Tässä esitellään ilmastokasvatusmalli, jonka tarkoituksena on lisätä kasvisruuan määrää ja saatavuutta kouluruokailussa. Tarkka tavoite kannattaa määritellä koulun tämän hetkisen tilanteen mukaan askelta kunnianhimoisemmaksi. Tavoitteena voi olla:
– Maukas kasvisruokavaihtoehto avoimesti kaikkien saataville joka päivä
– Yksi kasvisruokapäivä viikossa kaikille
– Kaksi kasvisruokapäivää viikossa kaikille
Tavoitteeseen pyritään selvittämällä minkälaista kasvisruokaa oppilaat haluaisivat koulussa syödä ja vakuuttamalla asiasta päättävät henkilöt asiasta avoimen keskustelun avulla. Jos tämä ei riitä, ryhdytään tekemään poliittista vaikuttamista.
Malli on toteutettu Lapset ja nuoret merkityksellisinä ilmastotoimijoina -hankkeessa yhteistyönä WWF Suomen kanssa ja se on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä ja sovellettavissa.
Kuvan lähde: https://pixabay.com
PROJEKTIN TAUSTA:
Kasvisruoalla on pienemmät ilmastovaikutukset
Ruoantuotanto kuormittaa ilmastoa, vesistöä ja maaperää valtavan paljon. Eri ruoka-aineiden tuottama kuorma kuitenkin vaihtelee valtavasti. Keskimäärin eläinperäisten tuotteiden tuotanto kuormittaa ympäristöä huomattavasti enemmän kuin kasvisten. Lihan kulutuksen vähentäminen onkin suurin yksittäinen teko, jonka ihmiset voivat tehdä maapallolle aiheuttamansa ympäristökuorman pienentämiseksi.
Science-lehdessä vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan vain 35 % maailmassa tällä hetkellä tuotetusta proteiinista tulee eläinperäisistä tuotteista ja 18 % ruuasta saaduista kaloreista on eläinperäistä. Eläintuotannosta tulee kuitenkin maanviljelyksessä syntyvistä kasvihuonekaasuista 58 %, veden saastumisesta 57 % ja ilmansaasteista 56 %. Eläinperäisten tuotteiden tuottaminen vie kolmanneksen maatalouden käyttämästä vedestä ja lisäksi karjan kasvattaminen, eli eläinten laitumet ja rehuntuotantoon käytettävät alueet vievät 83 % maatalouden käytössä olevasta maasta. Ihmisten siirtyminen pois lehmänmaidosta ja lihansyönnistä mahdollistaisi maataloudessa käytettävän pinta-alan vähentämisen jopa 76%. Se vastaisi yhteensä Yhdysvaltojen, Euroopan unionin, Australian ja Kiinan kokoista aluetta.
Kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymisessä on myös huomattavia terveyshyötyjä. Jatkuvasti lisääntyneen lihankulutuksen on todettu lisäävän niin ylipainoa ja lihavuutta, syöpäsairauksia kuin 2. tyypin diabetesta ja sydän- ja verisuonitautejakin. Nykyisissä terveyssuosituksissa lihankulutusta kehotetaankin vähentämään.
Maksuton kouluruoka tarjotaan Suomessa joka arkipäivä noin 900 000:lle koululaiselle ja opiskelijalle. Isossa joukossa on paljon voimaa ja siksi pienelläkin lihan kulutuksen vähentämisellä kouluruokailussa on suuri vaikutus ympäristölle. Suomen Ilmastopaneeli suosittelee, että kouluissa tulisi tarjota kasvisruokaa joka päivä kaikille halukkaille ja vähintään kahdella aterialla viikossa kaikki söisivät kasvisruokaa. Koulun tehtävänä on kasvattaa lapsista ja nuorista vastuullisia kansalaisia ja vastuullisuuden tulisi näkyä myös kouluruokailussa. Vastuullisessa kouluruokailussa kasviproteiinit tulevat tutuiksi ja samalla totutaan ajatukseen, että kasvisruoka ei ole erityisruokavalio, vaan aivan tavallista ruokaa ja normaali osa vastuullista ruokailua. Samalla kannustetaan julkisen ruokailun tarjoajia kehittämään herkullisia ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia kasvisruokia.
