Enemmän LÄHIMATKAILUA!

Tässä esitellään ilmastokasvatusmalli, jonka avulla suunnitellaan ja toteutetaan kampanja, jonka tavoitteena on avata positiivisia näkökulmia lähimatkailuun ja siinä sivussa levittää tietoutta matkailun ilmastovaikutuksista. Malli tarjoaa ohjeet lähimatkailuaiheisen kampanjan itsenäiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä vaihtoehtoisesti valmiiksi suunnitellun mallin somessa toteutettavasta #150kg-lähimatkailuhaasteesta. Projekti sopii yläkouluikäisten ja tätä vanhempien toteutettavaksi.

Malli on toteutettu Lapset ja nuoret merkityksellisinä ilmastotoimijoina -hankkeessa ja se on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä ja sovellettavissa.

Kuva: Marc van Woudenberg (CC BY-SA 2.0), www.climatevisuals.org

PROJEKTIN TAUSTA:
Lomailulla on ympäristövaikutuksia

Turismi ja sen myötä myös lentomatkailu ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet maailmassa valtavasti. Suomalaiset tekevät vuosittain miljoonia ulkomaanmatkoja ja matkustusmäärät lisääntyvät jatkuvasti. Ulkomaanmatkailusta on tullut tavallinen osa monen suomalaisen lomailua ja jokapäiväinen puheenaihe niin tuttujen kuin vieraampienkin kanssa. Samaan aikaan useimmat jo tietävät etenkin lentomatkailun olevan eräs ilmastoa eniten kuormittavista kuluttajavalinnoista.

Kuten tiedämme, on matkustusvälineen valinnalla erittäin suuri merkitys ilmastonmuutoksen kannalta. Vähiten päästöjä syntyy tietenkin silloin, kun kuljetaan lihasvoimalla. Moottoriajoneuvoista juna on ilmaston kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto, sillä Suomessa junat kulkevat uusiutuvalla energialla. Linja-autolla on ilmastoon jo selkeästi suurempi vaikutus ja henkilöautolla vielä isompi. Omassa luokassaan ovat lentäminen ja matkustajalaivat.

Henkilöautoilussa ja lentoliikenteessä päästöjen määrään vaikuttavat kulkuvälineen malli, ikä ja täyttöaste. Uudemmat mallit ovat yleensä energiatehokkaampia ja päästöt ovat henkilöä kohden pienemmät, kun kyydissä on enemmän ihmisiä. Lentomatkustamisessa suorien lentojen käyttäminen usein vähentää päästöjä verrattuna vaihdollisiin yhteyksiin. Vielä nykyään lentojen päästölaskenta huomioi ainoastaan polttoaineenkulutuksesta lasketut CO2-päästöt. IPCC on kuitenkin arvioinut, että ilmailun vaikutukset ilmastoon ovat kahdesta jopa neljään kertaa suuremmat kuin pelkkien hiilidioksidipäästöjen vaikutukset, eli käytännössä vielä paljon suuremmat, kuin aiemmin on tiedetty.

Valtaosa suomalaisista kokee, että toiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää, mutta huomattavasti pienempi osa ihmisistä käytännössä tekee näitä ympäristöä säästäviä valintoja arjessaan. Sitran tekemän tutkimuksen mukaan vain viidennes suomalaisista kertoo huomioivansa ympäristövaikutukset lomasuunnitelmia tehdessään. Lähimatkailu mahdollistaa matkustamisen kestävän kehityksen mukaisesti. Olennaista on löytää syy ja motivaatio valita lähimatkailu esimerkiksi lentäen toteutettujen ulkomaanmatkojen sijaan.

KUKA PROJEKTIN VOI TOTEUTTAA?

Projektin voi toteuttaa esimerkiksi yläkoulun tai toisen asteen oppilaitoksen ympäristöryhmä, oppilaskunta, harrastusryhmä tai kaveriporukka. Toteuttajatiimin sopiva koko on n. 4-8 nuorta + 1-2 ohjaavaa aikuista. Aikuinen voi olla esim. ryhmänohjaaja, oppilaskunnan ohjaava opettaja tai aiheesta innostunut opettaja.

KUINKA PALJON AIKAA JA MUITA RESURSSEJA TARVITAAN?

