Alunperin maaliskuussa 2019 julkaistu teksti ja tehtävävinkit on päivitetty 24.9.2019.
Nuorten ilmastolakoista ja -mielenosoituksista on viimeisen vuoden aikana tullut pysyvä ilmiö eri puolilla maailmaa. Maaliskuussa 2019 järjestetyssä lakossa oli mukana yli miljoona nuorta. Syyskuussa nuoret kutsuivat mukaan myös aikuiset ja perjantaina 20.9.2019 ilmastomielenosoituksiin osallistui ympäri maailmaa yli neljä miljoonaa ihmistä. YK:n ilmastohuippukokouksen aikaan ajoitetulla ilmastotoimintaviikolla järjestetään suuri määrä erilaisia ilmastotapahtumia ja se huipentuu toiseen globaaliin lakkopäivään perjantaina 27.9.2019. Tällöin myös Suomessa järjestetään lakkotapahtumia eri puolilla maata. Niiden yksityiskohdat voit tarkistaa täältä.
Syksyllä 2019 julkaistu IPCC:n arviointiraportti on viimein nostanut ilmastokysymykset yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Koulujen valtakunnallisten opetussuunnitelmien arvoperustoissa (peruskoulu ja lukio) ilmastonmuutoksen hillinnän taidot, globaali vastuu, vaikuttamisen taidot yhteiskunnassa ja aktiiviseen toimijuuteen kannustaminen on asetettu keskeiseen rooliin jo vuosia sitten. Kysymys kuuluu, miten hienot tavoitteet näkyvät käytännön tasolla koulun arjessa ja erikoistilanteissa, kuten ilmastolakkopäivinä?
Lakkoliike on aiheuttanut suomalaisillekin kouluille tarpeen pohtia, miten lakkoileviin nuoriin tulisi suhtautua. Näkemykset vaihtelevat kouluittain ja kunnittain edelleen suuresti. Joissakin kouluissa koulu kannustaa lakkoiluun yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapana, jos oppilas on sopinut asiasta vanhempiensa kanssa. Joissain kouluissa oppilaat lähtevät lakkotapahtumiin yhdessä opettajan kanssa. Joissain kouluissa lakkoilu on kielletty, mutta oppilaskunta tai opettajat järjestävät päivän aikana teemaan liittyvää ohjelmaa. Joissain kouluissa lakkoilu on yksiselitteisesti kielletty.
Oli tilanne koulussa mikä hyvänsä, tuo nuorten ilmastolakkoliike kouluun opetuksen näkökulmasta loistavan mahdollisuuden käsitellä ilmastoaiheita, aktiivisen kansalaisuuden kysymyksiä ja demokratian toimintaa ajankohtaisesta ja suoraan nuorten maailmaa koskettavasta näkökulmasta. Ilmastotoiminta vaatii sinnikkyyttä, eikä sitä tulisi sysätä yksin nuorten niskaan. Nuorten oma-aloitteisuus asiassa on hienoa ja toivottavaa, mutta aloitteen asian käsittelyyn ja mielenosoituksiin osallistumiseen voi tehdä koulussa kuka tahansa. Eihän muitakaan oppitunneilla käsiteltäviä asioita oteta esille ainoastaan silloin, kun aloite tulee nuorilta itseltään.
Ilmasto- ja vaikuttamisaiheita olisi hyvä käsitellä opetuksessa myös silloin, kun lakkoilu on koulussa sallittua. Mitä lakkoilu tarkoittaa ja millaisiin tarkoituksiin sitä yleensä käytetään vaikuttamisen tapana? Miksi ilmastolakkoilulle on tarvetta? Mitä hyötyjä siitä on jo ollut ja voi olla? Mikä lakkojen merkitys on yhteiskunnassa laajemmin? Millaisia muita yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja on olemassa? Mitkä tavoista tuntuvat sinun mielestäsi kiinnostavimmilta?