Ruoka on merkittävä osa elämäämme ja nykyään myös identiteettiämme, sitä kuka olemme. Omien tapojen ja tottumusten muuttaminen vaatii ihmiseltä paljon. Siksi kasvispainotteisemman ruokavalion puolesta vaikuttaminen ei ole ihan helppo homma. Vastustustakin saattaa tulla, mutta se vain tarjoaa hyvän tilaisuuden käydä keskustelua, purkaa myyttejä ja päästä perustelemaan uusia toimintatapoja yllä olevien faktojen kaltaisilla hyvillä argumenteilla.
KUKA PROJEKTIN VOI TOTEUTTAA?
Projektin voi toteuttaa yläkoulun tai toisen asteen opiskelijoiden luokka, koulun ympäristöryhmä tai oppilaskunta. Jos toteuttajana on kokonainen luokka, on heistä hyvä valita muutaman henkilön ryhmä käytännön toteutusta tekemään. Muu ryhmä voi luoda projektin tueksi vaikuttamiskampanjan. Toteuttajaryhmän sopiva koko on n. 4-6 nuorta + 1-2 ohjaavaa aikuista. Aikuinen voi olla esim. ryhmänohjaaja, oppilaskunnan ohjaava opettaja tai aiheesta innostunut opettaja.
KUINKA PALJON AIKAA JA MUITA RESURSSEJA TARVITAAN?
Projektin toteuttamiseen ei tarvita rahaa tai muita erityisiä fyysisiä resursseja. Sinnikkyys riittää! Aika-arviota on vaikeaa antaa etukäteen, sillä siihen vaikuttaa se millaisen vastaanoton projektinne päättäjissä saa. Minimissään aikaan kannattaa varata 10-15 tuntia.
NÄIN SAATTE MUUTOKSEN AIKAAN
1. Valitkaa projektille tarkka tavoite
Haluatteko maukkaan kasvisruokavaihtoehdon avoimesti kaikkien saataville joka päivä vai yhden vai kaksi kasvisruokapäivää viikossa kaikille?
2. Kootkaa projektin toteuttajaryhmä
Ryhmän sopiva koko on n. 4-6 nuorta + 1-2 ohjaavaa aikuista. Aikuinen voi olla esim. ryhmänohjaaja, oppilaskunnan ohjaava opettaja tai aiheesta innostunut opettaja.
3. Tehkää kysely
Kysykää koulun oppilailta heidän lempikasvisruoistaan esim. Wilmassa. Mitä he haluaisivat syödä koulussa? Valmiin pohjan kyselyyn voitte kopioida tämän mallin liitteistä (liite 1). Kootkaa kyselyn tulokset esimerkiksi powerpoint-esitykseksi.
4. Sopikaa tapaaminen
Kutsukaa koolle kuntanne ruokapalvelun päällikkö, kouluruokalan keittäjä ja rehtori. Kutsupohjan voitte kopioida tämän mallin liitteistä (liite 2).
5. Vakuuttakaa päättäjät
Kertokaa kyselynne tulokset tapaamisessa. Millaista kasvisruokaa oppilaat haluavat? Muistuttakaa päättäjiä kaikista niistä syistä, minkä vuoksi kasvisruokaa kannattaisi kouluruokailussa lisätä. Keskustelkaa, miten oppilaiden toivomia ruokia saataisiin koulun ruokalistalle. Ehdottakaa tavoitteenne mukaista kasvisruoan lisäämistä kouluruokailussa.
6. Varmistakaa asian eteneminen
Jos ehdotuksenne saa tapaamiltanne päättäjiltä myönteisen vastaanoton, suurin työ on nyt tehty. Jos asia ei etene, etsikää avuksenne kunnan- tai kaupunginvaltuuston edustaja, joka haluaa lähteä edistämään asiaa kanssanne. Pyytäkää valtuutettua tekemään valtuustoaloite, viekää asia kunnan nuorisovaltuustoon tai tehkää kuntalaisaloite kasvispohjaisen kouluruoan lisäämiseksi. Valtuustoaloitteen pohjan voitte kopioida tämän mallin liitteistä (liite 3). Poliittinen vaikuttaminen voi tuntua hitaalta ja työläältä, mutta tietoisuus aiheesta kasvaa kokoajan ja mahdollisuudet ehdotuksenne läpimenoon ovat hyvät. Jos asiasta päätetään kuntatasolla, olette päässeet vaikuttamaan jopa tuhansien ihmisten ympäristövastuullisemman toiminnan kehittymiseen.
