Vähemmän dramaattisia, mutta silti konkreettisia seurauksia koetaan esimerkiksi urheilu- ja muotimaailmassa. Talviurheilukilpailuja joudutaan lumen puutteen vuoksi siirtämään ja maratoonareita joutuu yhä yleistyvien helleaaltojen vuoksi sairaalaan. Vaateteollisuus tekee taloudellista tappiota, koska talvimallistoa ei saada kaupaksi, sillä ihmisillä ei leutoina talvina ole tarvetta paksuille toppatakeille.

Arkipäiväinen toimintamme vaikuttaa ilmastonmuutokseen, halusimmepa tai emme. Kasvihuoneilmiön, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja hirmumyrskyjen lisäksi ilmastonmuutoksen sanastoa ovat kohtuus, kauppakassi, aurinkoenergia ja polkupyöräily. Kuluttajavalintojen ohella ilmastosanastoon kuuluvat myös medialukutaito, tiedonvälitys, äänestäminen, argumentointitaidot, lobbaaminen ja mielenosoitukset.

Wild Center

YK on keskeinen toimija valtioiden välisen ilmastonmuutoksen vastaisen työn järjestämisessä. Tärkeimmistä nykyisistä ilmastopoliittisista linjauksista on päätetty YK:n ilmastosopimuksessa, joka solmittiin Rio de Janeirossa Brasiliassa vuonna 1992. Sen tavoitteena on ollut saada ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle. Itse sopimus ei sisällä määrällisiä velvoitteita, vaan niistä on sovittu sopimusta tarkentavassa, teollisuusmaita koskevasssa, vuoteen 2020 voimassa olevassa Kioton pöytäkirjassa.

Joulukuussa 2015 hyväksyttiin Pariisin sopimus, jonka on määrä astua voimaan vuonna 2020. Sopimuksen asettamien velvoitteiden mukaan maiden tulee mm. laatia ja toteuttaa omat kansalliset ilmastonmuutosta hillitsevät ja siihen sopeuttavat ohjelmat. Ennen sopimuksen voimaan astumista valtioiden tulee allekirjoittaa se, hyväksyä lopullisesti ja saattaa se voimaan omissa maissaan kansallisten elinten (Suomessa eduskunta) antamalla vahvistuksella.

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää siis yhteiskuntien muuttuvan vähäpäästöisemmiksi joka puolella maailmaa. Viimeistään päästövähennyksistä sopimisen jälkeen työhön on ryhdyttävä konkreettisesti ja silloin mukaan tarvitaan valtioiden lisäksi entistä enemmän toimijat kaikilta yhteiskunnan aloilta kunnista eri elinkeinoihin ja kansalaistoimijoihin. Päästöjen merkittävään vähentämiseen ei välttämättä kuitenkaan tarvita uusia innovaatioita tai suuria pääomia. Maailmassa on jo monia toimivia ilmastoratkaisuja, joiden monistaminen vaikuttaisi merkittävästi paitsi päästöjen vähenemiseen, myös mm. terveyteen ja luonnonvarojen kestävämpään käyttöön.

Pariisin sopimuksen astuttua voimaan se velvoittaa entistä useammat tahot mukaan päästövähennystoimiin ja asettamaan entistä tiukempia velvoitteita. Ilmastonsuojelutyö ei kuitenkaan ala vasta silloin, vaan monet toimijat ovat tehneet työtä paikallisella ja kansallisella tasolla, sekä kansainvälisenä yhteistyönä jo pitkään. Esimerkiksi energiantuotannossa tämä näkyy siten, että suuria aurinkovoimaloita perustetaan eri puolilla maailmaa kiihtyvällä tahdilla.

Globalisaatio, jota tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys on edistänyt, asettaa haasteita kulttuurien moninaisuudelle ja voi johtaa kiristyvään kilpailuun niukkenevista resursseista. Samalla se kuitenkin synnyttää myös mahdollisuuden uudenlaiseen vuoropuheluun eri kulttuurien välillä. Kulttuurien vuorovaikutuksen kehittyminen, kulttuurisen monimuotoisuuden tunnistaminen ja tietoisuus ihmiskunnan yhtenäisyydestä voivat johtaa lisääntyvään solidaarisuuteen maailmassa. Kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamista, suvaitsevaisuutta, vuoropuhelua ja yhteistyötä luottamuksen ja ymmärryksen ilmapiirissä voidaan pitää parhaina kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takeina.