Usein ilmastokeskustelu kääntyy kuluttajan vaikuttamismahdollisuuksiin ja vastuisiin varsinkin silloin, kun kyseessä ovat lapset ja nuoret. Tiedämme jo, että ilmastonmuutosta ei ole mahdollista pysäyttää pelkkien yksilöiden kuluttajavalintojen avulla, vaikka ne olisivat kuinka kunnianhimoisia. Seuraavassa onkin esitetty 10+3 ideaa siihen, miten yhteiskunnallisen ilmastovaikuttamisen tapoja voi lähteä käsittelemään koulussa oppilaiden kanssa, ulos yhteiskuntaan suuntautuen. Toimintaideat on suunnattu ensisijaisesti yläkoulu- ja lukioikäisille, mutta niitä voi soveltuvin osin hyödyntää myös alakoulussa.
1. Keskustelkaa yhteiskunnallisen ilmastovaikuttamisen tavoista
Oheiseen kuvaan on kerätty iso joukko yhteiskunnallisen ilmastovaikuttamisen tapoja. Katsokaa kuvaa ja pohtikaa, millä tavoin teidän koulussanne voitaisiin tarttua yhteiskunnalliseen ilmastovaikuttamiseen. Osa tavoista on helppoja ja nopeita, osa vaatii enemmän aikaa, energiaa ja osaamista. Miten paljon teillä on käytettävissänne näitä resursseja ja mitä siis voitte ryhtyä tekemään? Kiinnostaako teitä jokin alla olevista vaihtoehdoista vai haluatteko lähteä toteuttamaan jotain aivan alusta asti itse ideoitua?
Keskustelun tueksti voitte katsoa myös A-studion jutun nuorten ilmastoaktivismista (kohdassa 8:20-17:05, kesto 16:45)
2. Osallistukaa mielenosoitukseen itse
Koulu voi järjestää mielenilmauksen itse tai osallistua toisen tahon järjestämään ilmaukseen. Ensimmäisessä tapauksessa tiedossa on monenlaista antoisaa järjestelytyötä, kuten suunnittelua, tiedottamista ja turvallisuussuunnitelmien tekoa. Toisen tahon järjestämään tapahtumaan osallistuminen vaatii vähemmän etukäteistyötä, jolloin toimet liittyvät lähinnä oppilaiden ja huoltajien kuulemiseen. Jos koululta lähtee mielenilmaukseen iso määrä oppilaita, kannattaa järjestäjälle ehkä ilmoittaa tästä, jotta esimerkiksi liikenneturvallisuusjärjestyihin voidaan tarvittaessa kiinnittää erityistä huomiota.
Lue aiheesta tästä blogipostauksesta, jossa kerrotaan lisää käytännönvinkkejä mielenosoitukseen osallistumisesta.
Erään korsolaisen koulun kokemuksia ja vinkkejä mielenosoitukseen osallistumisesta löydät täältä.
3. Toteuttakaa lumiukkojen, legoukkojen tai pehmolelujen mielenosoitus
Aina mielenosoitukseen ei tarvitse osallistua itse, vaan hommaan voidaan valjastaa lumiukot, legoukot, barbit tai vaikka pehmolelut. Kerätkää tai tehkää itse osallistujien joukko ja valmistakaa heille nasevat mielenosoituskyltit.
Lumiukot voi sijoittaa vaikka koulun pihalle tai muulle näkyvällä paikalle. Legoukoille ja muille pienemmille hahmoille tila täytyy ehkä etsiä koulun seinien sisältä.
Töitä tehdessänne keskustelkaa siitä, mitä hyötyä näiden hahmojen mielenosoituksesta voi olla ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.
Lopuksi kuvatkaa mielenosoitus ja jakakaa kuvia somessa ja koulun nettisivulla.
4. Järjestäkää nk. japanilainen lakko
Japanilaisessa lakossa työntekoa jatketaan normaalisti, mutta samalla osoitetaan mieltä esimerkiksi kantamalla lappua kaulassa. Halukkaat voivat tehdä lakkolapun heti aamusta vaikka koulun aulassa. Ottakaa jossakin vaiheessa päivää kuva kaikista lakkolaisista ja jakakaa se somessa ja koulun nettisivulla.
