herättämistä tunteista, voit hyödyntää opetuksessa kuvakortteja esim. tunnekortteja, Ateneumin taidepakkaa tms.
3. SEURATAAN MEDIAN ILMASTOKESKUSTELUA
Etsitään lehdistä, netistä tai muista tiedotusvälineistä ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia esim. seuraavista näkökulmista:
- Positiivisia uutisia ilmastonmuutoksesta. Myönteiset uutiset voivat liittyä esimerkiksi siihen, miten ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on jo edistytty tai mitä uusia mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen on löydetty.
- Tavallisen ihmisen arkipäivää koskettavia uutisia ilmastonmuutoksesta. Mitä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan omassa arkipäivässänne löydätte? Tehkää löytämistänne keinoista vaikkapa juliste koulun seinälle.
- a) Tiedotusvälineetkään eivät aina ole täysin puolueettomia ja etenkin internetistä voi löytää varsin erilaisia näkökulmia samoihin asioihin. Yrittäkää löytää ilmastonmuutosta koskevia uutisia, joiden taustalta välittyy joku tietty näkökulma. Millaisia näkökulmia löydätte? Mitä intressejä arvelette niiden takana piilevän?
b) Etsikää eri tahojen kannanottoja ilmastonmuutosta koskeviin seikkoihin. Millaisia eri mielipiteitä löydätte? Minkä seikkojen arvelette vaikuttavan näihin näkökantoihin (esimerkiksi mitä asioita nämä tahot pitävät tärkeinä)?
Tehtävä on poimittu Ilmasto jäähylle! -oppaasta: http://static.ecome.fi/upload/1498/Ilmasto_jaahylle_opettajanvihko.pdf
Vaikuttamistaidot ovat hyvin tärkeässä roolissa ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa. Niitä voi harjoitella myös muilla kuin ilmastonmuutokseen liittyvillä aiheilla. Tehdään seuraavia vaikuttamistaitojen harjoitteita: http://www.valtikka.fi/ohjaajille/menetelmapankki/oppituntimalleja/vaikuttamisen-taidot
Laaditaan ryhmissä koululle oma ilmastoviestinnän suunnitelma. Vinkkejä suunnitelman laatimiseen otetaan kuntien ilmastoviestinnän suunnitteluun tehdystä vinkkilistasta, joka löytyy netistä hakusanoilla CHAMP ohjeita ilmastoviestinnän suunnitteluun. Viestintä suunnitelman lisäksi voidaan toteuttaa myös viestintätoimenpiteitä: suunnitella sosiaalisen median kampanja tai kirjoittaa tiedote. Tiedotteen kirjoittamiseen löytyy paljon vinkkejä internetistä.
Tehdään ilmastoaiheisia lavarunoja Harri Hertellin ohjeilla ja pidetään luokan oma Poetry Slam http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/lavarunoilija-harri-hertellin-vinkit-nain-teet-lavarunon
Miettikää millainen on tulevaisuuden maailma, jossa ilmastonmuutos on saatu riittävästi hidastettua. Kirjoittakaa uutisjuttuja tuosta maailmasta: miten siellä asutaan, syödään ja liikutaan? Mitä muita ongelmia on ratkennut kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähennettyä? Miten tähän tilanteeseen on päästy?
Oras Tynkkynen on kokenut ilmastovaikuttaja ja -viestijä. Katsotaan hänen puheensa “Me kieltäydymme luopumasta toivosta” ja kirjataan sen aikana ylös:
a) millaisia vaikuttamiskeinoja hän käyttää puheessaan yleisön vakuuttamiseksi
b) millä tavoin hän perustelee näkökulmansa, jonka mukaan ilmastonmuutos voidaan ratkaista
Puhe löytyy täältä: http://ilmasto.org/ilmastonmuutoksen-hillinta-vaatii-tekoja/me-kieltaydymme-luopumasta-toivosta
Kerätään erilaisia mainoksia ja pohditaan mitä kuluttajaan vetoavia keinoja niissä on käytetty. Vedotaanko mainoksissa ympäristöarvoihin? Onko havaittavissa viherpesua?