Projektin toteuttamiseen ei pääsääntöisesti tarvita rahaa tai muita erityisiä fyysisiä resursseja. Tärkeintä ovat innostus, mielikuvitus ja sinnikkyys! Käytännön tekemiseen tarvitaan tietokone, kännykkä tai tabletti sekä nettiyhteys. Aikaa projektin toteutukseen kannattaa varata vähintään pari kuukautta, mutta tarvittava aika riippuu paljon siitä, minkälainen kampanja päätetään toteuttaa.

NÄIN SAATTE MUUTOKSEN AIKAAN

Seuraavassa on yleiset ohjeet oman lähimatkailuaiheisen kampanjanne suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mallin lopusta löydätte myös valmiiksi suunnitellun esimerkin somessa toteutettavasta #150kg-lähimatkailuhaasteesta, jota voitte käyttää joko suoraan kampanjamallina tai inspiraation lähteenä oman kampanjanne toteuttamiseen.

1. Perustakaa kampanjatiimi (ja kampanjatoimisto)

Toteuttajatiimin sopiva koko on n. 4-8 nuorta + 1-2 ohjaavaa aikuista. Aikuinen voi olla esim. ryhmänohjaaja, oppilaskunnan ohjaava opettaja tai aiheesta innostunut opettaja. Kampanjatoimisto toimii kampanjatiimin kotipesänä, jossa järjestetään tapaamiset ja jossa säilytetään papereita ja muita tarvikkeita.

2. Orientoitukaa aiheeseen

Joitakin materiaaleja orientuitumiseen löydätte tämän mallin “Lue lisää ja inspiroidu aiheesta” -kohdasta. Voitte myös aloittaa pohtimalla yhdessä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miksi matkalle yleensä lähdetään? Mikä matkailussa on parasta? Onko kauas lähteminen aina tarpeellista ja itseisarvo? Mitkä olisivat mahdollisimman instagram-kelpoisia paikkoja oman kuntanne alueella? Mikä on hauska yksittäinen matkakokemus, jonka olet kokenut ja miten saman kokemuksen voisi saada pienemmillä ilmastopäästöillä?

3. Rajatkaa näkökulmanne

Kampanjanne päätavoitteena on lähimatkailuun kannustaminen ja sitä kautta lentomatkailun vähentäminen. Yleensä kampanja toimii paremmin, kun sillä on hyvin selkeä ja rajattu tavoite. Miettikää, miten voisitte vielä rajata em. tavoitetta itsellenne mielekkäällä tavalla ja kirjatkaa pohdintanne tulokset ideakarttaan. Haluatteko korostaa lähimatkailun mahdollisuuksia omalla kotiseudullanne tai Suomessa? Onko tavoitteenanne kannustaa vaihtamaan seuraava lentomatka junamatkaan? Pyrittekö ensisijaisesti tiedottamaan matkustamisen ympäristövaikutuksista? On hyvä muistaa, että jyrkkä saarnaaminen ei yleensä ole toimiva vaikuttamisen väline, joten miettikää näkökulmanne tueksi hauskoja, kekseliäitä ja inspiroivia viestejä (konkreettisesti viestien keksimiseen päästään mallin vaiheessa 8).

4. Kartoittakaa resurssit

Päättäkää, kuinka paljon aikaa teillä on käytettävissänne. Varmistakaa lisäksi, kuinka monta ihmistä kampanjatiimissänne on ja kuinka paljon kukin voi käyttää aikaansa tavoitteenne saavuttamiseen. Selvittäkää myös, millaista valmista materiaalia aiheesta on jo olemassa ja pohtikaa, paljonko rahaa tai muita materiaalisia resursseja teillä on käytössänne. Onko tiimiläisillä jotakin erityisosaamista, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää? Osaako joku piirtää tai maalata taitavasti? Soittaa tai säveltää? Kirjoittaa tai koodata? Tehdä infografiikoita tai hakea tietoa?

5. Päättäkää vaikuttamistapa

Varmistakaa että kaikki kampanjatiiminne jäsenet tietävät mitä kampanjoinnilla tarkoitetaan ja tutustukaa erilaisiin kampanjointimahdollisuuksiin esimerkiksi täältä. Haluatteko toteuttaa lähimatkailuun kannustavan haastekampanjan, viestintäkampanjan somessa, vastamainos- tai julistenäyttelyn koulun käytäville tai kirjastossa vai esimerkiksi lähimatkailumessut?

