Ilmastonmuutoksesta puhutaan nyt paljon. Tiedätkö, mitä eri sanoilla tarkoitetaan ilmiöstä puhuttaessa? Opettajille tiedoksi, että tekstin lopusta löydät eriyttämiseen sopivia versioita sanastosta, sekä ohjeet sanastoon liittyvään tehtävään. Sanastot on tehty Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa.
Antroposeeni = Nykyinen geologinen aikakausi, joka on alkanut teollistumisen jälkeen, kun ihmisen toiminta on alkanut muuttaa luontoa niin monin tavoin, että osa muutoksista on jo geologian keinoin havaittavissa. Antroposeenin aikana nk. kuudes massasukupuutto on kiihtynyt voimakkaasti. Antroposeenin käsite ei vielä ole aivan vakiintunut ja varsinkin sen tarkasta alkuajankohdasta käydään edelleen keskustelua.
Fossiiliset polttoaineet = uusiutumattomia tai hyvin hitaasti uusiutuvia luonnonvaroja, mm. öljy, kivihiili, maakaasu ja turve. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu raaka-aineen polttamiseen, jolloin vapautuu lämpöä. Niiden käyttö on suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja.
Hiilijalanjälki = jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttama ilmastokuorma eli se, kuinka paljon ilmastopäästöjä tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin.
Hiilinielu = Metsät, valtamerten levät ja muu kasvillisuus sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat näin hiilinieluina. Hiilinielu siis kerää ja varastoi ilmakehän hiilidioksidia itseensä jatkuvasti niin, että varaston koko kasvaa. Hiilinieluilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ihmisen toiminta vaikuttaa hiilinielujen kokoon. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja ja vastaavasti metsää hävitettäessä hiilidioksidia vapautuu uudelleen ilmakehään. Jos hakkuut ylittävät metsän kasvun ja metsän hiilivarasto pienenee, metsä muuttuu hiilenlähteeksi.
Ilmastoahdistus = vaikeat tuntemukset, kuten huoli, suru, pelko ja ahdistus, joita henkilö voi kokea ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuteen liittyen. Ilmastonmuutos on niin suuri ongelma, että ahdistuksen tunne on normaali ja ikäänkuin “oikeutettu”. Tunteesta ei siis tarvitse tuntea syyllisyyttä, vaikkei se mukava olekaan. Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla, sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.
Ilmastolakko = Lakko on työntekijöiden yhteisellä päätöksellä sovittu töistä pois jääminen, jonka tarkoituksena on painostaa työnantajaa tai valtiota tai osoittaa myötätuntoa toisen alan työtaistelulle. Lakossa työntekijä rikkoo tekemäänsä työsopimusta, mutta lakko-oikeus kuuluu kuitenkin työntekijöiden perusoikeuksiin useimmissa maissa. Ilmastolakon käsitteen teki tunnetuksi syksyllä 2018 ruotsalainen 15-vuotias Greta Thunberg, joka jäi koululakkoon, koska Ruotsi ei tee tarpeeksi ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Hän aloitti toiminnallaan kansainvälisen liikkeen, jossa jo miljoonat koululaiset ovat lakkoilleet ilmaston puolesta.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus = kysymys siitä, kuka ilmastonmuutoksen on aiheuttanut ja kuka siitä joutuu kärsimään. Jotta ilmasto-oikeudenmukaisuus toteutuisi, tulisi ihmisoikeuksien, eli ihmisarvoisen elämän toteutua maailmassa jokaiselle ihmiselle myös ilmaston muututtua. Ilmastonmuutos vaarantaa jo nyt monien ihmisoikeuksien toteutumisen, mm. oikeus elämään, ruokaan, veteen, terveyteen ja yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseen.
Ilmastopakolainen = henkilö, joka pakenee kotipaikastaan ilmaston muuttumisen seurauksena toiseen paikkaan kotimaassaan, tai toiseen maahan. Ilmastopakolaisuus johtuu mm. kuivuuskausista, aavikoitumisesta, merenpinnan noususta sekä äärimmäisistä sääilmiöistä, kuten hirmumyrskyjen lisääntymisestä. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän ilmastopakolaisuutta tulevaisuudessa merkittävästi.
Ilmastopäästöt = Tietyt kasvihuonekaasuiksi kutsutut ilmakehän kaasut estävät lämpösäteilyn maapallolta avaruuteen ja voimistavat näin kasvihuoneilmiötä. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Ilmastonmuutos johtuu siitä, että ihmiskunta tuottaa valtavia määriä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. Näitä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja kutsutaan ilmastopäästöiksi. Merkittävin päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Päästöjä syntyy myös mm. maataloudessa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikoilla ja metsäpaloissa.