Järjestetään ilmastoneuvottelut luokan kesken. Ohjeiksi voi soveltaa YK-liiton MiniMUN kokoussimulaation ohjeita. Ilmastoneuvotteluissa on tavoitteena saada aikaan kokoukseen osallistuvien maiden yhteinen, mahdollisimman kunnianhimoinen näkemys ja tavoitteet siitä, miten ilmastokriisi ratkaistaan. http://www.ykliitto.fi/koulutus-ja-oppimateriaalit/malli-yk-kokoukset/minimun
Huom! Suomi toisena kielenä opetukseen löytyy ilmastoaiheinen tehtäväkokonaisuus “Sadetta ja aurinkoa” Uusi Tekstitulkki (2013) -opetuskansiosta.
Ohjeen kuuteen muuhun samantyyppiseen projektiin (mm. ilmastokampanjan suunnittelu jne. löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/7-mallia-lasten-ja-nuorten-vaikuttavaan-ilmastotoimintaan/ Media unohti aikamme suurimman katastrofin (Vihreä Lanka 2012) Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen Näkökulmia mediakasvatukseen (Kynäslahti, Kupiainen ja Lehtonen (toim.), Mediakasvatusseuran julkaisuja 2007) Is it worth trying to reframe climate change? Probably not (vox.com 2016) Pallo jalassa – ilmastonmuutos ahdistaa (Maailman Kuvalehti 2009) Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Panu Pihkala. Kirjapaja (2017). Ilmastonmuutoksen popularisointi tieteen erikoislehdissä (Hult 2011) The impact of childhood reading on the development of environmental values. (Freestone & O’Toole, Environmental Education Research 2016) http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13504622.2014.989962 The rise of climate fiction: When literature takes on global warming and devastating droughts (Salon.com 2014) http://www.salon.com/2014/10/26/the_rise_of_climate_fiction_when_literature_takes_on_global_warming_and_devastating_droughts/ Toiminnalliset menetelmät (ELÄ! Elämän Punaista Lankaa Etsimässä) Tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksenteon tueksi (Ilmatieteenlaitos) http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastoviestinta Näkökulma: Ilmastonmuutoksen sietämätön abstraktius (maailma.net 2013) Why Everything You Know About Science Communications is Wrong, and More Science is the Answer (Cool Green Science 2013) Tekojen ja valintojen merkityksistä (BIOS-tutkimusyksikkö 2019) Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen.MIELI Suomen Mielenterveys ry / Panu Pihkala (2019). https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/ilmastoahdistusraportti-mieli2019-web.pdf Ilmastotunteista kirjoittaminen innostaa toimintaan: http://www.tahsaatio.fi/ilmastotunteista-kirjoittaminen-innostaa-toimintaan/ Ilmastoterveisiä Etelästä! Opettajan opas ilmastonmuutokseen, ilmastoviestintään ja vastamainostyöpajan ohjaamiseen. Materiaalin latauslinkki löytyy täältä (kohta 11) https://openilmasto-opas.fi/ota-kayttoosi-ilmastoterveisia-etelasta-hankkeen-tehtavat-ja-taustamateriaalit/ Uneksi minulle parempi maailma (Hyvän sään aikana):
Meemit ovat nopeasti toteutettava, ajan hermolla oleva ja hyvin tehtynä helposti somessa leviävä viestimistapa. Mieti mitä olet viime aikoina oppinut ilmastonmuutoksesta tai mikä sinua mietityttää, ärsyttää tai innostaa ilmastokeskustelussa. Juttele asiasta parisi/ ryhmäsi kanssa. Kirjoittakaa Googleen sana meme generator ja etsiytykää johonkin generaattoriin, esim. imgflip.com on hyvin toimiva generaattori. Valitkaa sopiva kuva (vaihtoehtoja on yli 1000) ja kirjoittakaa siihen naseva teksti. Näyttäkää valmiit meemit toisillenne ja levittäkää niitä koulun somessa, sekä omissa some-kanavissanne!
