Ilmastonmuutos kielten opetuksessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt. Elämme parhaillaan monenlaisten toisiinsa kytkeytyvien kriisien aikaa. Ilmaston kuumeneminen on niistä yksi keskeisin, sillä se voimistaa monia muita kriisejä. Kaikilla oppiaineilla on annettavaa ilmastokriisin ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Tällä sivulla käsitellään ilmastonmuutosta kielten opetuksen näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja tietojen, taitojen ja toimintatapojen jakamista. Kielten osaaminen on tässä välttämätön edellytys. Toisaalta myös esimerkiksi medialukutaidon kehittäminen on tärkeässä roolissa aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa. Ilmastonmuutos on tässä mainio käytännön esimerkki ja harjoituskohde.

---

Kielten opettaja ilmastokasvattajana

Kielten opettaja suuntaa oppilaiden ajatuksia ja välittää heille tietynlaista maailmankuvaa valitsemillaan tekstipätkillä, kuunteluharjoituksilla ja keskustelutehtävien aiheilla. Ympäristönäkökulmien esiin tuominen ja avoin keskustelu ilmastoaiheista on paikallaan aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Keskustelu ja käytännön viestintätaitojen harjoittelu auttaa oppilaita kasvamaan osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kielten oppikirjoissa ilmastonmuutosta ja muita kestävän kehityksen teemoja käsitellään nykyään yllättävän paljon. Monet kielten opettajat siis toimivat työssään ilmastokasvattajina, vaikka vain harva on saanut aiheesta minkäänlaista koulutusta. Julkisessa keskustelussa on liikkeellä paljon ilmastonmuutokseen liittyvää virheellistä tietoa. Onkin tärkeää, että myös kieltenopettaja tarkistaa tietonsa ilmastonmuutoksesta, ettei vahingossa tule opettaneeksi asioita väärin tai vahvistaneensa oppilaiden virheellisiä mielikuvia asioista.

---

Ilmastonmuutos ratkaistaan kansainvälisellä yhteistyöllä

Ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia muutoksia luonnonympäristöihin, mutta ihmisen näkökulmasta se on kuitenkin ennen kaikkea yhteiskunnallinen ongelma. Ihmiset ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen yhteisellä toiminnallaan ja yhteistoiminta on myös ainut tapa ratkaista ongelma. Yksittäisten ihmisten kulutusvalinnoillakin on merkitystä, mutta vielä ratkaisevampaa on ihmisjoukkojen yhdessä tekemät päätökset esimerkiksi energiantuotantomuodoistamme, kaavoituksesta, junareiteistä ja verotuksesta.

Opetussuunnitelmat kehottavat syventämään kielten opetuksen avulla kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä pohtimalla erilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä. Ilmastonmuutos ja sen ratkaiseminen kansainvälisellä yhteistyöllä on eräs konkreettinen ja merkittävä tällainen kysymys.

Valtioiden välisiä sopimuksia tehdään YK:n ilmastoneuvotteluissa

YK on keskeinen toimija valtioiden välisen ilmastonmuutoksen vastaisen työn järjestämisessä. Tärkeimmistä nykyisistä ilmastopoliittisista linjauksista on päätetty YK:n ilmastosopimuksessa, joka solmittiin Rio de Janeirossa Brasiliassa vuonna 1992. Sen tavoitteena on ollut saada ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle. Itse sopimus ei sisällä määrällisiä velvoitteita, vaan niistä on sovittu sopimusta tarkentavassa, teollisuusmaita koskevassa, vuoteen 2020 voimassa olleessa Kioton pöytäkirjassa.

Joulukuussa 2015 hyväksyttiin Pariisin sopimus, joka täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta. Pariisin ilmastosopimus on kansainvälinen, oikeudellisesti sitova sopimus ilmastonmuutoksesta. Sen tavoitteena on, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt käännetään laskuun mahdollisimman pian ja maapallon keskilämpötilan nousu pysyy selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Sopimus astui voimaan 4.11.2016.