Kansainvälisen yhteistyön toimivuuden ehtona on ihmisten kyky ymmärtää toisenlaisista kulttuureista tulevien ihmisten näkökantoja ja halu löytää ratkaisuehdotuksia yhdessä. Kielitaito on kulttuurien välisen kommunikaation kivijalka. Kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat esimerkki tilanteesta, jossa tarvitaan kovaa halua yhteisten näkemysten löytämiseen.

Ilmastokasvatuksen näkökulmasta panokset eivät välttämättä ole yhtä kovat kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, mutta empatian piirin laajentaminen omasta lähipiiristä myös toisella puolella maailmaa asuvan ihmisen elämään on silti keskeinen tekijä globaalin ilmastonmuutoksen torjuntaan motivoimisessa. Tässä auttaa esimerkiksi se, että yhdessä pohditaan ja tutustutaan siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten elämään ja millaisia toimia he tekevät ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Steve Oliver Too

Ilmastoaiheen kautta päästään helposti käsiksi viestinnän alan koko kirjoon, mutta keskustelua seuraava saa olla tarkkana viestien tarkoitusperistä: tehokkaan ja oikeellisen viestinnän ohella liikkeellä on paljon myös hyväntahtoista mutta virheellistä tietoa aiheesta, luuloja ja huhupuheita, sekä ilmastonmuutoksen kieltäjien tarkoituksellista keskustelun viemistä väärille raiteille. Siksi jokaiseen ilmastoviestiin tulisi suhtautua erityisellä lähdekriittisyydellä. Mediakasvatuksen näkökulmasta ilmastonmuutos onkin erityisen mehevä aihe.

Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskevista lehtiteksteistä voidaan tarkastella millaisiin lukijoiden asennetta tai käyttäytymistä koskeviin tavoitteisiin teksteillä pyritään tai mistä lähteistä tai kenen intresseistä käsin esimerkiksi tiettyjä energiamuotoja on käsitelty. Lehtitekstien sisältöjä on hyvä merkityksellistää oppilaille pohtimalla yhdessä, miten tekstissä esitetyt asiat liittyvät oppilaiden elämään ja mitä oppilaat niistä ajattelevat. Myös sisällöiltään harhaanjohtavia ja virheellisiä tekstejä voidaan ottaa esille ja pohtia yhdessä niiden lähteitä ja tarkoitusperiä.

UNclimatechange

Lähdekriittisyyden ja median viestien tulkinnan taidot ovat tärkeitä ilmastokysymyksissä, mutta yhtä tärkeää on osata myös itse tuottaa erilaisia viestejä: hyvin perusteltuja kirjoituksia sosiaalisessa mediassa, mielipidekirjoituksia, kansalaisaloitteita, puheita ja kampanjamainosten tekstejä. Kirjallisten viestien ohella ovat nykyään yhä tärkeämmässä roolissa myös videot, joissa yhdistyvät tekstit, liikkuva kuva ja musiikki.

Tekstin tuottamisen lisäksi myös esiintymis- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä. Miten perustella oma mielipiteensä neuvottelu- tai väittelytilanteessa monipuolisesti ja rauhallisesti? Miten toimitaan kokoustilanteessa? Miten pitää kuulijakuntaan vetoava luento tai puhe? Näiden taitojen harjoittelussa myös kielten opetus on keskeisessä roolissa. Ilmastonmuutosta ratkaistaan siis myös kielten tunnilla.

Ilmastoviestintään liittyvissä kysymyksissä on hyvä ottaa huomioon se, että suuruudessaan aihe herättää monenlaisia tunteita. Olivatpa tunteet minkälaisia tahansa, on tärkeää hyväksyä ne ja pyrkiä esimerkiksi keskustelun avulla myös purkamaan niitä. Opetussuunnitelmankin mukaan tunteiden käsittelylle annetaan opetuksessa tilaa, ja tarpeen mukaan vaikeita asioita voidaan käsitellä myös koulun opetuskielellä.