Ilmastonmuutos yhteiskuntaopin opetuksessa
Ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia muutoksia luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa, mutta ihmisen näkökulmasta se on ennen kaikkea yhteiskunnallinen ongelma. Ihmiset ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen yhteisellä toiminnallaan ja yhteistoiminta on myös ainut tapa ratkaista ongelma. Yksittäisten ihmisten kulutusvalinnoillakin on merkitystä, mutta vielä ratkaisevampaa on ihmisjoukkojen yhdessä tekemät päätökset esimerkiksi energiantuotantomuodoistamme ja kaavoituksesta. Yhteiskuntaopin opetus onkin merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

Joe Brusky
Yhteiskuntaopin artikkeli koostuu seuraavista osioista:
Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys
Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii yhteiskunnallisen muutoksen
Ilmastopolitiikkaa kansainväliseltä tasolta paikallistasolle
Ilmastopolitiikan ohjauskeinojen valikoima on monipuolinen
Ilmastonmuutos ja markkinatalous
Ilmastonmuutos on ihmisoikeuskysymys
Tehtäviä
Kuvagalleria
Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys

ravas51
Ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia ja siihen liittyvästä tiedosta, että inykyinen ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama, vallitsee tutkijoiden keskuudessa jopa harvinaisen suuri yksimielisyys. Ilmastonmuutos-ilmiön syvällistä ymmärrystä auttaa lisäämään eri tiedonalojen tietokäsitysten tunteminen.
Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii yhteiskunnallisen muutoksen

Thomas
Ilmastonmuutoksen täydellinen pysäyttäminen ei nykytiedon valossa ole enää mahdollista. Ihmisen toiminnan vuoksi ilmakehään joutuneet kasvihuonekaasut säilyvät siellä satoja vuosia ja lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin vielä hidastaa niin paljon, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä. Vaikka ilmastonmuutoksen seurauksia on nähtävissä eri puolilla maapalloa jo nyt, tullaan suurimmat vaikutukset näkemään vasta myöhemmin – ja tulevaisuuden vaikutusten mittakaava riippuu pitkälti siitä, minkälaisia päätöksiä teemme nyt. Ilmastonmuutoksen torjunta on siis myös tulevaisuuspolitiikkaa.
Tässä vaiheessa elämäntapamme pieni hienosäätö ei enää riitä, vaan tarvitaan laajamittaista yhteiskunnallista muutosta. Vaikka yhteiskunnallisen muutoksen tarve voi kuulostaa mahdottomalta toteuttaa, on syytä muistaa että yhteiskunta on koko ajan jatkuvassa muutoksessa ja suuriakin muutoksia on käynnissä koko ajan: toisinaan olosuhteiden pakosta, toisinaan pyrittäessä kohti yhdessä määriteltyjä tavoitteita. Hyvä esimerkki menneestä laajamittaisesta yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa taustalla on ollut selkeä poliittinen tavoite, on hyvinvointivaltion rakentaminen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Sadan vuoden urakka – Miten ilmaston kanssa eletään
Ympäristöfilosofi Simo Kyllösen kirjoituksessa pohditaan velvollisuuttamme osallistua ilmastotalkoisiin. https://etiikka.fi/miks-mun-pitais-osallisuus-velvoittaa-ilmastotalkoisiin/
Yleiskatsaus vaiherikkaaseen ilmastokeskusteluvuoteen 2017. Tekstissä kootaan sirpaleista keskustelua, luodaan kokonaiskuvaa tutkimuksen ja toiminnan kehityksestä ja tehdään ikäänkuin välitilinpäätöstä nykytilanteesta. Koonnin on tehnyt BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde. http://bios.fi/sadan-vuoden-urakka-miten-ilmaston-kanssa-eletaan/
Ilmastopolitiikkaa kansainväliseltä tasolta paikallistasolle

John LeGear
Ilmastopolitiikkaan osallistuu hyvin moninainen joukko toimijoita kansainväliseltä tasolta hyvin paikalliselle tasolla. Seuraavissa luvuissa on esitelty eri tasojen toimijoita ja niiden tekemiä toimenpiteitä.
