Mikä ilmastonmuutos?
Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympäristöongelma. Se vaikuttaa ihmistoimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt ja vaikutukset tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Ihmisten toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on ratkaiseva ja katastrofaalinen ilmastonmuutos voidaan edelleen estää, jos niin halutaan.
Ilmastonmuutos on osa moninaista ympäristö- ja kestävyysongelmien vyyhtiä ja toisaalta sen ratkaisut edustavat kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. Jotta erilaisia kestävyyshaasteita voitaisiin pätevällä tavalla ratkaista, on tunnettava juuri kyseisen ongelman syyt ja parhaat ratkaisumallit. Ilmastonmuutos on moniin muihin kestävyyshaasteisiin verrattuna valtavan suuri ja jo itsessään hyvin kompleksinen ilmiö. Tästä syystä Open ilmasto-oppaassa käytetään kestävän kehityksen kaltaisia yleiskäsitteitä melko vähän ja huomio keskitetään lähes pelkästään ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset
Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista. Eräät ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa: ne päästävät auringon valon maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen. Näiden kasvihuonekaasujen aiheuttama kasvihuoneilmiö pitää planeettamme elämälle suotuisana: ilman sitä keskilämpötila maapallolla olisi -18°C eli 33°C nykyistä kylmempi.
Ihmiskunta kuitenkin tuottaa valtavia määriä kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat luonnollista kasvihuoneilmiötä. Sen seurauksena ilmasto muuttuu. Tärkeimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Merkittävin päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn ja maakaasun käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Kasvihuonekaasuja syntyy myös mm. maataloudessa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikoilla ja metsäpaloissa.
Ilmasto on muuttunut aina, mutta nykyinen, teollisen vallankumouksen puitteissa aiheutunut muutos on poikkeuksellisen nopea. Ilmastonmuutoksen perimmäisenä syynä ovatkin ongelmat yhteiskuntajärjestelmiemme rakenteissa. Niiden synty on liittynyt teolliseen vallankumoukseen, kulutusyhteiskunnan kehitykseen, energiapolitiikkaan ja markkinoiden toimintaan. Ilmastokysymysten ymmärtämisessä keskeisessä roolissa ovatkin luonnontieteen kysymysten hallinnan lisäksi kysymykset yhteiskuntien toiminnasta, sekä moraalista, arvoista ja oikeudenmukaisuudesta.
IImastonmuutoksen seurauksena sademäärät, lämpötilat ja ilmakehän kaasukoostumus muuttuvat maapallolla. Muutokset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta pääsääntönä on että lämpötilat nousevat ja muut sääolot äärevöityvät: kuivuudet ja rankkasateet lisääntyvät ja hirmumyrskyt voimistuvat. Lisäksi lumen ja jäätiköiden määrä vähenee ja merenpinta nousee. Luonnossa tämä merkitsee vaikeuksia monien eliölajien selviytymiselle, kun ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan muuttumiseen. Toisaalta joitakin lajeja ilmaston muuttuminen hyödyttää. Ihmisille ilmastonmuutos aiheuttaa luonnonolojen muutosten lisäksi yhteiskunnallista levottomuutta ja epätasa-arvoa, puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa, ruoantuotannon vaikeutumista, sairauksien esiintymisalueiden leviämistä ja taloudellista epävakautta.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen
Nykyisen tiedon valossa ilmastonmuutosta ei ole enää mahdollista pysäyttää, sillä jo nyt aiheutetut ilmastopäästöt lämmittävät ilmakehää vielä satojen vuosien ajan. Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on kuitenkin ratkaiseva ja katastrofaalinen ilmastonmuutos voidaan edelleen estää, jos niin halutaan. Mukaan ilmastotoimiin tarvitaan valtioita, kuntia, yrityksiä, kouluja ja kansalaistoimijoita, joilla kaikilla on työssä oma roolinsa.