6. Rajatkaa kampanjan kohderyhmä

Kampanja toimii usein paremmin, kun kohderyhmä on sopivasti rajattu. Rajauksessa apuna voivat toimia asuinalueen (esim. kotikuntanne asukkaat) tai kohderyhmäläisten ikä, työ tai harrastukset. Mitä suurempi kohderyhmä mukaan valitaan, sitä vaikuttavampi projektin toteutuksesta mahdollisesti saadaan, mutta tämä tarkoittaa myös suurempaa työmäärää. Kohderyhmä kannattaa miettiä rajatuksi myös siinä tapauksessa, että toivoisitte kampanjanne leviävän viraalisti.

7. Jakakaa tehtävät  

Kun toteutetaan isoa projektia, on aina monenlaisia tehtäviä, joita täytyy tehdä. Useimmiten eri ihmiset tekevät mielellään erilaisia juttuja. Erilaisia tehtäviä voivat kampanja luonteesta riippuen olla mm. yhteyshenkilönä toimiminen, valo- ja videokuvaaminen, muistiinpanojen tekeminen, taustatiedon hakeminen, aikataulusta huolehtiminen, kuvitusten tekeminen, somettaminen ja muu viestiminen, juontaminen jne. Miettikää, millaisia tehtäviä teidän kampanjassanne on. Mikä on kullekin mieluisa ja omia vahvuuksia tukeva rooli ja paljonko kukin voi käyttää kampanjan toteuttamiseen?

8. Suunnitelkaa aikataulu

Pyrkikää paloittelemaan kampanjan suunnittelu ja toteutus mahdollisimman pieniin palasiin. Arvioikaa milloin mikäkin homma on suoritettava, kuinka paljon se vie aikaa ja kenen vastuulla tehtävän toteutus on. Kirjatkaa tämä suunnitelma esimerkiksi isolle paperille kampanjatoimiston seinälle ja työn edetessä merkitkää siihen, kun tehtävä on tehty. Kampanjalle on järkevää määritellä heti alussa myös päättymispäivä sopivan lähellä tulevaisuuteen. Kun kampanja-aika on sopivan lyhyt, jaksavat kaikki tiimiläiset tsempata loppuun asti. Sopiva pituus riippuu kampanjan luonteesta.

9. Suunnitelkaa viestintä ja jakakaa tarinanne

Viestiminen on erittäin tärkeä osa kaikkia vaikuttamisprojekteja. Ensiksi kannattaa pohtia sitä, mille kaikille kohderyhmille aiotte viestiä, milloin ja missä. Sopivia viestintäkanavia ovat esim. julkisten rakennusten seinät, kuten kirjasto, seurakuntatalo tms. (Huom! Tätä varten tarvitaan lupa rakennuksen johdolta!), sosiaalinen media (esim. Facebook, Instagram, YouTube ja Twitter) ja paikallislehdet. Miettikää viestinnän osalta ainakin nämä asiat:

– mitkä ovat kohderyhmät, joille viestitään
– mitä viestintäkanavia käytetään
– aikataulu: milloin viestitään kenellekin
– mikä on pääviestinne kullekin kohderyhmälle

Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota viestienne muotoiluun. Vaikka tuntuisi, että saarnaamiselle olisi tarvetta, eivät pelkät faktavuoret tai katastrofikuvien maalailu yleensä ole toimivaa ympäristöviestintää. Miettikää, millainen viesti puree parhaiten omaan kohderyhmäänne: kannattaako käyttää huumoria, positiivisia toimintaehdotuksia, mahdollisimman monia erilaisia asiapitoisia argumentteja vai olisiko syytä vedota erityisesti vastaanottajien tunteisiin? Yleensä kampanjalle kannattaa valita yksi kekseliäs pääviesti, jota toistetaan uudelleen ja uudelleen joko sellaisenaan tai hiukan erilaisissa muodoissa.