5. Tehkää julisteita tai meemejä
Mitä haluaisitte sanoa ilmastonmuutoksesta? Mitä sille pitäisi tehdä, miksi se kiinnostaa tai pelottaa teitä? Muotoilkaa viestinne ja siihen sopiva kuva julisteeksi ja ripustakaa julistenäyttely koulun seinälle tai vaikka paikalliseen kirjastoon. Meemejä kannattaa levittää somessa ja julkaista koulun nettisivulla.
Julisteita tehdessä tekniikkana voidaan käyttää mitä vain sopivalta tuntuvaa: vesivärejä, puuvärejä, kollaasia, ristipistoja, kuvankäsittelyohjelmaa… Jakakaa kuvia julisteista somessa ja koulun nettisivulla!
Valmiit ohjeet ilmastoaiheisen vastamainostyöpajan pitämiseen löydät täältä: https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/oppimateriaalit/iel
6. Kirjoittakaa tai piirtäkää viestejä poliitikoille
Monet poliitikot toivovat jatkuvaa, avointa keskustelua kuntalaisten ja kansalaisten kanssa ja tekevät mielellään päätöksiä, joita tietävät äänestäjiensä kannattavan. Hyödyllisintä viestintää on isojen ihmismäärien, myös lasten ja nuorten mielipiteen välittäminen kerralla ja hyvien perustelujen kera.
Tehkää itse ja kerätkää muilta lapsilta ja nuorilta viestejä, kuten kirjeitä, runoja, sarjakuvia, piirrustuksia tai maalauksia ja luovuttaa ne kunnan päättäjille kysyen, mitä he aikovat tehdä kunnassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Viestit voi luovuttaa valituille päättäjille joko henkilökohtaisesti esimerkiksi kutsumalla heidät käymään kouluun, tai postin välityksellä.
Tarkemmat ohjeet laajemmankin projektin toteuttamiseen löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/enemman-kuntavaikuttamista/
7. Pitäkää ilmastovaikuttamisvideoiden “levyraati”
Pohtikaa ilmastoviestinnän ja -vaikuttamisen tapoja pitämällä ilmastoaiheisista videopätkistä levyraati. Valitkaa listalta 3-5 videota. Keskustelkaa jokaisen videon katsomisen jälkeen seuraavista kysymyksistä. Jokaisen keskustelun päätteeksi antakaa numeroarvio videosta, esimerkiksi asteikolla 0-5. Mikä video voittaa?
– Miksi pidit tai et pitänyt videosta?
– Mistä ilmastonmuutoksen näkökulmasta video kertoo ja millä tavalla? Mikä on videon pääviesti?
– Kenelle viesti on suunnattu?
– Onko videon vaikuttamisen tapa mielestäsi voimallinen? Miksi/ miksi ei?