Ilmastonmuutoksen riittävä hillitseminen vaatii suuria muutoksia elämäntavassamme: hillintätoimia on tehtävä niin energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa, kuin maataloudessakin. Myös luonnon omien hiilinielujen, kuten metsien hiilensidontakykyä voidaan pyrkiä vahvistamaan. Käytännössä yhteiskunnallinen muutos tehdään kehittämällä uusia ratkaisuja ja viemällä niitä käytäntöön lainsäädännön, tukien ja verotuksen, hyvän yhdyskuntasuunnittelun, koulutuksen ja viestinnän keinoin, tutkimalla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita, sekä tuomalla ilmastoasioita jatkuvasti esiin eri yhteyksissä, tarkastellen asioiden tilaa ja toimintatapoja rakentavan kriittisesti.
Koska ilmastonmuutoksen seurauksia ja vaikutuksia ei voida enää kokonaan estää, on niihin alettu myös jo sopeutua. Sopeutumistoimien tarkoituksena on vähentää luonnonjärjestelmien ja yhdyskuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Käytännössä vaikutuksiin voidaan sopeutua mm. ottamalla ilmasto-olojen muutokset huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa, kehittämällä vakuutusjärjestelmiä, sekä suojelemalla kosteikkoalueita, metsiä ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuutta.
Mistä lisätietoa?
Ilmastonmuutosta ilmiönä on kuvattu tuhansissa ja taas tuhansissa teksteissä pidemmin ja lyhyemmin ja erilaisista näkökulmista. Open ilmasto-opas kehottaa tutustumaan esimerkiksi seuraaviin lähteisiin:
- Ilmasto-opas.fi on Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen toteuttama verkkosivusto, johon on koottu eri toimijoiden tuottamaa tutkimusperäistä tietoa ilmastonmuutoksesta http://ilmasto-opas.fi/fi/
- Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) arviointiraportit tarjoavat laajan ja ajankohtaisen yhteenvedon ilmastotieteen tuloksista. Viimeisin raportti on julkaistu vuosina 2013-14 kolmena osaraporttina, sekä näiden tulokset kokoavana synteesiraporttina. Suomen kielellä on julkaistu yhteenvedot osaraporteista 1 ja 3.
https://www.ipcc.ch/report/ar5/
http://ilmatieteenlaitos.fi/uusin-arviointiraportti - Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Työryhmä ja Hanna Nikkanen, Into-kustannus, 2017). Kirja tutkii sitä, miten Suomi pärjää ilmastonmuutoksen aiheuttaman myllerryksen keskellä: miten se meihin vaikuttaa ja miten voisimme siitä ehkä selvitä.
Vinkki! Seuraa myös kirjan facebook-sivua. https://www.facebook.com/ilmastokirja/ - Ilmasto.Nyt on Sitran, Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Metropolian ammattikorkeakoulun yhdessä tuottama verkko-opintokokonaisuus ja oppimateriaali. Materiaalia voi käyttää ilmastoaiheen akateemiseen opiskeluun, ja osia siitä voi hyödyntää myös suoraan opetuksessa peruskoulussa ja lukiossa. www.ilmastonyt.fi
- CO₂ -raportti on tehnyt tiiviin, mutta kattavan kuvauksen ilmastonmuutoksesta: http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastonmuutos ja julkaisee ilmastoaiheisia verkkouutisia myös paikallistasolta Suomessa http://www.co2-raportti.fi/
- Ilmasto.org -sivulla on paljon tietoa ilmastonmuutoksesta. Mm. tätä sivua on käytetty lähteenä myös edellisessä ilmastonmuutoksen kuvauksessa: http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/lyhyesti
- Al Gore selittää ilmastokeskustelun nykytilanteen videolla (The Case For Optimism On Climate Change): https://medium.com/@algore/the-case-for-optimism-on-climate-change-251a955681b1#.e9k0c9xi1
- Sitran sanastossa on selitetty monia ilmastonmuutokseen ja kestävään elämäntapaan liittyviä käsitteitä: http://www.sitra.fi/artikkelit/hiilineutraali-teollisuus/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat
Mitä annettavaa eri tieteenaloilla on ilmastokysymysten hahmottamisessa?