Ilmastotoimet = kaikki ne toimintatavat, joilla ilmastonmuutosta hillitään, siis mm. uusien ja jo olemassaolevien teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden (tuotteet ja palvelut) kehittäminen ja käyttöönotto, lakien, tukien ja verotuksen uudelleensuuntaaminen, hyvä yhdyskuntasuunnittelu, koulutus ja viestintä, ilmastoasioiden tuominen jatkuvasti esiin eri yhteyksissä tarkastellen asioiden tilaa ja toimintatapoja rakentavan kriittisesti.
Ilmastotoimija = Jotta ilmastokriisi voidaan ratkaista, tarvitaan ilmastotoimiin mukaan valtioita, kuntia, yrityksiä, kansalaisyhteiskuntaa ja kouluja, sekä näissä toimivia ihmisiä. Nämä kaikki voivat olla ilmastotoimijoita. Heillä ja meillä kaikilla on työssä oma roolimme. Aktiiviset ilmastotoimijat hidastavat ilmastonmuutosta ja sen seurauksia niin Etelässä kuin Pohjoisessakin.
IPCC = Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) on ilmastotieteen johtavista asiantuntijoista koottu elin, jonka tehtävänä on koota ja arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä poliittisen päätöksenteon tueksi. IPCC ei itse tee tutkimusta vaan kokoaa ja muokkaa ilmastonmuutoksesta saatavilla olevaa tieteellistä tutkimustietoa ja julkaisee ilmastotutkimuksen eri osa-alueilta laajoja kokoomaraportteja.
Kansalaistottelemattomuus = rauhanomaisen protestin muoto, jossa kieltäydytään noudattamasta epäoikeudenmukaisena pidettyä lakia tai aktiivisesti rikotaan sitä. Pyrkimyksenä on yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen julkisesti ja keskustelevaan sävyyn. Suomessa kansalaistottelemattomuutta on ilmaston puolesta tehnyt mm. Greenpeace.
Kasvihuoneilmiö = Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilmiö, jossa eräät ilmakehän kaasut (mm. vesihöyry ja hiilidioksidi) toimivat kasvihuoneen lasin tapaan: ne päästävät auringon valon maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan tämän luonnollisen kasvihuoneilmiön voimistumista, mikä johtuu siitä, että ihmiskunta tuottaa ilmakehään valtavia määriä ylimääräisiä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. Ks. ilmastopäästöt.
Kuluttajavalinnat = kulutusvalinnoillamme on aina vaikutuksia meitä ympäröivään maailmaan. Tärkeimmät ilmastonmuutosta hillitsevät kuluttajavalinnat liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja tavaroihin ja palveluihin. Käytännössä kannattaa vaihtaa sähkösopimus vihreään sähköön, lentää vähemmän, syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, liikkua auton sijaan lihasvoimalla, kuluttaa vähemmän rahaa ja tarkistaa, että säästösi eivät tue fossiilitaloutta.
Massasukupuutto = hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa. Tällä hetkellä eletään ns. kuudetta massasukupuuttoa, joka on ensimmäistä kertaa seurausta ihmisen toiminnasta. Vuoden 1900 jälkeen sukupuuttoja on tapahtunut jopa satakertaisella tahdilla normaaliin verrattuna. Lajien heikentymisen on aiheuttanut niiden elinalueiden häviäminen, luonnovarojen liikakäyttö, ylimetsästys ja -kalastus ja ilmastonmuutos. Massasukupuutto heikentää hyvin haitallisesti maapallon luonnon monimuotoisuutta.
Muuttuvat sääolot = IImastonmuutoksen seurauksena sademäärät, lämpötilat ja ilmakehän kaasukoostumus muuttuvat maapallolla. Muutokset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta pääsääntönä on että lämpötilat nousevat ja muut sääolot äärevöityvät: kuivuudet ja rankkasateet lisääntyvät ja myrskyt voimistuvat.
Pariisin sopimus = vuonna 2015 solmittu kansainvälinen ilmastosopimus, joka astui voimaan marraskuussa 2016. Sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan valtiot sitoutuvat siinä valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan omat kansalliset päästötavoitteensa. Yleisenä tavoitteena on pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tällä hetkellä neuvotellaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista.
Sopeutuminen = käytännöt, jotka valmistavat yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sillä sen seurauksia ei voida enää kokonaan estää. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. muuttuvien ilmasto-olojen huomioimista kaavoituksessa, rakentamisessa ja terveydenhuollossa, vakuutusjärjestelmien kehittämistä sekä kosteikkoalueiden, metsien ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuuden suojelua.