Levyraatiin sopivia videoita:
– Ilmastolakkoilevan Atte Ahokkaan haastattelu (kesto 2:40): https://www.facebook.com/greenpeacesuomi/videos/150622359187870/
– Greta Thunbergin puhe Katowicen ilmastoneuvotteluissa (kesto 1:15):
https://www.facebook.com/watch/?v=2249110912080633
– Big Ask -kampanjan video (kesto 3:59): https://www.youtube.com/watch?v=5ji53corH8E
– Ilmastouutiset #1 (kesto 5:15): https://www.youtube.com/watch?v=_esOUb8C7hE&t=131s
– Ilmastonmuutos on pirullinen ongelma (kesto 4:38): https://www.youtube.com/watch?v=I_oHyCGkRTA
– Maailma täynnä ilmastoratkaisuja (kesto 2:36): https://www.youtube.com/watch?v=BixYZKxI4x4&t=12s
– A-studion juttu nuorten ilmastoaktivismista (kohdassa 8:20-17:05, kesto 16:45)
https://areena.yle.fi/1-4584722?fbclid=IwAR3BPa0H0Oyx36PMWSzP3pWti4sCO3SwfIwkOzlgovVrDZnciCMaBy16eH8
– Greta Thunbergin puhe YK:n ilmastohuippukokouksessa 23.9.2019. (kesto 4:13): https://www.youtube.com/watch?v=K26sgyk-m5U
8. Pistäkää käyntiin koulun oman, laajemman ilmastokampanjan suunnittelu
Lisää ohjeita vapaamuotoisen, ilmastoaiheisen kampanjan suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheista ja inspiraatiota jo toteutetuista kampanjamalleista löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/enemman-ilmastokampanjointia/
9. Opiskelkaa ilmastoaiheita eri oppiaineiden näkökulmasta
Perustietojen hallitseminen on tärkeä pohja ilmastotoiminnalle. Jokaisessa koulun oppiaineessa voidaan käsitellä ilmastonmuutosta kyseisen oppiaineen näkökulmasta. Opettajan löytää näitä näkökulmia, sekä aiheen käsittelyyn sopivia tehtäviä Open ilmasto-oppaasta.
Tulostettavan ilmastonmuutostestin löydät tämän sivun aivan lopusta liitteistä nimellä “Testaa faktat”: https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/oppimateriaalit/iel
10. Pidä aamunavaus
Tässä valmis teksti aamunavausta varten! Käytä se osittain tai kokonaan ja muokkaa tekstin loppupuolen osa teidän kouluunne sopivaksi!
“Nuorten ilmastolakoista ja -mielenosoituksista on viimeisen vuoden aikana tullut pysyvä ilmiö eri puolilla maailmaa. Maaliskuussa 2019 järjestetyssä lakossa oli mukana yli miljoona nuorta. Syyskuussa nuoret kutsuivat mukaan myös aikuiset ja perjantaina 20.9.2019 ilmastomielenosoituksiin osallistui ympäri maailmaa yli neljä miljoonaa ihmistä. Tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä oli kaduilla ilmaston puolesta niin Yhdysvalloissa, Australiassa, Saksassa, Ruotsissa, Intiassa, Indonesiassa, Afganistanissa kuin Ugandassakin.
Lakkojen avulla nuoret ympäri maailmaa haluavat tuoda esiin kiireellisten ilmastotoimien välttämättömyyttä. Lakkojen ideana on muistuttaa päättäjiä siitä, että kaikkien maiden, myös meidän Suomessa on tehtävä kaikkemme sen eteen, että maapallon lämpeneminen saadaan pysäytettyä kriittisenä pidettyyn 1,5 asteeseen.
Nyt YK:n ilmastohuippukokouksen aikaan ajoitetulla ilmastotoimintaviikolla järjestetään suuri määrä erilaisia ilmastotapahtumia ja se huipentuu toiseen globaaliin lakkopäivään perjantaina 27.9.2019. Tällöin myös Suomessa järjestetään lakkotapahtumia eri puolilla maata, ainakin Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Salossa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Uusin Nuorisobarometri julkaistiin keväällä 2019. Nuorisobarometri on vuosittain julkaistava tutkimus, joka mittaa suomalaisten nuorten asenteita ja arvoja. Uusimman tutkimuksen mukaan jopa kolme neljästä suomalaisnuoresta kertoo kokevansa melko paljon tai erittäin paljon epävarmuutta tai turvattomuutta ilmastonmuutoksen vuoksi. Ilmastonmuutos on nuorille valtavan suurin huolenaihe koko maailmassa ja myös täällä meidän koulussa. Toisaalta suomalaisissa nuorissa elää tutkimuksen mukaan vahva vaikuttamisen tahto, yhteiskunnallinen vastuu ja pyrkimys rauhanomaisiin ratkaisuihin. Tämä näkyy ehkä myös kasvavana kiinnostuksena ilmastotoimintaa kohtaan.