YK:n ilmastopuitesopimuksen ylin päättävä elin on osapuolten konferenssi (Conference of the Parties, COP). YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen allekirjoittajamaat kokoontuvatkin tarkastelemaan ilmastopolitiikkaansa vuosittain marras-joulukuussa kansainvälisiin ilmastokokouksiin. Viime vuosina kokous on pidetty mm. Bakussa (COP29), Dubaissa (COP28), Sharm el-Sheikhissä (COP27) ja Glasgow´ssa (COP26). Ensimmäinen kokous (COP 1) pidettiin Berliinissä vuonna 1995.

Päästöjä on vähennettävä kaikilla yhteiskunnan aloilla

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää, että yhteiskunnat muuttuvat vähäpäästöisemmiksi joka puolella maailmaa. Mukaan tarvitaan valtioiden lisäksi entistä enemmän toimijat kaikilta yhteiskunnan aloilta kunnista eri elinkeinoihin ja kansalaistoimijoihin. Päästöjen merkittävään vähentämiseen tarvitaan uusia innovaatioita ja pääomaa, mutta jo olemassa olevilla keksinnöilläkin päästään pitkälle. Maailmassa on jo monia toimivia ilmastoratkaisuja, joiden monistaminen vaikuttaisi merkittävästi paitsi päästöjen vähenemiseen, myös mm. terveyteen ja luonnonvarojen kestävämpään käyttöön. Ne pitää vain ottaa laajamittaisesti käyttöön.

Pariisin sopimus velvoittaa valtiot päästövähennystoimiin ja asettamaan entistä tiukempia velvoitteita eri toimijoille. Monet toimijat ovat toki tehneet työtä paikallisella ja kansallisella tasolla, sekä kansainvälisenä yhteistyönä jo pitkään. Esimerkiksi energiantuotannossa tämä näkyy mm. siten, että suuria tuuli- ja aurinkovoimaloita perustetaan eri puolilla maailmaa edelleen kiihtyvällä tahdilla.

Kansainvälinen yhteistyö vaatii kulttuurista ymmärrystä

Globalisaatio, jota tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys on edistänyt, asettaa haasteita kulttuurien moninaisuudelle. Se voi johtaa myös kiristyvään kilpailuun niukkenevista resursseista maailmassa. Samalla se kuitenkin synnyttää myös mahdollisuuden uudenlaiseen vuoropuheluun eri kulttuurien välillä. Kulttuurien vuorovaikutuksen kehittyminen, kulttuurisen monimuotoisuuden tunnistaminen ja tietoisuus ihmiskunnan yhtenäisyydestä voivat johtaa lisääntyvään solidaarisuuteen maailmassa.

Kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamista, suvaitsevaisuutta, vuoropuhelua ja yhteistyötä luottamuksen ja ymmärryksen ilmapiirissä voidaan pitää parhaina kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takeina. Kansainvälisen yhteistyön toimivuuden ehtona on ihmisten kyky ymmärtää toisenlaisista kulttuureista tulevien ihmisten näkökantoja ja halu löytää ratkaisuehdotuksia yhdessä. Kielitaito on kulttuurien välisen kommunikaation kivijalka. Kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat esimerkki tilanteesta, jossa tarvitaan kovaa halua yhteisten näkemysten löytämiseen.

Ilmastokasvatuksen näkökulmasta panokset eivät välttämättä ole yhtä kovat kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, mutta empatian piirin laajentaminen omasta lähipiiristä myös toisella puolella maailmaa asuvan ihmisen elämään on silti keskeinen tekijä globaalin ilmastonmuutoksen torjuntaan motivoimisessa. Tässä auttaa esimerkiksi se, että yhdessä pohditaan ja tutustutaan siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten elämään ja millaisia toimia he tekevät ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

---

Ilmastokasvatus on myös mediakasvatusta

Ilmastoaiheisiin voi törmätä jokaisessa mahdollisessa mediassa, jonka kuvitella saattaa. Aiheesta viestitään sosiaalisen median postauksissa, uutisissa, tv:n keskusteluohjelmissa, tieteellisissä julkaisusarjoissa, internetin keskustelupalstoilla, romaaneissa ja kansalaisjärjestöjen kampanjoissa. Viestiviidakon keskellä aktiivisen kansalaisen on osattava olla sekä mediakriittinen viestien vastaanottaja, että taitava tuottaja erilaisissa kanavissa. Kielten opettaja on avainasemassa tällaisten taitojen opettamisessa.