Projektin tarkoituksena on kannustaa kuntapäättäjiä suurempiin ilmastotekoihin kertomalla heille paikkakunnan lasten ja nuorten mielipide asiasta, eli välittämällä heille lasten ja nuorten viestejä. Toteuttajatiimi kerää projektissa muilta lapsilta ja nuorilta viestejä, kuten kirjeitä, runoja, sarjakuvia, piirrustuksia tai maalauksia ja luovuttaa ne kunnan päättäjille kysyen, mitä he aikovat tehdä kunnassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Projekti sopii kaiken ikäisten lasten ja nuorten toteutettavaksi, myös alakouluikäisille! Ykistyiskohtaiset ohjeet projektin toteuttamiseen löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/enemman-kuntavaikuttamista/
Vastamainonta on erinomainen tapa käsitellä ilmasto-aiheisiin liittyvää mainosmaailmaa. Ilmastoterveisiä Etelästä-hankkeessa on tuotettu monenlaista materiaalia, jonka tarkoituksena on helpottaa ilmasto- ja vastamainosaiheiden käsittelyä koulussa. Materiaalit löytyvät täältä: https://openilmasto-opas.fi/ota-kayttoosi-ilmastoterveisia-etelasta-hankkeen-tehtavat-ja-taustamateriaalit/ (erityisesti kohta 9)
Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa kerättiin syksyn 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana yli 100 ilmastonmuutosta käsittelevää otsikkoa (uutisia ja muunlaisia juttutyyppejä). Tulosta otsikot ja jaa ne pienryhmille. Ryhmät leikkaavat otsikot irti papereista ja lajittelevat ne etsien niistä sovittujen teemojen mukaisia otsikoita (2-4 teemaa / ryhmä). Jokaisesta teemasta tehdään oma posteri. Lue tehtävän tarkempi ohjeistus ja tulosta otsikot täältä (kohta 3): https://openilmasto-opas.fi/ota-kayttoosi-ilmastoterveisia-etelasta-hankkeen-tehtavat-ja-taustamateriaalit/
Nuorten akatemia on julkaissut valmiin aamunavausmateriaalin ilmastonmuutoksesta ja ilmastovaikuttamisesta. https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-ilmastonmuutoksesta/
Hae netistä uutisia viimeisimmästä ilmastosopimusta käsittelevästä kokouksesta. Katso, millaisia kuvia on valittu esittämään ilmastoneuvotteluja. Onko kuvissa henkilöitä vai jotain muuta? Jos kuvissa on henkilöitä, millaisia he ovat – korostuvatko kuvavalinnoissa esimerkiksi tietyt kansallisuudet, sukupuolet tai asetelmat ja mitä kuvissa olevat ihmiset tekevät?Kuvagalleria
Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät äidinkielen Flickr-kuvagalleriasta täältä.
Lähteet ja lisälukemista
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/media-unohti-aikamme-suurimman-katastrofin
http://www.maailma.net/artikkelit/tutkimus_vahvistaa_tutkijat_samanmielisia_ihmisen_osuudesta_ilmastonmuutokseen?utm_content=buffer44556&utm_medium=social&utm_source=facebook.com&utm_campaign=buffer
http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-99964-1-4.pdf
http://www.vox.com/2016/3/15/11232024/reframe-climate-change
https://www.maailmankuvalehti.fi/2009/11/pitkat/pallo-jalassa-ilmastonmuutos-ahdistaa
(Kirja perehtyy ympäristötunteiden syihin ja seurauksiin auttaen ymmärtämään kysymysten meissä aiheuttamia reaktioita.)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30100/Hult_Karoliina.pdf?sequence=1
http://www.ela.fi/akatemia/toiminnalliset.php
http://maailma.net/artikkelit/nakokulma_ilmastonmuutoksen_sietamaton_abstraktius
http://blog.nature.org/science/2013/03/01/dan-kahan-climate-changescience-communications/
https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/
https://hyvansaanaikana.fi/uneksi-minulle-parempi-maailma/