Ilmastonmuutos terveystiedon opetuksessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin niin ihmisten fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen. Toisaalta terveelliset elämäntavat usein osaltaan auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa. Terveystiedon tunnilla voidaan pohtia myös elämänlaatuun ja onnellisuuteen vaikuttavia asioita vähähiilisessä maailmassa. Terveystiedon opetus onkin merkittävässä roolissa ilmastonmuutos -ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa.

---

Ilmastonmuutos on uhka terveydelle

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten ja muun luonnon elinolosuhteisiin hyvin monenlaisilla tavoilla. Myös terveytemme kannalta ilmasto ja säätilat ovat merkittävä tekijä. Ilmastonmuutoksella arvioidaan olevan terveyteemme sekä suoria että välillisiä, ympäristömuutosten vuoksi syntyviä vaikutuksia kaikkialla maailmassa.

Oheiseen kuvaan on kerätty erilaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia terveysvaikutuksia. Seuraavissa kappaleissa erilaisia vaikutuksia tarkastellaan syvemmin.

Kuva on suomennettu Mieli ry:n julkaisemaa Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen -raporttia varten. Suomennoksen on tehnyt Panu Pihkala ja sen on tarkistanut Kristian Wahlbeck. Alkuperäinen lähde näkyy kuvassa.

Ilmastonmuutoksella on suoria ja epäsuoria vaikutuksia terveyteemme

Lähes kaikkia ilmastonmuutoksen aiheuttamia oletettuja vaikutuksia terveyteemme on hankala varmasti ennustaa. Lopullisten vaikutusten suuruus riippuu luonnon ja ihmisten järjestelmien sopeutumiskyvystä, ruoantuotannon onnistumisesta muuttuvissa oloissa, sekä ihmisten mahdollisuuksista saada tarvittavia terveyspalveluja. Sairauksien ja kuolemien taustalla on usein useita tekijöitä ja ympäristössä esiintyvät terveyshaitat vaikuttavat niihin samanaikaisesti. Siitä huolimatta on selvää, että muuttuvalla ilmastolla on suuria vaikutuksia ihmisten terveyteen eri puolilla maailmaa.

Ilmastonmuutoksen suorat terveysvaikutukset voivat olla lyhytaikaisia ja voimakkaita, tai esiintyä pitkään yhtäjaksoisina. Auringonsäteily ja lämpötila ovat keskeisimpiä ihmiseen suoraan vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi äärimmäiset sääolot, kuten myrskyt, rankkasateet ja tulvat vaikuttavat meihin suoraan.

Ilmastonmuutoksen epäsuorat terveysvaikutukset voivat syntyä esimerkiksi heikentyneen ilmanlaadun, siitepölymäärien muutosten, lisääntyneiden infektioiden, tai ruuan ja veden määrään ja laatuun kohdistuvien vaikutusten kautta. Epäsuorat terveysvaikutukset seuraavat esimerkiksi seuraavanlaisia tapahtumakulkuja:

• ekosysteemeissä ja niiden tuottamissa palveluissa, kuten veden, maaperän ja ilman laadussa tapahtuu muutoksia. On esimerkiksi todennäköistä, että lisääntyvän kuivuuden myötä saastunut vesi edesauttaa ympäristöstä johtuvien infektioiden, kuten ripulitautien leviämistä
• eliölajien populaatioissa tapahtuvat muutokset saavat aikaan ravinnon puutetta tai eläinvälitteisten tautien leviäminen aiheuttaa tautiepidemioita
• ihmisen luomissa järjestelmissä tapahtuu mittavia häiriöitä, kuten sähkön- ja lämmönjakelussa esiintyviä katkoksia, jolloin pahimmillaan seurauksena voi olla esimerkiksi lämpökuolemien lisääntyminen tai vanhusten jääminen saarroksiin talvimyrskyjen jälkeen kylmiin asuntoihin

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset maailmassa

Ilmastonmuutoksen myötä muuttuvilla ympäristöolosuhteilla on vaikutuksia väestön terveyteen erityisesti köyhimmissä maissa, joissa huomattavimpana ongelmana on kuivuuden, eroosion ja tulvien aiheuttamat satomenetykset ja niistä johtuva aliravitsemus. Ilmastonmuutoksen seuraukset saattavat vaikuttaa myös ruoan markkinahinnan nousuun. Myös Euroopassa ja Suomessakin ilmastonmuutos asettaa ruoantuotannolle haasteita. Toisaalta ennustetaan kuivuutta, toisaalta väärään aikaan tulevia sateita. Olosuhteiden muuttuessa tarvitaan uusiin oloihin sopivia viljelykasveja ja lajikkeita, ja muita viljelymenetelmien keinoja satovarmuuden parantamiseksi.