Terveys ja sairaudet = Ilmastonmuutos vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen etenkin köyhissä maissa. Rankkasateiden ja tulvien vuoksi veden välityksellä leviävät sairaudet, kuten kolera lisääntyvät. Myös sairauksia levittävät hyönteiset leviävät uusille alueille. Lisäksi juomaveden ja ruuan puute heikentävät ihmisten terveyttä. Ilmastonmuutos lisää myös psyykkisiä sairauksia, kuten voimakkaan ilmastoahdistuksen joskus aiheuttamaa masennusta. Toisaalta terveelliset elämäntavat, kuten hyötyliikunta ja kasvispainotteinen ruokavalio auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Uusiutuva energia = energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä, esim. aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Uusiutuvan energian käyttö aiheuttaa huomattavasti vähemmän ilmastopäästöjä kuin fossiiliset energialähteet.
Vähiten kehittyneet kehitysmaat (LDC) = Maailman köyhimmät maat, joilla on alhainen tulotaso, heikot ihmisresurssit ja ne ovat taloudellisesti haavoittuvia. Vähiten kehittyneiksi kehitysmaiksi on määritelty 50 valtiota. Niissä asuu kymmenesosa maailman väestöstä ja ne tuottavat alle prosentin kaikista hiilidioksidipäästöistä. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on sovittu ilmastorahoituksesta, jolla tuetaan köyhimpien maiden ilmastotoimia.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen = Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista yhteiskunnallista vaikuttamista: sekä poliitikkojen että kansalaisten toimia. Kansalaiset voivat vaikuttaa ilmaston puolesta mm. toimimalla järjestöissä, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, kirjeitä ja vetoomuksia kansanedustajille, kunnanvaltuutetuille, ammattiliitoille tai yritysten edustajille, järjestämällä tai osallistumalla tapahtumiin tai mielenilmauksiin, äänestämällä, some-, netti- ja kahvipöytäkeskusteluissa sekä tekemällä julkaisemalla vastamainoksen tai muulla kulttuurihäirinnällä.
Yhteistö = korvaa tulevaisuudessa aiemmin käytössä olleen ympäristö-sanan. Sanan taustalla on laaja havahtuminen siihen, että kaikki kuuluu yhteen. Aiempi puhe ”ihmisestä ja ympäristöstä” heijasteli ajattelumalleja, joissa kuviteltiin liian suuria eroja yksilön ja ympäröivän todellisuuden välille. Yhteistö-sanaan liittyy läheisesti myös yhteistyö, joka on yhteiselämän ylläpitämisen edellytys. Yhteistö on Rakkaudesta – sanasto tuleville sukupolville -projektissa kehitetty tulevaisuuden sana, joka ei ainakaan toistaiseksi ole laajassa käytössä. http://utopedia.fi
Ylikulutus = Koska lähes kaikkien kuluttamiemme tuotteiden ja palveluiden valmistamiseen ja käyttöön tarvitaan fossiilisia polttoaineita, niitä täytyy käyttää valtavan paljon. Siksi voidaan sanoa, että ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on luonnonvarojen ylikulutus.
OPETTAJA! Ilmastosanastosta on olemassa yläkouluikäisille sopiva Pieni ilmastosanasto, jossa on 17 termiä. Lisäksi alakouluun sopiva Pienenpieni ilmastosanasto sisältää 10 termiä osin helpotetuin kuvauksin. Voit hyödyntää sanastoja esimerkiksi seuraavassa tehtävässä:
Ilmastonmuutos käsitekartalle -tehtävä on perusharjoitus, joka mahdollistaa ilmastonmuutoksen perusteiden kertaamisen nopeasti ja tehokkaasti. Luokka jaetaan n. 4 henkilön ryhmiin ja kullekin pienryhmälle jaetaan ikäryhmälle sopiva ilmastosanasto.
Tehtävä: Laatikaa ryhmissä isolle paperille käsitekartta ilmastonmuutoksen:
– syistä
– seurauksista
– ratkaisumalleista
– ratkaisijoista, sekä
– muista teitä kiinnostavista näkökulmista
Käyttäkää luovuutta ja apunanne ilmastosanastoa. Lappujen liimaamisen lisäksi korostakaa tärkeitä asioita kirjoittamalla ne paperille itse ja piirtäkää käsitekarttaan myös kuvitusta.
Yksi kommentti artikkeliin ”25 SANAA ILMASTOSTA”
Kommentointi on suljettu.