Ilmastonmuutos tekstiilityön opetuksessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Vaikka tekstiiliala ei kuulu suurimpiin kasvihuonekaasujen päästäjiin, on muotialalla paikkansa ongelman ratkaisemisessa ja tekstiilityön opettajalla oma, esimerkiksi kuluttajakasvatukseen liittyvä roolinsa ilmastokasvattajana. Tekstiilityön opetus onkin muiden oppiaineiden ohella merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

---

Mitä haluat viestiä pukeutumisellasi?

Pukeutuminen on hyvin moniulotteinen ilmiö. Sillä on sekä käytännöllinen, esteettinen, että kommunikatiivinen ulottuvuus. Käytännöllisestä näkökulmasta pukeutumisen tehtävänä on toimia kehomme suojana ja turvana. Tällöin vaatteiden fysiologiset ominaisuudet, materiaalien kestävyys ja tuntuma, sekä vaatteen malli nousevat pukeutumisen keskiöön.

Vaatteet ja asusteet toimivat myös vuorovaikutuksen välineenä. Viestimme pukeutumisella identiteetistämme ja persoonallisuudestamme muille ja toisaalta vaatetus toimii ainakin osittain myös identiteettimme rakennusaineena. Siihen miten pukeudumme vaikuttaa elämämme aikakausi, maailmankuvamme, minäkuvamme, muistimme, arvomme, taloudellinen tilanteemme ja esteettiset käsityksemme. Vaatetus siis antaa vaikutelman siitä, millaisia henkilöitä olemme, mitä teemme ja mihin uskomme.

Pukeutumisvalintojemme taustalla on myös  sosiaalisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä muodostuvia käsityksiä rooleistamme ja meihin kohdistuvista odotuksista ja vaatimuksista. Tästä seuraa mm. se, että tapamme pukeutua vaihtelee iän ja elämäntilanteiden muuttuessa. Käytännössä kulutusvalintamme ohjaavat pukautumistamme ja kuluttajuus muovaa myös identiteettiämme, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että brändit voivat olla meille tärkeitä sosiaalisen erottautumisen välineitä.

Vaikka kaikella edellä mainitulla on vaikutusta tapaamme pukeutua, ei yhtälö ole suoraviivainen. Esimerkiksi ekologisia ja eettisiä arvoja tärkeänä pitävä henkilö ei automaattisesti käytä ainoastaan ekologisesti ja eettisesti tuotettuja vaatteita. Toisaalta vaatteista voi olla vaikea nähdä päällepäin miten ne on tuotettu. Ympäristö- ja ilmastokasvatuksen näkökulmasta olennaista on tietoinen ja kriittinen toimijuus, eli se että henkilö on perillä käyttämänsä vaatteen ympäristövaikutuksista, valitsi hän miten tahansa. Toisaalta voidaan pohtia, viestimmekö pukeutumisellamme niitä asioita, joita oikeasti haluamme viestiä ja miksi tai miksi emme.

---

Tekstiileillä on moninaisia ympäristövaikutuksia

Ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on fossiilisten polttoaineiden liiallinen käyttö. Koska lähes kaikkien kuluttamiemme tuotteiden ja palveluiden valmistamiseen ja käyttöön tarvitaan fossiilisia polttoaineita, voidaan sanoa myös, että ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on ylikulutus.

Moni tietää jo, että suomalaisten suurimmat ilmastopäästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Tavaroiden ja palveluiden kuluttaminen on neljäs suuri päästöjemme aiheuttaja. Tähän ryhmään lasketaan mm. vaatteet, jalkineet, huonekalut, kodintekstiilit, astiat, elektroniikka, lehdet, kirjat, harrastukset sekä virkistys- ja majoituspalvelut. 

Tekstiiliteollisuus aiheuttaa monenlaisia negatiivisia ympäristövaikutuksia ja eettisiä ongelmia. Puuvillan viljelyyn tarvitaan valtavia määriä vettä ja lisäksi esimerkiksi tavanomaisessa puuvillan viljelyssä käytetään runsaasti kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Vettä ja kemikaaleja kuluu paljon myös kaikissa muissa tekstiilien valmistuksen vaiheissa. Eräs tekstiiliteollisuuden suurimmista haasteista liittyy tuotannon eettisiin näkökulmiin kuten matalapalkkaisissa maissa työtä tekevien työntekijöiden huonoihin tai jopa vaarallisiin työoloihin.