Monet meistä jo tietävät, että yksittäisinä kuluttajina ja perheinä meidän kannattaisi ilmastonmuutoksen hidastamisen nimissä syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, liikkua pyörällä tai kävellen, tai julkisilla kulkuvälineillä, säästää sähköä, vaihtaa kodin sähkösopimus vihreään sähköön ja pistää kodin lämpötilaa alemmas, vähentää lentomatkailua ja ylipäänsä kuluttaa vähemmän rahaa.
Usein ilmastokeskustelu kääntyy juuri näihin kuluttajan vaikuttamismahdollisuuksiin ja vastuisiin varsinkin silloin, kun kyseessä ovat lapset ja nuoret. Me kuitenkin tiedämme jo, että ilmastonmuutosta ei ole mahdollista pysäyttää pelkkien yksilöiden kulutusvalintojen avulla, vaikka ne olisivat kuinka kunnianhimoisia. Siksi on todella tärkeää pohtia myös sitä, miten voimme yhdessä vaikuttaa ilmastoasioihin yhteiskunnassamme.
Yhteiskunnallinen ilmastovaikuttaminen voi tarkoittaa mielenosoituksiin osallistumista, kirjeiden kirjoittamista päättäjille tai yrityksille, mielipidekirjoituksien julkaisemista lehdissä, järjestötoimintaan osallistumista, ilmastoaiheisten puheiden pitämistä, vetoomusten allekirjoittamista tai vaikka ilmastoaiheisia taideprojekteja. Lisäksi on tietenkin tärkeää, että jokainen äänioikeutettu äänestää vaaleissa aina kun se on mahdollista. Erilaisia vaikuttamisen tapoja on lukemattomia ja jokainen meistä voi löytää niistä itselleen sopivan. Ilmastonmuutos on suuri ongelma, jonka ratkaisemisessa tarvitaan sinnikkyyttä. Siksi vaikkapa lakkoja ja mielenosoituksia järjestetään säännöllisesti.
Lakko on vain yksi tapa vaikuttaa asioihin. Lakko on työntekijöiden yhteisellä päätöksellä sovittu töistä pois jääminen, jonka tarkoituksena on painostaa työnantajaa parempiin työehtoihin tai yhteiskuntaa yhteiskunnallisiin muutoksiin. Lakkoja on erilaisia ja niillä on erilaisia päämääriä. Lakossa oleva työntekijä rikkoo tekemäänsä työsopimusta. Siksi lakkojen katsottiin aiemmin olevan laittomia. Useimmissa länsimaissa lakot laillistettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa samalla kun työntekijöiden oikeudet paranivat muutenkin. Nykyään lakko-oikeus katsotaan työntekijöiden perusoikeudeksi ja se on tunnustettu useimpien maiden perustuslaeissa. Ilmastolakoissa oppilaat ja opiskelijat jäävät yhteisellä sopimuksella pois koulusta osaksi päivää tai koko päiväksi.
Tänään meidän koulussamme… [tähän tieto siitä miten lakkoiluun on teidän koulussanne suhtauduttu ja jos lakkoilijoita on, niin kuinka paljon heitä on]. [Tarvittaessa voi tuoda myös tämän asian esille: Osa oppilaista on kehuskellut osallistuvansa lakkoon kotona nukkumalla. Tämä ei tietenkään ole lakkoilua vaan lintsaamista ja siitä ei ole mitään hyötyä kenellekään.]
Tänään hurraamme kaikille ilmastoasioita aktiivisesti tekeville ihmisille: lapsille, nuorille ja aikuisille. Lisäksi kannustamme koko koulun väkeä, niin oppilaita, opettajia kuin muuta koulun henkilökuntaa pohtimaan sitä, miten me voisimme osaltamme auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä yksittäisinä ihmisinä, että kouluyhteisönä.