Eri tieteenalat hahmottavat ilmastonmuutosta erilaisista näkökulmista ja ilmiön erilaiset puolet painottuvat niissä hiukan eri tavoin. Toisten alojen näkökulmasta ilmiön syyt ja seuraukset ovat keskeisiä kysymyksiä, kun taas toisilla aloilla ratkaisumallit ovat niiden olennaisempaa antia. Vaikka erilaiset näkökulmat saattavat vaikuttaa jopa hieman ristiriitaisilta, ei näin tietenkään käytännössä ole, vaan erilaiset näkökulmat vain täydentävät toisiaan. Tieteellisen tiedon ohella Open ilmasto-opas tarjoaa myös arkielämän sovelluksia.
On kuitenkin hyvä muistaa, että eri alojen tietokäsitykset poikkeavat toisistaan ja jos tästä ei ole tietoinen, saattavat itselle vieraamman alan tutkimustulokset vaikuttaa “epätieteellisiltä”. Siinä missä kriittinen yhteiskuntatieteilijä varoo uskomasta liiaksi yhteen lähestymistapaan ja kysyy kontekstin, arvojen ja intressien perään, antaa luonnontiede tutkimuskohteestaan faktatietoa: Ilmastotieteen tutkimustulokset perustuvat ympäristössä havaittuihin ja mitattuihin muutoksiin, joista kriittisen tarkastelun jälkeenkin on yleensä vain yksi oikea tulkinta. Esimerkiksi merenpinnan nousu, meriveden- ja ilmakehän keskimääräisten lämpötilojen nousu, meriveden happamuus, vuoristojäätiköiden kutistuminen ja muut maapallon ilmastossa havaitut ja toteutuneet muutokset eivät ole mielipidekysymyksiä. Ilmastopolitiikasta sen sijaan on runsaasti erilaisia näkemyksiä joiden keskinäinen arvottaminen, oikeiden politiikkatoimien valinta ja eri vaihtoehtojen punninta ovat arvo-, näkökulma- ja kontekstisidonnaisia.
Seuraavassa esitetään hiukan stereotyyppisetkin kuvaukset erilaisista näkökulmista. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi näkökulmien moninaisuus ja johdattaa lukija niiden kautta syvemmälle aihepiiriin.
1) Luonnontieteiden näkökulma ilmastonmuutokseen
Kasvihuoneilmiö on ilmakehän alimpien osien lämpenemistä hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen (mm. vesihöyry,metaani ja dityppioksidi) takia. Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista ja se syntyy kun hiiltä varastoituu ilmakehään tavanomaista enemmän, eli säteilypakote kasvaa ihmisen toiminnan seurauksena. Ilmasto on muuttunut aina, mutta nykyinen muutosvauhti on poikkeuksellisen nopea ja voimakas.
IImastonmuutoksen seurauksena sademäärät, lämpötilat ja ilmakehän kaasukoostumus muuttuvat eri puolilla maailmaa ja seuraukset vielä voimistuvat palautekytkentämekanismien vuoksi. Tästä seuraa monenlaisia haittoja sekä ihmisille, että maapallon muulle eliöstölle, joka ei ehdi sopeutua nopeaan muutostahtiin. Lisäksi ilmastonmuutos voimistaa muita ympäristöongelmia, kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, merten happamoitumista ja metsäkatoa. Ilmastonmuutosta hillitään mm. lisäämällä uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinko- ja tuulivoiman käyttöä, sekä suojelemalla hiilinieluja. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan sopeutua mm. suojelemalla kosteikkoalueita, metsiä ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuutta.
Tämän näkökulman tarkempiin yksityiskohtiin voit tutustua mm. Open ilmasto-oppaan biologian, fysiikan, kemian, maantieteen, matematiikan ja osin myös terveystiedon teksteissä.