Maailmalla ilmastonmuutoksen myötä pahenevan puhtaan juoma- ja kasteluveden pulan on arvioitu aiheuttavan negatiivisia terveysvaikutuksia. Koleran kaltaisten ripulitautien ja muiden saastuneen veden kautta leviävien infektioiden määrän lisääntymisen on todettu liittyvän vesistöjen rehevöitymiseen ja ilmaston lämpenemiseen.

Lisäksi vesistöistä riippuvaisten vektorivälitteisten, eli esimerkiksi hyönteisten avulla leviävien tautien, kuten Aedes-suvun sääskien piston välityksellä leviävän dengue-kuumeen, sekä monien ihmiseen tarttuvien virusten odotetaan ilmastonmuutoksen myötä leviävän etenkin köyhimmissä kaupungeissa. Suurimpia ongelmia arvellaan syntyvän malarian leviämisestä. Koska malariaa kuljettavien Anopheles-suvun sääskien lisääntyminen riippuu lämpötilasta ja kosteudesta, arvioidaan niiden levinneisyysalueen laajenevan ilmastonmuutoksen seurauksena huomattavaan osaan myös Yhdysvaltoja ja Etelä-Eurooppaa.

Paikalliset ympäristömuutokset, nälänhätä ja luonnonkatastrofit saattavat haavoittuvimmilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla aiheuttaa suuria muuttoaaltoja. Kotien ja viljelysmaiden tuhoutuminen esimerkiksi kuivuuden tai tulvien seurauksena voi aiheuttaa pakolaisten määrän kasvua ja sitä seuraavaa slummiutumista. Pakolaisleirien ja kaupunkien tilapäisasutusten epähygieenisissä oloissa influenssa, tuhkarokko, tuberkuloosi ja muut sairaudet leviävät helposti lisäten samalla myös katastrofeista aiheutuvia psyykkisiä terveysongelmia.

Helteellä on suuria terveysvaikutuksia

Paikalliset ilmasto-olot määrittävät lämpötilaan sopeutumisemme rajat ja optimin, jossa lämpötilasta suoraan johtuva kuolleisuus on pienimmillään. Suomessa helteestä aiheutuvia terveysvaikutuksia syntyy alemmissa lämpötiloissa kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, sillä väestö ei ole täällä yhtä hyvin sopeutunut korkeisiin lämpötiloihin. Viime vuosikymmeninä lämpökuolemien määrä on laskenut Suomessa ja muualla Euroopassa muun muassa rakennuskannan laadun parantuessa, mutta ilmastonmuutos tulee lisäämään helteiden voimakkuutta ja kestoa.

Hyvin korkeiden ja alhaisten lämpötilojen on osoitettu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksia sekä hengitystie- ja hermostosairauksia sairastavien henkilöiden riskiä kuolla ennenaikaisesti. Myös esimerkiksi hikoiluun ja nesteen poistumiseen vaikuttavat lääkeaineet heikentävät kuumuuden sietokykyä. Yksittäisten kuumien päivien lukumäärän ohella on tärkeää arvioida hellejaksojen pituutta. Lämpötilan noustessa korkeammaksi kuolleisuus kasvaa usein eksponentiaalisesti, ollen suurimmillaan pitkään jatkuvien lämpöjaksojen aikana.

Lisääntyvät hellepäivät ja pitenevät lämpöaallot vaikuttavat haitallisimmin suurten kaupunkien asukkaisiin. Niin kutsutun lämpösaareke-ilmiön vuoksi etenkin kesäöiden lämpötilat jäävät tiiviisti rakennetuilla alueilla korkeammiksi kuin ympäröivällä maaseudulla. Kaupunkien rakennukset ja asfalttipinnat varaavat päivisin lämpöä ja vapauttavat sitä öisin, jolloin kaupunkien lämpötila jäähtyy hitaammin kuin maaseudulla, jossa lämpö ei samalla tavalla sitoudu pintoihin.

Sosiaaliset kontaktit ja taloudellinen asema vaikuttavat lämpökuolleisuuden riskin suuruuteen. Pienituloisten, asunnottomien tai palveluista etäällä asuvien riski kuolla helleaaltoihin on suurempi, sillä esimerkiksi yksin asuvilla, liikuntaesteisillä vanhuksilla on rajalliset mahdollisuudet reagoida lämpötilan nousuun. Myös lapset, urheilijat, ulkotyöntekijät ja kroonisesti sairaat henkilöt ovat erityisen alttiita äärimmäisille lämpötiloille.