Tähän lopuksi kaikissa luokissa katsotaan kaikille ilmastotekoja tekeville nuorille omistettu video. Videon on toteuttanut yli 100 vapaaehtoista Helsingissä pidettyyn nuorten ilmastohuippukokoukseen keväällä 2019. Video tehtiin kaikille ilmastotoimijoille kiitokseksi ja voima- ja turvalauluksi Ultra Bran rakastetun Minä suojelen sinua kaikelta -kappaleen pohjalta. Videolla kajahtaa Johanna Almarkin johtama orkesteri ja kuoro, ja Rauhatäti räppää tulevista sukupolvista. Videon toteutuksen takana on Eero Tiilikainen. https://www.youtube.com/watch?v=Q-_WQh-_rao
Opettajille muistutukseksi, että jos linkki on hukassa, niin video löytyy YouTubesta haulla “Minä suojelen sinua kaikelta 2019”.
Mukavaa ja toiveikasta päivää ja viikonloppua kaikille!”
HUOM! Nuorten Akatemia on muokannut tästä aamunavauksesta yleisemmän ilmastonmuutosta ja ilmastovaikuttamista käsittelevän aamunavauksen: https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-ilmastonmuutoksesta/
+ 1 Osallistukaa järjestötoimintaan
Selvittäkää mitkä kansalaisjärjestöt tai muut kansalaistoimijat tekevät ilmastovaikuttamista paikkakunnallanne. Tutustukaa toimintaan ja selvittäkää, miten voisitte olla siinä avuksi. Voitte myös keksiä oman projektinne ja ehdottaa, että voisitte toteuttaa sen esimerkiksi paikallisen yhdistyksen toiminnan yhteydessä. Kaikilla paikkakunnilla ei ole toimivia ympäristöjärjestöjä tms., mutta ilmastotoimintaa voi tehdä myös esimerkiksi 4H-liikkeen, Marttojen tai paikallisen jääkiekkojoukkueen perustoiminnan ohessa!
+ 2 Järjestäkää oppitunti pienemmille
Valitkaa näkökulma, josta haluatte käsitellä ilmastonmuutosta ja suunnitelkaa siitä oppitunti tai oppimistuokio koulun pienemmille oppilaille. Aiheena voi olla vaikkapa ilmastovaikuttaminen, ilmastoystävällinen syöminen tai ilmastoystävälliset liikkumisvalinnat. Materiaalia oppitunnin suunnitteluun löydätte esimerkiksi Open ilmasto-oppaasta.
+ 3 Keskustelkaa ilmastohuolista
Maaliskuussa 2019 julkaistun Nuorisobarometrin mukaan kolme neljästä suomalaisnuoresta kertoo kokevansa melko paljon tai erittäin paljon epävarmuutta tai turvattomuutta ilmastonmuutoksen vuoksi. Aihe on siis nuorille valtavan suurin huolenaihe, mutta millaiset valmiudet kouluissa on käsitellä ilmastohuolta opettajakunnan sisällä ja yhdessä oppilaiden kanssa?
Ilmastohuolten käsittely voi olla jopa välttämätön askel käytännöntoimintaan motivoitumisessa. Ensimmäinen askel huolen käsittelyssä on sen sanominen ääneen. Lisää vinkkejä ympäristötunteiden käsittelyyn löydät aihetta tutkineen TT Panu Pihkalan blogipostauksesta 10 suositusta ympäristöahdistuneelle.
Lukekaa lista ja keskustelkaa sen herättämistä ajatuksista. Voitte myös tehdä posterisarjan aiheesta ripustettavaksi koulun seinälle. Luokka jaetaan pareihin tai kolmen hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä saa käsiteltäväkseen yhden em. listan kohdista. Se kirjataan posteriin ja lisäksi ohjeelle keksitään kuvitus.
Blogipostauksen on koonnut ilmastokasvattaja Pinja Sipari osana Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta.
3 kommenttia artikkeliin ”10+3 ideaa koulun ilmastotoimintaan, jos lakko tuntuu hankalalta”
Kommentointi on suljettu.