Tekstiiliteollisuus aiheuttaa myös ilmastopäästöjä, joista puhutaan ympäristö- ja eettisiä ongelmia vähemmän. Tekstiiliteollisuuden tuotanto on valtavaa: vuosittain tuotetaan 150 miljardia vaatetta. Vaikka vaatetus ja jalkineet aiheuttavat yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä vain pienen osan, kuuluu tekstiiliteollisuus kokonsa vuoksi suurimpiin ilmastopäästöjä aiheuttaviin teollisuuden aloihin heti energia- ja kemianteollisuuden jälkeen. Tekstiiliteollisuus on hyvin energiaintensiivistä, eli tekstiilien valmistukseen kuluu paljon energiaa kaikissa tuotantoketjun vaiheissa.

Ilmastokasvatuksen näkökulmasta on tärkeää, ettei muita ympäristöongelmia eikä eettisiä ongelmia sekoiteta ilmastovaikutusten kanssa. Tekstiilien ilmastovaikutukset syntyvät ennen kaikkea juuri tekstiilin valmistukseen käytetystä energiasta. Myös tekstiilin hoidosta (pesu, rumpukuivaus, silitys) syntyvä hiilijalanjälki on merkittävä.

Luonnonkuitu vai tekokuitu?

Kokonaisympäristövaikutusten näkökulmasta luonnonkuituja ja tekokuituja on vaikea asettaa paremmuusjärjestykseen, koska niiden valmistuksen ympäristövaikutukset ovat erilaisia. Näin ollen tekstiilin käyttötarve määrittelee parhaan materiaalivalinnan. Mitä pidempään tuotetta pystytään käyttämään, sitä pienempi on tuotteen ekologinen jalanjälki. Jos tuote joudutaan korvaamaan nopeasti uudella huonon kestävyyden takia, tekstiilin valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset kertautuvat. Oikeanlaisen materiaalivalinnan ohella hyvä hoito pidentää tuotteen käyttöikää ja parantaa sen ympäristötasetta huomattavasti.

Ilmastovaikutusten kannalta erilaisten kuitujen vertailu on helpompaa. Nyrkkisääntönä on, että luonnonkuidut ovat tekokuituja ilmastoystävällisempiä, sillä tekokuituisten kankaiden valmistukseen tarvitaan suuria määriä energiaa. Lisäksi monet tekstiileissä käytettävät tekokuidut, kuten polyesteri on valmistettu öljystä. Synteettisten kuitujen valmistuksessa syntyy hiilidioksidin ohella myös sitä vahvempia kasvihuonekaasuja, kuten typpioksidia (N2O).

---

Ympäristövaikutuksia syntyy vaatteen koko elinkaaren aikana

Tekstiilien merkittävimmät kokonaisympäristövaikutukset liittyvät energian ja veden käyttöön sekä ympäristölle ja terveydelle haitallisiin kemikaaleihin, joita käytetään kaikissa tuoteketjun vaiheissa, aina raaka-aineen tuotannosta valmiiseen vaatteeseen.

Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan sen eri vaiheita alkaen raaka-aineiden tuottamisesta ja päätyen tuotteen käytöstä poistamiseen. Elinkaaritarkastelujen perusteella tekstiilien merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät:

• kuitujen tuotannosta sekä värjäys- ja viimeistysprosesseista
• tekstiilien käytöstä: pesun, kuivauksen ja silityksen aikana kuluvasta energiasta ja vedestä

Vähäisempi ympäristökuormitus on sen sijaan langan ja kankaiden valmistuksella, vaatteiden ompelulla, kuljetuksilla, varastoinnilla ja tekstiilijätteellä.

Kuitutuotannosta tuotteen hävittämiseen

Seuraavassa on lyhyesti ja pääpiirteittäin kerrottu kaikki tekstiilituotteen elinkaaren vaiheet, sekä niiden ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset. Eri vaiheiden vaikutusten mittaluokkaa ei ole otettu huomioon. Ilmastovaikutukset on kursivoitu, sillä niiden merkitys korostuu tässä oppaassa.