Terveysvaikutukset Suomessa

Varakkaimmat ihmiset ja maat, kuten Suomi, ovat keskimääräistä vähemmän haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle. Parempaan sopeutumiskykyyn vaikuttavat selkeimmin yleinen terveydentila, sosio-ekonominen asema, parempi terveyspalveluiden saatavuus ja liikkumismahdollisuudet. Kylmyydelle herkistä kroonisesta sairauksista, kuten sydämen vaajatoiminnasta tai nivelreumasta kärsivien kohdalla sairastavuus ja kuolleisuus todennäköisesti jopa laskevat ilmaston lämpenemisen myötä Suomessa.

Huomattavimmin ilmastonmuutoksen negatiiviset terveysvaikutukset liittyvät Suomessa synkkenevien ja entistä vähälumisempien talvien mielenterveysvaikutuksiin. Arvioiden mukaan auringonsäteilyn määrä vähenee ja pilvisyys lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä Suomessa etenkin talvella, mikä saattaa lisätä kaamosmasennukseen sairastuvien määrää. Lisäksi kaamosmasennukseen liittyvä makeannälkä voi lisätä ylipainon riskiä. Vähäluminen talvi huonontaa myös ulkoliikuntamahdollisuuksia, millä voi olla haitallisia terveysvaikutuksia, jos liikunnan kokonaismäärä vähenee.

Hellepäivien lisääntyminen aiheuttaa terveyshaittoja ainakin lämpötilan vaihteluille alttiille ryhmille, kuten vanhuksille, lapsille, ulkona työskenteleville ja kroonisesti sairaille. Lisäksi Suomessa on varauduttava matkailijoiden ja ilmastopakolaisten mukana leviävien, muualla maailmassa ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien sairauksien hoitoon esimerkiksi kattavamman koulutuksen ja  trooppisten sairauksien paremman hoitovalmiuden avulla. Toisaalta talvimyrskyjen aiheuttamat sähkökatkot ovat myös uhka varsinkin maaseudulla, jos asuinrakennuksissa ei ole muita kuin sähkönsaannista riippuvaisia lämmitysmuotoja. Naapuriapu voi olla silloin todella arvokasta ruoan, veden ja lämmön saamiseksi.

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin varautuminen

Vaikka kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen onnistuttaisiin lopettamaan saman tien, muuttuisi ilmasto jo ilmakehään päästettyjen kaasujen seurauksena vielä vuosikymmeniä. Tästä syystä ilmastonmuutoksen seurauksiin alettu varautua jo nyt. Yleensä ilmastonmuutokseen liittyvillä sopeutumistoimilla tarkoitetaan teknistä varautumista, kuten tulvatorjuntajärjestelmien kehittämistä tai taloihin tehtäviä rakennusteknisiä muutoksia. Varautumis- ja sopeutumistoimia on kuitenkin tehtävä myös terveydenhuollossa ja lisäksi tarvitaan yksilöiden ja yhteiskuntien psyykkistä varautumista.

Terveydenhuollon varautumistoimenpiteitä on monenlaisia teknisistä ratkaisuista henkilökunnan kouluttamiseen ja naapuriavun kehittämiseen. Helleaaltojen aiheuttamia terveysvaikutuksia ja kuolleisuutta ennaltaehkäistään mm. lisäämällä ilmastoituja tiloja ja tuuletuskapasiteettia vanhusten hoitokodeissa ja sairaaloissa. Kotona asuvien vanhusten kannalta on tärkeää panostaa kotihoidon työntekijöiden kouluttamiseen ja helteiden terveysvaikutuksista tiedottamiseen. Naapurit ja muut sosiaaliset verkostot voivat hellejakson sattuessa jopa pelastaa yksin asuvan vanhuksen hengen.

Kaupunkien lämpösaareke-ilmiötä voidaan lieventää laadukkaan yhdyskuntasuunnittelun avulla. Viheralueiden ja istutusten sijoittelulla voidaan viilentää pienilmastoa, sillä puut tarjoavat varjoa kaupungin asukkaille ja vähentävät varjostuksellaan myös rakennusten jäähdytystarvetta, eivätkä rakennusten tavoin sido lämpöä itseensä. Rakennusten sijoittelulla, suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla, sekä ilmastointi- ja tuuletinlaitteiden avulla voidaan vaikuttaa siihen, miten helposti lämpötila nousee rakennusten sisällä helteen sattuessa.