Voitte käyttää omia kuvianne, tai esim. seuraavien kuvapankkien kuvia:

https://www.climatevisuals.org/ (osa kuvista ilmaisia creative commons -kuvia)
https://unsplash.com/ (kaikki kuvat ilmaisia)
https://www.pexels.com/ (kaikki kuvat ilmaisia)
https://pixabay.com/ (kaikki kuvat ilmaisia)

Jos toteuttajatiimi on iso, voi osa tiimiläisistä tuottaa projektin taustatueksi yleistä viestintämateriaalia, kuten blogikirjoituksen koulun alustalle. Blogikirjoitus voi koskea esimerkiksi lentomatkailun ilmastovaikutuksia, lähimatkailua ilmiönä, oman paikkakunnan hienoimpia nähtävyyksiä tai esimerkkejä itselle mieleen jääneistä lähikohteista. Voitte toteuttaa myös todellisia tai kuvitteellisia matkakertomuksia unelmienne lähimatkoista. Miltä kuulostaisi esimerkiksi luontomatka pääkaupunkiseudulla, bilematka naapurikunnassa, rantaloma Virossa, marjaretki lähisuolla tai oman kunnan korkeimpien paikkojen tai kattojen fiilistelykierros?

10. Toteuttakaa kampanja

Kampanjan toteutukseen sopii vanha sanonta, jonka mukaan hyvin suunniteltu on jo vähintään puoliksi tehty. Kampanja toteutetaan suunnitellussa aikataulussa, seuraten etukäteen suunniteltuja askeleita ja siten, että jokainen hoitaa omat tehtävänsä huolellisesti. Riippuen kampanjan luonteesta, on välillä hyvä pitää tsekkauspalavereja, joissa tarkastetaan, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan (yleensä ei aivan suju) ja mietitään ratkaisuja esiin tulleisiin ongelmiin ja keksitään varasuunnitelmia. Toteuttakaa kampanjalle myös selkeä päätös, joka voi olla esimerkiksi postaus, jossa kerrotte kampanjan saavutuksista ja että se nyt päättyy, mutta toivotte kampanjan ajatusten jäävän elämään.

11. Arvioikaa miten meni

Arviointia kannattaa tehdä projektin toteuttamisen eri vaiheissa, mutta myöskään loppuarviointia ei kannata unohtaa. Mitä saitte projektin avulla aikaan? Mikä onnistui erityisen hyvin ja miksi? Mitä olisitte ehkä voineet tehdä paremmin ja miten? Mitä opitte projektin toteutuksesta?

12. Nauttikaa työnne tuloksista

Viimeistään kun tavoite on saavutettu, on syytä juhlia. Valtavan isot onnittelut hienosti tehdystä työstä ja kiitos panoksestanne maapallon pelastamiseen!

 

LUE LISÄÄ JA INSPIROIDU AIHEESTA

 


ESIMERKKI: #150KG -HAASTEKAMPANJA LÄHIMATKAILUN PUOLESTA

Haastekampanjan tarkoituksena on saada lähimatkailu aivan uudella tavalla näkyväksi. Kampanjassa haastetaan ihmisiä toteuttamaan lähimatkoja 150kg:n hiilibudjetilla ja somettamaan matkansa suunnittelua, toteutusta, kohokohtia ja jälkipuintia hashtagien kera. Haasteeseen osallistuvien hauskat ja hiilidioksidikevyet matkat antavat esimerkkejä ja ideoita myös muille. Osallistujat suunnittelevat matkansa omannäköisekseen ja kulkevat ne haluamillaan kulkuvälineillä. Ainut rajoite on 150 co2-kilon päästömäärä, jonka saa mielellään myös alittaa!

NÄIN TOTEUTATTE #150kg -HAASTEKAMPANJAN

1. Perustakaa kampanjatiimi (ja kampanjatoimisto)

Toteuttajatiimin sopiva koko on n. 4-8 nuorta + 1-2 ohjaavaa aikuista. Aikuinen voi olla esim. ryhmänohjaaja, oppilaskunnan ohjaava opettaja tai aiheesta innostunut opettaja. Kampanjatoimisto toimii kampanjatiimin kotipesänä, jossa järjestetään tapaamiset ja jossa säilytetään papereita ja muita tarvikkeita.

2. Jakakaa tehtävät  

Kun toteutetaan isoa projektia, on aina monenlaisia tehtäviä, joita täytyy tehdä. Useimmiten eri ihmiset tekevät mielellään erilaisia juttuja. #150kg-kampanjan toteuttamiseen tarvitaan mukaan monta somettajaa, kirjoitajia, valokukuvaajia, taustatiedon kerääjiä, aikatauluttaja ja kaikki langat käsissään pitävä yhteyshenkilö. Mikä on teistä kullekin mieluisa ja omia vahvuuksia tukeva rooli ja paljonko kukin voi käyttää kampanjan toteuttamiseen?