2) Yhteiskuntatieteiden näkökulma ilmastonmuutokseen
Ilmasto on muuttunut aina ja muutoksilla on ollut vaikutuksia myös sivilisaatioiden kehitykseen. Nykyisen ilmastonmuutoksen taustalla on teollinen vallankumous, kulutusyhteiskunnan synty, energiapolitiikan muutokset, sekä markkinoiden epäonnistuminen, kun ilmakehän käytölle ei ole ymmärretty asettaa hintaa. Toisin sanoen syyt ovat yhteiskuntajärjestelmiemme rakenteissa olevissa ongelmissa. Luonnonympäristöjen muuttuminen ilmastonmuutoksen myötä aiheuttaa mm. yhteiskunnallista epävakautta, ihmisoikeuksien vaarantumista ja taloudellista epävakautta.
Nykyiset yhteiskuntajärjestelmämme eivät ole kyenneet ratkaisemaan itse aiheuttamaansa ongelmaa, joten ilmastonmuutoksen riittävä hillitseminen vaatii yhteiskunnallisen muutoksen. Käytännössä se tarkoittaa siirtymää kohti vähähiilistä tai hiilineutraalia taloutta. Mukaan ilmastotoimiintarvitaan niin valtioita ja kuntia, poliitikkoja, yrityksiä, kuin kansalaistoimijoitakin ja niillä kaikilla on työssä oma roolinsa. Käytännössä yhteiskunnallinen muutos tehdään kehittämällä ratkaisuja ja viemällä niitä käytäntöön lainsäädännön, tukien ja verotuksen, hyvän yhdyskuntasuunnittelun, tutkimuksen ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen keinoin, sekä tuomalla ilmastoasioita jatkuvasti esiin eri yhteyksissä. Tavoitteena on energiajärjestelmän muuttaminen puhtaammaksi ja tuo muutos tulee muuttamaan myös työelämän rakennetta. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarkoituksena on vähentää yhdyskuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Tämän näkökulman tarkempiin yksityiskohtiin voit tutustua Open ilmasto-oppaan yhteiskuntaopin, filosofian ja osin myös historian, maantiedon ja oppilaanohjauksen teksteissä.
3) Humanistisesta näkökulma ilmastonmuutokseen
Tuhansien vuosien aikana ja kiihtyvästi viimeisten parin sadan vuoden aikana ihmiskunnan hyvinvointia lisäävät ja arkeamme helpottavat keksinnöt ovat huomaamattamme ja tarkoittamattamme johtaneet meidät ympäristökriisin keskelle. Tällä hetkellä elämme aikaa, jona tavallinen länsimainen arkielämä, jopa ilman kohtuutonta kuluttamista, tuottaa ilmastopäästöjä yli kestävän tason. Ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia muutoksia luonnonympäristöihin, mutta ihmisen näkökulmasta se on kuitenkin ennen kaikkea omaan elämäämme liittyvä ongelma: se aiheuttaa monenlaista inhimillistä kärsimystä fyysisistä ja psyykkisistä sairauksista yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon ja levottomuuksiin, ruoantuotannon vaikeutumiseen, sekä puutteisiin ihmisoikeuksien toteutumisessa.
Ilmastokysymysten ymmärtämisessä keskeisessä roolissa ovat kysymykset moraalista, arvoista ja oikeudenmukaisuudesta. Ihmiset ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen yhteisellä toiminnallaan ja yhteistoiminta on myös ainut tapa ratkaista ongelma. Tärkeitä toimia ovat mm. ihmisten luontosuhteen korjaaminen, kansainväliset neuvottelut ja erilaisten toimijoiden välinen yhteistyö, sekä tehokas ja monipuolinen viestintä.
Tämän näkökulman tarkempiin yksityiskohtiin voit tutustua Open ilmasto-oppaan elämänkatsomustiedon, historian, kielten, psykologian, terveystiedon, uskontojen ja äidinkielen, sekä (tämän hiukan puutteellisen jaottelun mukaisesti myös) filosofian teksteissä.