7. Viestikää työstänne ja jakakaa tarinanne
Viestiminen on olennainen osa kaikkia vaikuttamisprojekteja. Sopivia viestintäkanavia ovat sosiaalinen media (esim. Facebook, Instagram ja Twitter), koulun nettisivut ja paikallislehdet. Ainakin koulun sisällä kannattaa viestiä projektin etenemisen eri vaiheista. Paikallislehtiin kannattaa olla yhteydessä siinä vaiheessa, kun olette saavuttaneet tavoitteenne tai jos etenemisessä on ongelmia. Usein mediahuomio saa päättäjiin tarvittavaa vipinää. Voitte myös miettiä, tarvitaanko projektin kylkeen erillinen viestintä- tai vaikuttamiskampanja, jolla lisätään oppilaiden tai päättäjien myönteistä suhtautumista kasvisruokaa kohtaan. Ohjeet viestintäkampanjan suunnitteluun löydätte täältä.
8. Arvioikaa miten meni
Arviointia kannattaa tehdä projektin toteuttamisen eri vaiheissa, mutta myöskään loppuarviointia ei kannata unohtaa. Mitä saitte projektin avulla aikaan? Mikä onnistui erityisen hyvin ja miksi? Mitä olisitte ehkä voineet tehdä paremmin? Mitä opitte projektin toteutuksesta?
9. Nauttikaa työnne tuloksista
Viimeistään kun tavoite on saavutettu, on syytä juhlia. Valtavan isot onnittelut hienosti tehdystä työstä!
Aina isoihin asioihin vaikuttaminen ei ole helppoa, eikä homma etene niin suoraviivaisesti kuin voisi toivoa. Tämä on vaikuttamistyön todellisuutta. Vaikka tavoitteenne ei olisikaan toteutunut toivomassanne ajassa ja toivomallanne tavalla, ei kannata lannistua. Usein muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan useita eri tahojen toteuttamia isompia ja pienempiä projekteja ja teidän työnne on ollut osa tätä isompaa kokonaisuutta. Tietoisuus ilmastoaiheista lisääntyy koko ajan ja on lähes väistämätöntä, että tavoitteenne saavutetaan jossakin aikataulussa. Teidän työnne on ollut muutosta nopeuttamassa ja samalla olette itse oppineet paljon kansalaisvaikuttamisesta. Kun päätätte että projekti on teidän osaltanne päätöksessä, kannattaa joka tapauksessa juhlia näitä tärkeitä asioita!
Kiitos panoksestanne maapallon pelastamiseen!
LUE LISÄÄ JA INSPIROIDU AIHEESTA
– WWF on laskenut, että nykyisen yhden kasvisruokapäivän lisäksi yksi uusi viikoittainen kasvisruokapäivä jokaisessa koulussa vähentäisi lihan kulutusta vuodessa yhteensä n. 2 miljoona kiloa, eli yli 400 000 eläimen henki voisi säästyä. Maa-alaa säästyisi lähes 4000 ison jalkapallokentän verran, vettä 2000 uimastadionin verran ja ilmastopäästöjä jäisi syntymättä 144 000 000 autolla ajettua kilometriä vastaava määrä.