1. Kuitutuotanto: energiankulutus, veden kulutus, torjunta-aineet ja lannoitteet ja niiden leviäminen ympäristöön, työntekijöiden palkat ja työolosuhteet, teollisten typpilannoitteiden valmistuksessa käytetty energia
2. Lankojen ja kankaiden valmistus: veden ja kemikaalien kulutus prosessin eri vaiheissa (esim. värjäyksessä ja viimeistyksissä), työntekijöiden työolosuhteet, energiankulutus prosessin eri vaiheissa ja eri tuontantotiloissa
3. Vaatteen valmistus: työntekijöiden palkat ja työolosuhteet, energiankulutus prosessin eri vaiheissa ja eri tuontantotiloissa
4. Vaatteen viimeistykset ja jälkikäsittelyt: kemikaalien käyttö ja siihen liittyvä työturvallisuus (esim. hiekkapuhallus), työntekijöiden palkat, energiankulutus prosessin eri vaiheissa ja eri tuontantotiloissa
5. Logistiikka: energiankulutus, kuljetusten päästöt
6. Pakkausmateriaalit: energiankulutus, raaka-aineet ja niiden tuotannosta syntyvät päästöt
7. Kuluttajan vaatehuolto: pesuaineiden ympäristövaikutukset, pesun, rumpukuivauksen ja silityksen aiheuttama energiankulutus
8. Vaatteen käytöstä poisto ja kierrätys: kestääkö kierrätettynä uudelle kuluttajalle, voiko materiaalin käyttää uudestaan, miten hävitetään, ilmakehään vapautunut hiili tekstiilin maatuessa

Tekstiilien elinkaaren eri vaiheissa niiden ympäristökuormitusta ja sosiaalisia vaikutuksia voidaan vähentää mm. seuraavilla tavoilla:

• Panostamalla energiatehokkuuteen tuotteiden valmistamisen eri vaiheissa
• Asettamalla kriteereitä haitallisten kemikaalien käytölle
• Suosimalla kierrätysmateriaaleja tekstiilien raaka-aineina tai huomioimalla tekstiilin hyötykäyttömahdollisuudet jo suunnitteluvaiheessa
• Asettamalla sosiaaliset kriteerit tekstiilien raaka-aineen tuotannolle ja valmistukselle

Vaatteen käytön aikaisia ympäristövaikutuksia pohditaan jäljempänä.

Jätteen syntymistä voidaan vähentää

Tekstiiliteollisuudessa on jopa 20 prosentin ylituotanto ja noin 10 prosenttia kaikesta kankaasta menee suoraan jätteeksi jo tehtaissa. Suomessa tekstiilijätteen määrä on 16,8 kiloa henkilöä kohti vuosittain ja se on 2000-luvulla kasvanut. Suurin osa tekstiilijätteestä on pitkään päätynyt kaatopaikalle. Vaatejätteen käyttö valmistusmateriaalina olisi kuitenkin ekologista, koska silloin vältettäisiin kuitujen tuottamiseen ja hävittämiseen liittyvä ympäristökuormitus ja päästöt.

Jätteensynnyn ehkäisyssä on viisi tasoa:

1. jätteen synnyn ehkäisy ja turhan kulutuksen välttäminen
2. tuotteiden uudelleenkäyttö
3. tuotteen tai sen materiaalien kierrätys (uudeksi tuotteeksi, teollisuuden raaka-aineeksi)
4. jos kierrätys ei ole mahdollista, tekstiili voidaan polttaa, eli hyödyntää energiana
5. viimeinen vaihtoehto on periaatteessa kaatopaikka, mutta tekstiilien osalta tämä ei ole enää mahdollista Suomessa, sillä vuoden 2016 alusta alkaen tekstiilituotteiden kaatopaikkasijoittaminen ei ole jätelain mukaan enää sallittua.

Tekstiilin uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet olisi hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Hyvä esimerkki tekstiilien uudelleenkäytöstä ovat armeijan vaatteet, joita myydään kuluttajille sen jälkeen kun niiden käyttöikä armeijassa on päättynyt. Kierrätyskuiduista valmistettuja tekstiilejä on tällä hetkellä saatavilla hyvin niukasti, mutta esimerkiksi Suomessa Pure Waste valmistaa kierrätetyistä tekstiilikuiduista uutta lankaa ja vaatteita.

Ympäristökuorman vähentäminen vaatteen käyttöaikana

Merkittävä osa vaatteen koko elinkaaren aikaisesta ilmastokuormasta syntyy vaatteen käyttövaiheessa ja erityisesti pesemisestä syntyy myös muita negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Mahdollisimman ympäristöystävällisestä pesemisestä on liikkeellä monenlaista tietoa. Yhdet ovat sitä mieltä, että vaatteen pesumerkintä kertoo totuuden ja toisten mielestä vaatteet pestään usein liian alhaisissa lämpötiloissa, jolloin vaate ei kestä hyvänä yhtä kauan. Kolmannet taas sanovat, että pesumerkintöjä alhaisemmissa lämpötiloissa peseminen on järkevää, koska silloin säästetään energiaa.