Ilmastopolitiikan ohjauskeinojen valikoima on monipuolinen

Louis Vest
Vaikka ilmastopäästöjen vähentämisen tarve on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, on toimiin ryhdytty hitaasti. Tämä johtuu osittain siitä, että tietoisuus päästövähennysten tuottamista taloudellisista hyödyistä on ollut puutteellista. Vielä useammin kyse on kuitenkin ollut päästöjen vähennyksiä ajavien ja päästöjen tuottajien intressien ristiriidasta. Vaikka päästöjen vähentäminen olisi teknisesti mahdollista ja helppoakin, ei sitä tehdä koska päästöjen tuottajilla ei ole kannustinta vähentää päästöjä. Yhteiskuntaa kokonaisuutena hyödyttäviä päästövähennyksiä jätetään helposti toteuttamatta, sillä päästövähennysten tuomat taloudelliset hyödyt tulevat näkyviksi hitaammin ja eri toimijoille kuin kustannukset.
Ongelmaan voidaan kuitenkin puuttua erilaisilla ohjauskeinoilla, jotka jaetaan yleensä taloudellisiin, lainsäädännöllisiin ja vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuviin ohjauskeinoihin. Tämän lisäksi ohjauskeinoihin luetaan joskus mukaan myös tutkimus ja tuotekehitys, sekä valistus ja koulutus. Kaikissa ohjauskeinoissa on aina etunsa ja haittapuolensa.
Ilmastotalkoissa tarvitaan muutakin kuin politiikkaa

Sinsibere / Dodo ry
Ilmastonmuutos on haaste, jonka syyt ja seuraukset lonkeroineen ulottuvat lähes jokaiselle yhteiskunnan alalle. Edellä on kuvattu politiikan toimijoita ja ohjauskeinoja, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja edesauttamaan siihen sopeutumista. Politiikan toimenpiteillä luodaan toimintaympäristöjä, rakennetaan kannustimia ja ohjataan toiminnan luonnetta, mutta käytännön päästövähennyksiä poliitikot eivät tee. Siihen tarvitaan mm. yrityksiä ja kunnallisia toimijoita, jotka kehittävät uusia vähähiilisiä teknologioita, työkaluja ja toimintatapoja ja ottavat niitä käyttöön. Lisäksi tarvitaan kansalaistoimijoita nostamaan tärkeitä asioita esille.
Vaikuttajaviestintä, eli lobbaus on yksi merkittävistä keinoista, joilla eri toimijat pyrkivät vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan. Lobbaus tarkoittaa erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa päättäjiin ja poliitikkoihin epävirallisesti. Lobbaaja keskustelee asiansa kannalta olennaisten ryhmien, kuten poliittisten päättäjien, virkamiesten, median tai kilpailevien näkemysten edustajien kanssa ja pyrkii vakuuttamaan nämä asian tärkeydestä. Lobbarit voivat edustaa esimerkiksi yrityksiä, konsulttifirmoja, etujärjestöjä tai kansalaisryhmiä. Lobbaamisen kääntöpuolena voi joskus olla siihen liittyvien vaikuttamiskeinojen avoimuuden puute, mutta toisaalta lobbaaminen voidaan nähdä myös toimivan demokratian kannalta olennaisena toimintatapana. Parhaimmillaan se on keskusteluun, asiantuntemukseen ja argumentteihin perustuvaa tiedonvaihtoa ja verkostoitumista.
Ilmastonmuutos ja markkinatalous

Photos By Clark
Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin markkinatalouteen ja markkinatalouden toiminta siihen, miten vakavaksi ongelmaksi ilmastonmuutos seuraavien vuosikymmenien aikana kehkeytyy. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaankin ilmastonmuutoksen ja maailmantalouden välisiä kytköksiä.
Ilmastonmuutos on ihmisoikeuskysymys

United Nations Photo
Ilmastonmuutos kohtelee eri tavoin ihmisiä eri puolilla maailmaa. Jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kärsivät todennäköisesti eniten ilmastonmuutoksen seurauksena syntyvien vesipulan, tulvien ja leviävien sairauksien vuoksi. Tästä syntyy haaste globaalille oikeudenmukaisuudelle, sekä YK:n ihmisoikeussopimusten toteutumiselle. Ilmastonmuutoksen torjuntatyössä olisikin siis päästörajoitusten ohella tarkasteltava sitä, miten kansainväliset ihmisoikeudet toteutuvat ilmastonmuutoksen muuttamassa maailmassa.