3. Muotoilkaa haaste

Ohessa on yksi mahdollinen haasteen muotoilu, jota teidän kannattaa muokata omannäköiseksenne!  

Tervetuloa mukaan #150kg -haastekampanjaan hauskan lähimatkailun puolesta!

Turismi ja lentomatkailu ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet maailmassa valtavasti. Kuten useimmat jo tietävät, on lentomatkailu eräs ilmastoa eniten kuormittavista kuluttajavalinnoista. Siksi me haluamme nyt tehdä näkyväksi hauskaa ja ilmastoystävällistä lähimatkailua. Haasteen laittoi liikkeelle Tuusulan koulun 8b (tähän oman porukkanne nimi).

Tässä ohjeet haastetuille haasteen toteuttamiseen. Saat tietenkin tulla mukaan, vaikkei sinua olisi vielä haastetukaan!

1. Toteuta lähimatka, jonka toteuttamiseen kuluu korkeintaan 150kg hiilidioksidia

Mieti mihin haluaisit matkustaa ja miten. Voit valita matkustustavan vapaasti. Mikäli haluat tehdä reissun Helsingistä Ouluun, voit joko lentää sinne (noin 150kg hiilidioksidia) ja kävellä takaisin, tai kulkea junalla (noin 10kg hiilidioksidia/suunta), jolloin käyttövaraa jää vielä rutkasti jäljelle. Käytä mielikuvitustasi ja mieti kaikenlaisia matkustusmuotoja riippuen siitä, minne aiot matkustaa. Matkan ei tarvitse olla kallis, eikä 150kg tarvitse tulla täyteen – reissun voi toteuttaa vaikka lähimetsään tai viereiseen kaupunginosaan!

2. Julkaise ainakin 5 kuvaa ja/tai videota matkasi eri vaiheista

Kuvat ja videot merkitään hashtageillä: #lähimatkailu #150kg #ryhmännimi (esimerkiksi #tuusula8b)

Julkaise ensimmäisen tarinan yhteydessä seuraava teksti:

Lähdin mukaan Tuusulan koulun 8b:n #150kg -haasteeseen, jossa tehdään näkyväksi ilmastoystävällistä lähimatkailua. Toteutan siis nyt/pian matkan, jonka hiilidioksidipäästöt ovat max. 150kg! Lue lisää: (bitly-linkki kanavanne pääsivulle) #lähimatkailu #150kg #ryhmännimi

Hyviä julkaisuaiheita ovat esimerkiksi:

– Matkasuunnitelman tekeminen. Jaa pohdintojasi ja suunnitelmiasi matkustustavan valinnasta.
– Kuva tai video hienoista kohteista lähimatkallasi
– Kuva/video lähimatkan jälkeen – millaiset fiilikset tästä jäi? Miten tämä innosti sinua jatkamaan lähimatkailua? Mitä uutta opit lähimatkailusta? Miksi haluat kannustaa myös muita lähimatkailuun?

3. Haasta ainakin yksi uusi taho mukaan

Haasta mukaan vähintään yksi uusi taho (esim. kaveri, julkkis, luokka, harrastusryhmä, työyhteisö) viimeistään kun oma reissusi on ohi.

 

4. Perustakaa haasteen viestintäkanava

Kanavana voi toimia esimerkiksi Facebook-sivu tai -eventti, tai Instagram-, tai YouTube -kanava. Kannattaa valita se viestintäkanava, jota arvelette haastettavien ihmisten käyttävän eniten. Miettikää kanavalle nimi (esim. #150kg – Koulunne nimi). Lisätkää kuvaukseen tiedot siitä, mistä haasteessa on kyse, ohjeet haastetuille ja tieto siitä, ketä te olette ja miksi haluatte kannustaa muita lähimatkailuun (malli edellisessä kohdassa). Miettikää lisäksi, millaista kuvitusta haluatte käyttää – itse ottamianne kuvia vai kuvapankeista löytyviä kuvia? Sopivia kuvapankkeja ovat esim:

https://www.climatevisuals.org/ (osa kuvista ilmaisia creative commons -kuvia)
https://unsplash.com/ (kaikki kuvat ilmaisia)
https://www.pexels.com/ (kaikki kuvat ilmaisia)
https://pixabay.com/ (kaikki kuvat ilmaisia)

Pitäkää kanavaan haasteen lanseeraamisen jälkeen aktiivisena koko kampanjan ajan: jakakaa esim. omia lähimatkailuvinkkejänne, valokuvia tai videoita kampanjan toteuttamisesta (esim. kampanjatoimistostanne) sekä haastettujen julkaisemia kuvia tai videoita kampanjan ajalta.