4) Taiteiden näkökulma ilmastonmuutokseen
Ilmastonmuutoksen ja muiden yhteiskuntaamme sisäänrakennettujen ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii monenlaisia muutoksia ihmisten ja yhteiskuntien toiminnassa. Taide pyrkii usein nykyisen olotilamme ja vakiintuneiden näkökulmiemme kriittiseen tarkasteluun ja muokkaamiseen ja on siten hyvä apuväline yhteiskunnallisen muutoksen luomisessa. Taiteella on kyky käsitellä aihetta ja siihen liittyviä arvoja ja merkityksiä teknisten alojen ja luonnontieteiden objektiivisuuteen pyrkivästä lähestymistavasta poikkeavalla tavalla myös tunteiden kautta.
Taiteen keinoja yhteiskunnallisen muutoksen tuottamisessa voidaan käyttää erilaisissa mittakaavoissa. Niitä ovat mm. vaikuttava viestintä, ajattelutaitojen kehittäminen, tunteiden käsittelyn tukeminen ja muutostarpeisiin liittyvät konkreettiset ratkaisut. Taiteella on myös monia keinoja nostaa asioita keskusteluun uusista näkökulmista. Ne täydentävät politiikan, journalismin tai kansalaisjärjestöjen keinovalikoimaa ja toisinaan myös kyseenalaistavat niitä. Taiteen keinoin aikaansaadut muutokset eivät välttämättä ole suoraviivaisia ja nähtävissä heti, mutta silti niillä on mahdollisuus muuttaa tapojamme suhtautua maailmaan.
Tämän näkökulman tarkempiin yksityiskohtiin voit tutustua Open ilmasto-oppaan kuvataiteen, musiikin, sekä osin myös äidinkielen teksteissä.
5) Tekemisen näkökulma ilmastonmuutokseen
Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmistoimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt ja vaikutukset tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa ja teollisuudessa syntyy 2/3 maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Yksilön henkilökohtaisista ilmastopäästöistä asuminen, liikkuminen ja syöminen, sekä niiden elinkaaren aikaiset toiminnot aiheuttavat valtaosan. Päästöjen määrä vaihtelee huomattavasti yksilön elämäntavan mukaan.
Uudet kuluttamisen tavat ja talouden muodot, kuten jakamis-, kierto- ja biotalous auttavat ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Lisäksi nyt eletään uusiutuvien energiamuotojen vallankumousta ja myös energiatehokkuustoimet paranevat jatkuvasti. Samalla kun ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja siihen sopeutuminen luovat kasvunäkymiä monille aloille, jotkut alat tulevat myös kärsimään ja työpaikkojen määrä niillä vähenee.
Elinkaariajattelu auttaa hahmottamaan luonnonvarojen käytön kokonaiskuvaa sekä yksilön toiminnassa että laajemmassa tarkastelussa. Asumisen päästöistä valtaosan aiheuttavat lämmitys ja vedenkulutus. Liikenteen aiheuttamia ilmastopäästöjään voi vähentää kävelemällä, pyöräilemällä, skeittaamalla, soutamalla, purjehtimalla, käyttämällä joukkoliikennevälineitä, kimppakyytejä tai taloudellisen ajamisen keinoja. Ruoan ilmastovaikutuksia torjutaan mm. kasvispainotteisella ruokavaliolla ja välttämällä ruokahävikin syntymistä. Usein ilmastoystävälliset toimintatavat tekevät hyvää myös yksilön terveydelle.
Tämä näkökulma kokoaa yhteen liikuntatieteelliset, kotitaloustieteelliset ja käsityötieteelliset näkökulmat ja niiden tarkempiin tarkempiin yksityiskohtiin voit tutustua Open ilmasto-oppaan liikunnan, kotitalouden, sekä teknisen työn ja tekstiilityön teksteissä. Myös oppilaan ohjauksen ja terveystiedon tekstien aihepiirit katsovat asiaa osittain tekemisen näkökulmasta.