– Noin viikon uutisissa käsiteltiin kasvisruokaa marraskuussa 2016 (insertin kesto 6:09)
https://www.youtube.com/watch?v=AOOKdUFfR7o
– Kasper Diem -blogissa julkaistiin hupikirjoitus aiheesta otsikolla “Pinaattiohukaiset uuden tutkimuksen mukaan kasvisruokaa, kielletään kouluist – “Aivopesua”“. http://kasperstromman.com/2017/03/14/pinaattiohukaiset-uuden-tutkimuksen-mukaan-kasvisruokaa-kielletaan-kouluista-aivopesua/
– Vuoden 2018 Earth Hourin kampanjakasvo Gasellit kävivät YleX Etusivussa Hannan ja Jussin vieraana kertomassa omista ilmastoystävällisistä ruokavalinnoistaan. Löytyykö räppäreille helposti hyvää kasvisruokaa huoltoasemilta ja keikkapaikkojen takahuoneista? (haastattelun kesto 12 min.) https://areena.yle.fi/1-4391603
– WWF:n Lihaopas – valitse vähemmän ja parempaa lihaa (videon kesto 1min.) https://www.youtube.com/watch?v=bLQEQSOYFkU
– Suunnistusopas supermarkettiin (videon kesto 5:03). Video on toteutettu Biologian ja maantieteen opettajien liiton Global Meal -hankkeessa. https://www.youtube.com/watch?v=YNlae2goWr8&t=5s
– WWF:n nuorista vapaaehtoisista koostuva Vaikuta syömällä -tiimi haluaa innostaa suomalaisia nuoria kasvisruoan pariin, kannustaa nuoria vähentämään lihan kulutustaan sekä pohtimaan ruokavalintojensa merkitystä. Sivustolta löytyy mm. iso määrä tiimiläisten kehittämiä tai testaamia herkullisia kasvisreseptejä.
http://vaikutasyomalla.fi/
– Espoon kaupungin ruokapalveluja tarjoava Espoo Catering järjestää kotitaloutta opiskeleville yhdeksäsluokkalaisille Papuposset-kasvisruokakilpailua. Kilpailu on osa Espoon kaupunkitarinan kestävän kehityksen työtä. Osallistujat suunnittelevat kasviruoka-ateriakokonaisuuden. Kolme parasta reseptiä palkitaan ja voittaja-aterian Espoo Catering toteuttaa. Ehkä teidän kunnassannekin voitaisiin toteuttaa vastaavanlainen kilpailu? https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kestava_kehitys/Ruokavalinnat/Papuposset/papupossetkasvisruokakisa_kaynnissa(127362)
– Raju tutkimustulos eläinperäisistä tuotteista: niiden välttäminen on paras – tai jopa ainoa – tapa pelastaa maapallo. Apu-lehti (kesäkuu 2018). https://www.apu.fi/artikkelit/raju-tutkimustulos-elainperaisista-tuotteista-niiden-valttaminen-on-paras-tai-jopa-ainoa-tapa-pelastaa-maapallo
– Suomen ilmastopaneelin lausunto Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta (s.8). http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/selvitykset_lausunnot/Ilmastopaneelin%20lausunto_Keskipitk%C3%A4n%20aikav%C3%A4lin%20ilmastosuunnitelma%20(30%205%202017).pdf
– Lihaopas / WWF: https://wwf.fi/lihaopas/
– Vaikuta kouluruokaan. WWF:n malli. https://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/vastuullinen-elamantapa/kouluruoka/
– Kotitalous / Open ilmasto-opas. https://openilmasto-opas.fi/kotitalous/
– Kestävää ruoantuotantoa / YMPPI – Ympäristökasvatusta puutarhassa. http://puutarhakasvatus.fi/ymppi/kestavaa-ruoantuotantoa/
LIITTEET
Liite 1: Kysely oppilaille
Moi!
Haluamme kouluumme enemmän ja parempaa kasvisruokaa. Koska kouluruoan pitää maistua hyvältä, haluamme aivan ensimmäiseksi kuulla, mitkä ovat oppilaiden lempikasvisruokia. Kerro siis kolme omaa lempikasvisruokaasi, ja me lupaamme tehdä parhaamme, että ne päätyisivät koulumme ruokalistalle. Voit valita ruoat alla olevalta listalta tai ehdottaa omia suosikkiruokiasi.
- Lasagne
- Makaronilaatikko
- Tortillat
- Pizza
- Hampurilainen
- Hot Dog
- Soijapyörykät
- Pinaattiohukaiset
- Enchilladas
- Ohrapuuro
- Hernekeitto
- Soijanuggetit
- Chili sin Carne
- Oma ehdotuksesi: ________________________
- Oma ehdotuksesi: ________________________
- Oma ehdotuksesi: ________________________
Ystävällisin terveisin,
Liite 2: Kutsupohja
Hei!