5. Käynnistäkää haaste ja viestikää, viestikää, viestikää

Viestiminen on olennainen osa haastekampanjaanne. Käynnistäkää haaste, kun kaikki viestintämateriaali on valmista ja viestintäkanava perustettu. Viestikää haasteesta oman kanavanne lisäksi henkilökohtaisessa sosiaalisessa mediassa, koulun nettisivulla jne. Yrittäkää saada aiheesta juttu paikallislehteen haasteen käynnistämisvaiheessa, tai kun tiedätte että esim. paikallinen julkkis on tarttunut haasteeseen. Kannattaa viestiä haasteesta suoraan myös paikallisille ympäristötoimijoille ja lähimatkailuyrittäjille – siis henkilöille jotka todennäköisimmin innostuvat haasteestanne ja viestivät siitä eteenpäin omissa verkostoissaan, tai tarttuvat haasteeseen.

Haastakaa itse mukaan, kavereita, opettajia, nuorisotyönohjaajia, julkkiksia, tubettajia jne. Mitä useampi haasteesta kuulee, sitä useampi siihen tarttuu ja vaikkei tarttuisikaan, haaste pistää monet ehkä miettimään omia valintojaan.

Voitte myös miettiä, tarvitaanko haastekampanjan kylkeen muuta viestintää, jolla lisätään myönteistä suhtautumista lähimatkailua kohtaan, kuten blogikirjoitus koulun alustalle tai tarinoita unelmienne lähimatkoista. Miltä kuulostaisi esimerkiksi luontomatka pääkaupunkiseudulla, bilematka naapurikunnassa, rantaloma Virossa, marjaretki lähisuolla tai oman kunnan korkeimpien paikkojen tai kattojen fiilistelykierros?

6. Arvioikaa miten meni

Lopettakaa viestintäkanavanne päivittäminen etukäteen sopimananne ajankohtana ja ilmoittakaa siitä seuraajillenne. Haaste jää luultavasti elämään omaa elämäänsä myös teidän vetäydyttyä, mutta toteuttajatiimin ei kannata sitoutua haasteen ylläpitämiseen koko elämänsä ajaksi. Projektin onnistumisen arviointia kannattaa tehdä projektin toteuttamisen eri vaiheissa, mutta myöskään loppuarviointia ei kannata unohtaa. Mitä saitte projektin avulla aikaan? Mikä onnistui erityisen hyvin ja miksi? Mitä olisitte ehkä voineet tehdä paremmin ja miten? Mitä opitte projektin toteutuksesta?

7. Nauttikaa työnne tuloksista

Viimeistään kun haaste on päätöksessään, on syytä juhlia. Valtavan isot onnittelut hienosti tehdystä työstä ja kiitos panoksestanne maapallon pelastamiseen!


Malli on toteutettu Lapset ja nuoret merkityksellisinä ympäristötoimijoina -hankkeessa. Toteutusta tuki Tiina ja Antti Herlinin säätiö.

Tutustu muihin hankkeessa toteutettuihin malleihin:

Projektin yleiskuvaus:
https://openilmasto-opas.fi/7-mallia-lasten-ja-nuorten-vaikuttavaan-ilmastotoimintaan/

Enemmän POLKUPYÖRÄILYÄ!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-polkupyorailya/

Enemmän KUNTAVAIKUTTAMISTA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-kuntavaikuttamista/

Enemmän PYÖRÄILYVAIKUTTAMISTA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-pyorailyvaikuttamista/

Enemmän KASVISRUOKAA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-kasvisruokaa/

Enemmän LÄHIMATKAILUA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-lahimatkailua/

Enemmän ILMASTOKAMPANJOINTIA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-ilmastokampanjointia/

Bonus: Enemmän ENERGIANSÄÄSTÖÄ!
http://www.enni-sovellus.fi/