Ensimmäisiä merkkejä ilmastonmuutoksen vaikutusten aikaansaamista konflikteista on jo nähty. Esimerkiksi Syyrian sodan taustalla nähdään olevan ilmastonmuutoksen voimistava kuivuuskausi. Kuivuus köyhdytti paikallisia maanviljelijöitä ja pakotti suuren määrän ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin, joissa tyytymättömyys maan hallintoa kohtaan lopulta purkautui yhteenottoina. Konfliktin seuraukset tuntuvat joka puolella maailmaa ja ovat osoitus ilmastonmuutoksen vaikutusketjujen monimutkaisuudesta.
https://www.youtube.com/watch?v=PogpMWjSXuo
Tehtäviä
Oppilaat tutustuvat pienryhmissä ilmastovaikuttajien työhön. Ryhmille annetaan tehtäväksi etsiä ja tutustua eri alojen ilmastovaikuttajiin. Löydettyään muutamia vaihtoehtoja, ryhmä valitsee yhden mielestään kiinnostavimman henkilön ja laatii hänestä ja hänen tekemästään ilmastovaikuttamistoiminnasta esittelyjulisteen. Eri ryhmät etsivät seuraavien alojen vaikuttajia: kansainvälinen politiikka, paikallispolitiikka, kansalaisjärjestöt, tutkijat, liike-elämä, julkkis esikuvana (muusikko, näyttelijä, urheilija tms.)
Tehtävä on muokattu Suomen Ympäristökasvatuksen seuran Yhteinen maapallo -oppaan tehtävästä http://www.youblisher.com/p/1262675-Yhteinen-maapallo-kouluille/ (s. 41) Sitten etsitään konkreettisia vaikuttamisen paikkoja ja mietitään kunnallisen vaikuttamisen keinoja. Lopuksi harjoitellaan tunnistettujen kehityskohteiden pohjalta vaikuttamisen taitoja käytännössä: käydään lobbaamassa päättäjiä, laaditaan valtuustoaloite, julkaistaan luokan kannanotto paikallislehdessä tms. a) Toimenpide aiheuttaa laajoja päästövähennyksiä joka puolella maailmaa Ohjeen kuuteen muuhun samantyyppiseen projektiin (mm. pyöräilyprojekti, kasvisruokaprojekti jne. löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/7-mallia-lasten-ja-nuorten-vaikuttavaan-ilmastotoimintaan/ – Miksi pidit tai et pitänyt videosta? Levyraatiin sopivia videoita: Tehtävä: Lue yksi tai useampi blogipostauksista ja mieti mitä oivallat sen tai niiden avulla ilmastonmuutoksesta Etelässä. Aurinkoenergia kiinnostaa yrityksiä Nigeriassa: http://hairikot.voima.fi/blogi/aurinkoenergia-kiinnostaa-yrityksia-nigeriassa/ Malesiassa heräillään ilmaston muuttumiseen: http://hairikot.voima.fi/blogi/malesiassa-heraillaan-ilmaston-muuttumiseen/ Intian ilmastoherätys antaa toivoa: https://hairikot.voima.fi/blogi/intian-ilmastoheratys-antaa-toivoa/ Nigeriassa on koulutettu satoja ilmastotoimittajia: https://hairikot.voima.fi/blogi/nigeriassa-koulutettu-satoja-ilmastotoimittajia/ Ugandassa lapset oppivat aktiivisiksi kansalaisiksi leikkipuistoja suunnittelemalla: https://hairikot.voima.fi/blogi/ugandassa-lapset-oppivat-aktiivisiksi-kansalaisiksi-leikkipuistoja-suunnittelemalla/ Intiassa ilmastonmuutoksen seurauksia ratkotaan vesiturvallisuutta parantamalla: https://hairikot.voima.fi/blogi/intiassa-ilmastonmuutoksen-seurauksia-ratkotaan-vesiturvallisuutta-parantamalla/ Nepalin vuoristokylissä kasvatetaan ilmastotietoisuutta: https://hairikot.voima.fi/blogi/nepalin-vuoristokylissa-kasvatetaan-ilmastotietoisuutta/ Mosambikissa ilmastonmuutoksen seurauksiin varaudutaan kehittämällä viljelymenetelmiä: https://hairikot.voima.fi/blogi/mosambikissa-ilmastonmuutoksen-seurauksiin-varaudutaan-kehittamalla-viljelymenetelmia/ HUOM! Blogipostauksien kylkeen on tehty myös eri oppiaineisiin ja eri ikäisille sopivia syventäviä tehtäviä, jotka löydät täältä. https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/oppimateriaalit/iel/teht%C3%A4v%C3%A4t
Haastatellaan pienryhmissä eri aloilla ilmastonmuutoksen kanssa työtä tekeviä henkilöitä. Kyselkää esimerkiksi seuraavia asioita: Millaisia ilmastovaikuttamisen keinoja haastateltava käyttää työssään? Millaisia vaikutuksia työllä on ollut ja mihin? Millaisia tulevaisuuden hänen edustamallaan toimijalla on? Vaihtoehtoisesti luokkaan voidaan kutsua vierailulle esimerkiksi kunnan ilmastoasioista vastaava henkilö kertomaan kunnan ilmastotyöstä ja vastaamaan oppilaiden kysymyksiin.