Olemme kysyneet koulumme oppilailta toiveita kouluruoan kehittämiseksi. Erityisesti olemme kysyneet, millaisia kasvisruokia oppilaat toivoisivat lounaaksi. Kyselyn tulokset ovat nyt valmiina, ja kutsumme teidät lämpimästi tervetulleeksi koulullemme keskustelemaan oppilaiden toiveista ja siitä, miten kouluumme saisi tarjolle enemmän ja maukkaampaa kasvisruokaa. Sopisiko tapaaminen teille esimerkiksi (päivämäärä/viikko)?
Ystävällisin terveisin,
Liite 3: Luonnos valtuustoaloitteesta
Ruokavalinnat ovat ympäristön kannalta tärkeimpiä arjen valintoja. Erityisen suuri vaikutus on sillä, kuinka paljon ja millaista lihaa syömme. Lihantuotanto aiheuttaa suuria ilmastopäästöjä ja on suurimpia uhkia hälyttävästi heikkenevälle luonnon monimuotoisuudelle. Myös suomalaisella lihantuotannolla ja -kulutuksella on vaikutuksia sekä globaalisti että paikallisesti, esimerkiksi sademetsien häviämiseen sekä järvien ja Itämeren rehevöitymiseen. Ilmastonmuutoksen, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on siis ratkaisevaa, kuinka paljon ja minkälaista lihaa syömme.
Suomessa maksuton kouluruoka tarjotaan joka arkipäivä noin 900 000:lle koululaiselle ja opiskelijalle. Maksuton kouluruokailu on ainutlaatuinen järjestelmä ja sitä kannattaa vaalia. Kouluruokailussa lapsille ja nuorille opetetaan ruokailutapoja, suomalaista ruokakulttuuria ja terveellisiä valintoja. Lisäksi kouluruokailu voi tutustuttaa oppilaat maukkaaseen kasvisruokaan. Myönteisten makuelämysten lisäksi oppilaat oppivat vastuullisten ja ravitsevien ruokavalintojen perusteita. Isossa joukossa on paljon voimaa, siksi pienelläkin lihankulutuksen vähentämisellä ja kasvisruokien lisäämisellä kouluruokailussa on suuri vaikutus ympäristölle.
Me allekirjoittaneet esitämme, että kasvisruokaa olisi kaikissa kuntamme oppilaitoksissa aina kaikille oppilaille tarjolla. Lisäksi esitämme, että oppilailta kerätyt toiveet kasvisruoasta otetaan kouluruoan suunnittelussa huomioon. Tällä tavalla kouluruoan laatua voidaan parantaa ja ruokahävikin määrä minimoida.
Paikka, päivämäärä ja allekirjoitus
Malli on toteutettu WWF Suomen ja Lapset ja nuoret merkityksellisinä ympäristötoimijoina -hankkeen yhteistyönä kehittämällä WWF:n Vaikuta kouluruokaan -mallia eteenpäin. Toteutusta tuki Tiina ja Antti Herlinin säätiö.
Tutustu muihin hankkeessa toteutettuihin malleihin:
Projektin yleiskuvaus:
https://openilmasto-opas.fi/7-mallia-lasten-ja-nuorten-vaikuttavaan-ilmastotoimintaan/
Enemmän POLKUPYÖRÄILYÄ!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-polkupyorailya/
Enemmän KUNTAVAIKUTTAMISTA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-kuntavaikuttamista/
Enemmän PYÖRÄILYVAIKUTTAMISTA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-pyorailyvaikuttamista/
Enemmän KASVISRUOKAA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-kasvisruokaa/
Enemmän LÄHIMATKAILUA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-lahimatkailua/
Enemmän ILMASTOKAMPANJOINTIA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-ilmastokampanjointia/
Bonus: Enemmän ENERGIANSÄÄSTÖÄ!
http://www.enni-sovellus.fi/
3 kommenttia artikkeliin ”Enemmän KASVISRUOKAA!”
Kommentointi on suljettu.