Ilmastonäkökulmasta pesukertojen harventaminen, alhaiset pesulämpötilat ja lyhyet tai vettä säästävät ohjelmat ovat perusteltuja ja lisäksi rumpukuivausta ja turhaa silittämistä kannattaa välttää. Kokonaisympäristövaikutusten kannalta yleispäteviä ohjeita ovat myös seuraavat:

1. hanki käyttötarkoitukseen soveltuvia, itsellesi mieluisia, mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita
2. käytä pesuainetta maltilla ja jätä huuhteluaine kokonaan pois käytöstä
3. muista huoltaa pesukonetta jatkuvasti: puhdista nukkasihti säännöllisesti ja käytä 90 asteen ohjelmaa tyhjällä rummulla kuukausittain
4. mieti jo ostovaiheessa, kannattaako hankkia vaatetta jota ei voi pestä. Jos tällainen kuitenkin kaapista löytyy ja olet heittämässä sitä likatahrojen vuoksi pois, kannattaa ensin kokeilla pesemistä
5. suosi puuvillatekstiileissä luomupuuvillaa

Sertifikaatit eivät toistaiseksi kerro ilmastoystävällisyydestä

Erilaiset sertifikaatit ovat kuluttajalle helppo tapa varmistua siitä, että vaate on tuotettu kestävästi. Sertifikaatit ja merkit on laadittu erilaisiin tarkoituksiin, joten vaatemerkit voivat kuulua useamman sertifikaatin piiriin samaan aikaan. Vaikka osa vaatteita valmistavista yrityksistä on sitoutunut esimerkiksi lisäämään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tuotannossaan, eivät yleiset ympäristömerkit toistaiseksi ota kantaa tuotteen ilmastoystävällisyyteen, vaan merkeillä taataan esimerkiksi tuotteen tai sen viljelyn myrkyttömyys tai työntekijöiden työolot.

Seuraavassa on kerrottu lisää neljästä yleisestä sertifikaatista:

---

Muotimaailma ilmastonmuutosta torjumassa

Järjestöt ja kansanliikkeet ovat ottaneet näkyvästi kantaa moniin tekstiiliteollisuuden epäkohtiin. Näistä hyvänä esimerkkinä toimivat teollisuuden alan ongelmia monipuolisesti esiin nostava FashionRevolution, sekä Greenpeacen Detox-kampanja, joka on saanut taivutettua monet tekstiilialan jättiyritykset luopumaan vaarallisten kemikaalien käytöstä tuotantoprosesseissaan. Vaatteiden kertakäyttökulttuuria vastaan taistellaan ratkaisukeskeisesti esimerkiksi vaatelainaamotoiminnalla, joita Suomessakin on jo monella paikkakunnalla.

Myös ilmastokysymysten eteen tehdään töitä, sillä ilmastonmuutokset vaikutukset näkyvät muotialalla jo nyt. Talvien lämmetessä talvivaatteiden myynti hyytyy, kun paksuille talvitakeille ja asusteille ei ole tarvetta. Muutoksen voi jo nähdä monien asiaan varautumattomien tekstiiliyritysten myynnissä. Tulevaisuudessa on mahdollista, että tarve erilliselle talvisesongille poistuu kokonaan, mikä muuttaisi neljän sesongin varaan rakentuneen muotimaailman järjestelmän kokonaan uusiksi.

Monien suurten tekstiiliyritysten ympäristövastaavat ovat yhtä mieltä siitä, että teollisuudenalan on ryhdyttävä taistelemaan ilmastonmuutoksen hidastamisen puolestava ja alettava keksiä sopeutumisstrategioita ilmastonmuutoksen varalle. Monet suuretkin yritykset ovat jo ottaneet askeleita tähän suuntaan:

• NIKE ja Levi Strauss & Co. ovat olleet perustamassa ilmastovastuullisten yritysten verkoston (BICEP = Business for Innovative Climate and Enegy Policy), joka pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon Yhdysvalloissa
• Monet yritykset panostavat ilmasto- ja ympäristövastuullisten materiaalien kehittämiseen (mm. Patagonia, Adidas ja Kering, jonka tuotemerkkeihin kuuluvat Gucci ja Puma)
• Monet yritykset ovat sitoutuneet lopettamaan ilmastopäästönsä kokonaan (mm. Kering The B Teamin kautta) tai siirtymään käyttämään tuotannossaan pelkästään uusiutuvaa energiaa (esim. H&M ja NIKE RE100 -ohjelman kautta)

---

Tehtäviä

---

Kuvagalleria

---

Lähteet ja lisälukemista