Oppilaat tutustuvat pienryhmissä kansalaisjärjestöihin ilmastovaikuttamisen näkökulmasta selvittäen seuraavia asioita:
1) mihin asioihin järjestö pyrkii vaikuttamaan?
2) millaisia vaikuttamisen keinoja järjestö käyttää tavoitteidensa saavuttamiseksi?
3) millaista ilmastovaikuttamista järjestö tekee?
4) miten järjestön toimintaan voi osallistua?
Oppilaat hakevat tietoa ja tekevät esitelmät eri tasoilla tehtävästä ilmastopolitiikasta:
a) kansainväliset ilmastosopimukset
b) EU:n ilmastopolitiikka
c) Suomen ilmastopolitiikka
d) ilmastopolitiikka meidän kunnassamme
Tutustutaan oman kunnan ilmastopäästöihin ja selvitetään mistä ne syntyvät (http://www.co2-raportti.fi/?page=tietoa_raportista), sekä onko tilanteeseen tiedossa muutoksia. Mikä olisi hyvä tapa vähentää oman kotikunnan päästöjä? Esim. miten energiantuotantoa pitäisi muuttaa? Onko suunnitteilla uusiutuvia energiamuotoja/ tuulivoimaa, aurinkovoimaa?
Keksikää esimerkkejä seuraavien mittakaavojen vaikuttamistoimista, joilla torjutaan ilmastonmuutosta:
b) Toimenpide aiheuttaa laajoja eri alojen päästövähennyksiä Suomessa
c) Toimenpide aiheuttaa laajoja päästövähennyksiä yhden tai useamman toimialan toimintaan Suomessa
d) Toimenpide aiheuttaa merkittäviä päästövähennyksiä kunnassa
e) Toimenpide aiheuttaa merkittäviä päästövähennyksiä yrityksessä
f) Toimenpide aiheuttaa merkittäviä ja pysyviä päästövähennyksiä perheen elämässä
g) Toimenpide aiheuttaa merkittäviä ja pysyviä päästövähennyksiä yksittäisen ihmisen elämässä
h) Toimenpide aiheuttaa pieniä, mutta pysyviä päästövähennyksiä yksittäisen ihmisen elämässä
i) Toimenpide aiheuttaa suuria, mutta hetkellisiä päästövähennyksiä yksittäisen ihmisen elämässä
Tehkää kotitehtävänä seuraava Aikuisesi ilmastoasenne -testi.
Katsokaa seuraava video: Shorter Showers: Why Personal Change Does Not Equal Political Change (2015). Poimikaa siitä pääpointit ja keskustelkaa pienryhmissä mitä ajatuksia siitä herää. Oletteko samaa mieltä vai eri mieltä?