Lämpenevässä ilmastossa myös elintarvikkeiden hygieniaan ja kylmäsäilytykseen on syytä kiinnittää yhä enemmän huomiota. Mahdollisia haitallisia terveysvaikutuksia voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi varmistamalla elintarvikkeiden kylmäketjujen katkeamattomuus. 

Ilmastokeskustelussa käytetään sopeutumisen ohella usein myös termiä resilienssi, jolla tarkoitetaan yhteiskuntien haavoittuvuuden vähentämistä ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden edessä. Ihmisen psykologian näkökulmasta resilienssissä on kyse erityisesti siitä, miten ihminen pysyy toimintakykyisenä haastavissa elämäntilanteissa ja miten hänestä tulee toipumiskykyinen juuri vastoinkäymisten ansiosta. Resilienssin näkökulmasta ihmisellä on uskoa siihen, että hän voi itse vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä sekä niihin tulkintoihin, joita hän vastoinkäymisistä muodostaa. Ihminen on aktiivinen oman elämänsä muokkaaja, eikä vain passiivinen olento elämän vietävissä.

---

Ilmastonmuutosta torjutaan terveellisillä elämäntavoilla

Ilmastoystävälliseen elämäntapaan pyrkiminen ei ole “taas yksi vaatimus lisää arjen suorittamiseen”, vaan sitä varten tarvittavat toimenpiteet edesauttavat usein myös terveellisen elämäntavan saavuttamisessa – ja toisin päin.

Enemmän kasviksia, vähemmän lihaa

Eri ruoka-aineiden ilmastopäästöt ovat huomattavan erilaisia. Keskimäärin kasvisten päästöt ovat paljon eläinperäisten tuotteiden päästöjä pienemmät. Naudanlihakilon päästöt ovat usein jopa monikymmenkertaiset verrattuna monien marjojen, vihannesten, papujen ja perunan päästöihin. Myös sian- ja broilerinlihan päästöt ovat huomattavasti naudanlihan päästöjä alhaisemmat.

Maailman lihankulutus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1960 lähtien ja liha-annosten koko on kasvanut. Myös maitotuotteiden kulutus on kasvanut, mutta nousu ei ole ollut yhtä jyrkkää. Suomessa erityisesti juuston syönti on monikymmenkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä. Juuston ilmastopäästöt voivat olla lähes yhtä suuret kuin naudanlihan. Jotta maatalouden päästöt pysyisivät hallinnassa, tulisi syömämme liha- ja juustomäärän vähentyä reilusti.

Proteiini on tärkeä ravintoaine. Monet kasvit ovat kuitenkin proteiinipitoisia, ja lihasta saatu proteiini on helppo korvata syömällä esimerkiksi erilaisia papuja (mm. härkäpapu, mustapapu, soija ym.), herneitä, linssejä, pähkinöitä, siemeniä ja täysjyväviljoja. Näistä voidaan tehdä myös erilaisia jalosteita, kuten nyhtökaura, vehnägluteenista valmistettu seitan, sekä soija eri muodoissaan (mm. soijarouhe ja tofu). Kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi tuoda myös rahallista säästöä ja auttaa monien terveysongelmien, kuten sydänsairauksien, liikalihavuuden ja joidenkin syöpien torjumisessa.

Vuonna 2024 julkaistuissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa huomioidaan entistä kattavammin ruoan terveysvaikutusten lisäksi myös ruoantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutukset. Kansalliset ravitsemussuositukset pohjaavat vuonna 2023 julkaistuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Suositukset perustuvat johdonmukaiseen tutkimusnäyttöön ravinnon ja terveyden välisestä yhteydestä. Sekä pohjoismaisten että kansallisten ravitsemussuositusten keskeisenä tavoitteena on edistää planetaarista terveyttä eli ihmisten ja muun luonnon toisiaan tukevaa hyvinvointia ja terveyttä.

Suomalaisten ruokatottumukset ovat parantuneet viime vuosikymmeninä, mutta
haasteina ovat edelleen liian suuri suolan ja tyydyttyneen rasvan sekä pieni kuidun
saanti. Kasvipainotteisempi ruokavalio, eli täysjyväviljan, kasvisten, marjojen, hedelmien ja palkokasvien osuuden lisääminen ruokavaliossa edistäisi ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Lisäksi ruokavaliossa tulisi suosia tyydyttymättömän rasvan lähteitä, kuten kasviöljyjä, kalaa ja pähkinöitä, sekä rajoittaa suolan käyttöä.