Lähdekritiikkiä tarvitaan

Ilmastoaiheen kautta päästään helposti käsiksi viestinnän alan koko kirjoon, mutta keskustelua seuraava saa olla tarkkana viestien tarkoitusperistä: tehokkaan ja oikeellisen viestinnän ohella liikkeellä on paljon myös hyväntahtoista mutta virheellistä tietoa aiheesta, luuloja ja huhupuheita, sekä ilmastonmuutoksen kieltäjien tarkoituksellista keskustelun viemistä väärille raiteille. Siksi jokaiseen ilmastoviestiin tulisi suhtautua erityisellä lähdekriittisyydellä. Mediakasvatuksen näkökulmasta ilmastonmuutos onkin erityisen mehevä aihe.

Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskevista lehtiteksteistä voidaan tarkastella millaisiin lukijoiden asennetta tai käyttäytymistä koskeviin tavoitteisiin teksteillä pyritään tai mistä lähteistä tai kenen intresseistä käsin esimerkiksi tiettyjä energiamuotoja on käsitelty. Lehtitekstien sisältöjä on hyvä merkityksellistää oppilaille pohtimalla yhdessä, miten tekstissä esitetyt asiat liittyvät oppilaiden elämään ja mitä oppilaat niistä ajattelevat. Myös sisällöiltään harhaanjohtavia ja virheellisiä tekstejä voidaan ottaa esille ja pohtia yhdessä niiden lähteitä ja tarkoitusperiä.

Viestinnän keinot apuna ilmastonmuutoksen torjumisessa

Lähdekriittisyyden ja median viestien tulkinnan taidot ovat tärkeitä ilmastokysymyksissä, mutta yhtä tärkeää on osata myös itse tuottaa erilaisia viestejä: hyvin perusteltuja kirjoituksia sosiaalisessa mediassa, mielipidekirjoituksia, kansalaisaloitteita, puheita ja kampanjamainosten tekstejä. Kirjallisten viestien ohella ovat nykyään yhä tärkeämmässä roolissa myös videot, joissa yhdistyvät tekstit, liikkuva kuva ja musiikki.

Tekstin tuottamisen lisäksi myös esiintymis- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä. Miten perustella oma mielipiteensä neuvottelu- tai väittelytilanteessa monipuolisesti ja rauhallisesti? Miten toimitaan kokoustilanteessa? Miten pitää kuulijakuntaan vetoava luento tai puhe? Näiden taitojen harjoittelussa myös kielten opetus on keskeisessä roolissa. Ilmastonmuutosta ratkaistaan siis myös kielten tunnilla.

Ilmastoviestintään liittyvissä kysymyksissä on hyvä ottaa huomioon se, että suuruudessaan aihe herättää monenlaisia tunteita. Olivatpa tunteet minkälaisia tahansa, on tärkeää hyväksyä ne ja pyrkiä esimerkiksi keskustelun avulla myös purkamaan niitä. Opetussuunnitelmankin mukaan tunteiden käsittelylle annetaan opetuksessa tilaa, ja tarpeen mukaan vaikeita asioita voidaan käsitellä myös koulun opetuskielellä.

---

Tehtäviä opetukseen

Open ilmasto-oppaan tehtävät on järjestetty siten, että tehtäväosion alusta löytyvät tehtävät sopivat eri kielten opetukseen. Tehtäväosion loppupään materiaalit on tarkoitettu englannin opetukseen. Näillä tehtävillä on englanninkielinen nimi.

---

Lähteitä ja kuvagalleria

Huom! Lähdelista on koottu pääosin Open ilmasto-oppaan toteutusvaiheessa vuonna 2016 ja moni linkeistä ei enää toimi. Siksi linkkilistan linkit on muutettu epäaktiivisiksi. Jos jokin lähteistä kiinnostaa sinua erityisesti, voit tarkistaa copy-paste -toiminnolla toimiiko linkki vielä!