http://www.filmsforaction.org/watch/forget-shorter-showers/
Projektin tarkoituksena on kannustaa kuntapäättäjiä suurempiin ilmastotekoihin kertomalla heille paikkakunnan lasten ja nuorten mielipide asiasta, eli välittämällä heille lasten ja nuorten viestejä. Toteuttajatiimi kerää projektissa muilta lapsilta ja nuorilta viestejä, kuten kirjeitä, runoja, sarjakuvia, piirrustuksia tai maalauksia ja luovuttaa ne kunnan päättäjille kysyen, mitä he aikovat tehdä kunnassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Projekti sopii kaiken ikäisten lasten ja nuorten toteutettavaksi, myös alakouluikäisille! Ykistyiskohtaiset ohjeet projektin toteuttamiseen löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/enemman-kuntavaikuttamista/
Vastamainonta on erinomainen tapa käsitellä ilmasto-aiheisiin liittyvää mainosmaailmaa. Ilmastoterveisiä Etelästä-hankkeessa on tuotettu monenlaista materiaalia, jonka tarkoituksena on helpottaa ilmasto- ja vastamainosaiheiden käsittelyä koulussa. Materiaalit löytyvät täältä: https://openilmasto-opas.fi/ota-kayttoosi-ilmastoterveisia-etelasta-hankkeen-tehtavat-ja-taustamateriaalit/ (erityisesti kohta 9)
Aina mielenosoitukseen ei tarvitse osallistua itse, vaan hommaan voidaan valjastaa lumiukot, legoukot, barbit tai vaikka pehmolelut. Kerätkää tai tehkää itse osallistujien joukko ja valmistakaa heille nasevat mielenosoituskyltit.
Lumiukot voi sijoittaa vaikka koulun pihalle tai muulle näkyvällä. Legoukoille ja muille pienemmille hahmoille tila täytyy ehkä etsiä koulun seinien sisältä. Töitä tehdessänne keskustelkaa siitä, mitä hyötyä näiden hahmojen mielenosoituksesta voi olla ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa. Lopuksi kuvatkaa mielenosoitus ja jakakaa kuvia somessa ja koulun nettisivulla.
Pohtikaa ilmastoviestinnän ja -vaikuttamisen tapoja pitämällä ilmastoaiheisista videopätkistä levyraati. Valitkaa listalta 3-5 videota. Keskustelkaa jokaisen videon katsomisen jälkeen seuraavista kysymyksistä. Jokaisen keskustelun päätteeksi antakaa numeroarvio videosta, esimerkiksi asteikolla 0-5. Mikä video voittaa?
– Mistä ilmastonmuutoksen näkökulmasta video kertoo ja millä tavalla? Mikä on videon pääviesti?
– Kenelle viesti on suunnattu?
– Onko videon vaikuttamisen tapa mielestäsi voimallinen? Miksi/ miksi ei?
– Ilmastolakkoilevan Atte Ahokkaan haastattelu (kesto 2:40): https://www.facebook.com/greenpeacesuomi/videos/150622359187870/
– Greta Thunbergin puhe Katowicen ilmastoneuvotteluissa (kesto 1:15):
https://www.facebook.com/watch/?v=2249110912080633
– Big Ask -kampanjan video (kesto 3:59): https://www.youtube.com/watch?v=5ji53corH8E
– Ilmastouutiset #1 (kesto 5:15): https://www.youtube.com/watch?v=_esOUb8C7hE&t=131s
– Ilmastonmuutos on pirullinen ongelma (kesto 4:38): https://www.youtube.com/watch?v=I_oHyCGkRTA
– Maailma täynnä ilmastoratkaisuja (kesto 2:36): https://www.youtube.com/watch?v=BixYZKxI4x4&t=12s
– A-studion juttu nuorten ilmastoaktivismista (kohdassa 8:20-17:05, kesto 16:45)
https://areena.yle.fi/1-4584722?fbclid=IwAR3BPa0H0Oyx36PMWSzP3pWti4sCO3SwfIwkOzlgovVrDZnciCMaBy16eH8
Nuorten akatemia on julkaissut valmiin aamunavausmateriaalin ilmastonmuutoksesta ja ilmastovaikuttamisesta. https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-ilmastonmuutoksesta/
Suomalaisessa mediassa ilmastoaihetta käsitellään hyvin Suomi- ja länsimaakeskeisesti. Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa suomalaiseen ilmastokeskusteluun on tuotu mukaan Etelän ilmastotoimijoiden ääniä, joita ei mediassa juuri kuulla. Hankkeessa on julkaistu iso liuta suomeksi käännettyjä blogipostauksia, jossa Etelän ilmastotoimijat eri aloilta ja eri puolilta maailmaa kertovat miten ilmastonmuutos jo näkyy heidän kotimaassaan ja mitä he itse tekevät ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Postaukset on julkaistu hankkeen yhteistyökumppanin, Häiriköt-päämajan blogialustalla. Linkit postauksiin:
Kuvagalleria
Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät Flickr-kuvagalleriasta täältä.