Liikenteen ilmastopäästöjä voidaan korvata hyötyliikunnalla

Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa ja liikkuvat näillä matkoilla noin 41 kilometriä. Selvästi käytetyin kulkumuoto on henkilöauto. Liikenne aiheuttaa noin viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2022 noin 95 prosenttia maamme liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyi tieliikenteessä, siitä noin puolet henkilöautoilusta. Autoilulla on lentämisen jälkeen suurimmat yksikköpäästöt kilometriä kohden. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi autoilu aiheuttaa hiukkaspäästöjä, ruuhkia ja meluhaittoja.

Yksittäisen ihmisen liikkumisesta aiheutuviin päästöihin vaikuttaa eniten asuinpaikka. Haja-asutusalueilla etäisyydet ovat suurempia, joten jokapäiväisiä matkakilometrejä kertyy enemmän kuin tiiviissä kaupunkiympäristössä. Myös mökkeily ja matkailu kasvattavat suomalaisten liikkumisen päästöjä.

Henkilökohtaisia ilmastopäästöjään voi vähentää pidemmillä matkoilla siirtymällä käyttämään joukkoliikennevälineitä tai kimppakyytejä sekä taloudellisen ajamisen keinoja, jos autoilu on välttämättömyys. Lyhyemmillä matkoilla pyöräily ja kävely ovat erinomaisia keinoja päästöjen vähentämiseen, sillä niistä ei synny päästöjä käytännössä lainkaan. Samalla ilmastoystävälliset liikkumisen tavat edistävät ihmisten terveyttä.

Kävelemisen lisäksi myös pyöräily on mahdollista talvella Suomessakin. Ilmastonmuutoksen myötä lumipeitteinen aika vähenee entisestään, mutta nykyäänkin talvipyöräily on mukava, ekologinen ja terveellinen liikkumismuoto, kun on tutustunut oikeanlaisen vaatetuksen nikseihin ja osaa ottaa sääolosuhteet ajamisessa huomioon.

Tavallisimpien liikuntaharrastusten luonnonvarojen kulutuksesta suurimman osan aiheuttaa matkustaminen harrastuspaikkaan, varsinkin jos sinne ajetaan autolla.  15 kilometrin automatka harrastukseen voi moninkertaistaa harrastuksen aiheuttaman luonnonvarojen kulutuksen. Jos siis haluaa pitää harrastustensa luonnonvarojen kulutuksen alhaisena, kannattaa niihin kulkea jalan, pyörällä tai julkisilla. Itse harrastuksen luonnonvarojen kulutuksella on merkitystä silloin, kun lajina on esimerkiksi moottoriurheilu tai jos harrastukseen tarvitaan paljon jäähdytettyä tai lämmitettyä tilaa. Ulkona lenkkeilyyn verrattuna kuntosalilla tai uimahallissa käynti kuluttaa luonnonvaroja monta kertaa enemmän.

---

Ilmastonmuutos herättää tunteita

Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut, kimurantti ympäristöongelma. Sen torjumista varten on olemassa tekniset ratkaisut, mutta monet psykologiset tekijät estävät niiden käyttöönoton. Vaikka tiedämme, minkälaisilla toimilla ilmastonmuutos voidaan torjua, saattaa aiheeseen liittyvä ahdistus saada meidät torjumaan asian mielestämme. Psykologinen tieto voi auttaa niin reaktioiden ymmärtämisessä, kuin ongelmien ratkaisemisessakin.

Viime aikoina on yhä enemmän alettu puhua ilmastoahdistuksesta. Ilmiö kärsi pitkään sosiaalisesti rakentuneesta vaikenemisesta. Aihe oli niin vaikea ja kipeä, että siihen liittyviä oireita väheksyttiin. Nyt aihe on onneksi noussut julkiseen keskusteluun laajemmin ja yhä useampi tuntee jo termin. 

Aiheen käsittely on tärkeää, sillä keväällä 2019 julkaistun suomalaisten nuorten asenteita ja arvoja mittaavan Nuorisobarometrin mukaan jopa kolme neljästä suomalaisnuoresta kertoo kokevansa melko paljon tai erittäin paljon epävarmuutta tai turvattomuutta ilmastonmuutoksen vuoksi. Toisaalta suomalaisissa nuorissa elää tutkimuksen mukaan vahva vaikuttamisen tahto, yhteiskunnallinen vastuu ja pyrkimys rauhanomaisiin ratkaisuihin. Tämä näkyy ehkä myös kasvavana kiinnostuksena ilmastotoimintaa kohtaan.

Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ilmiötä nimeltä ympäristöahdistus. Molemmissa on kyse vaikeista tuntemuksista (mm. huoli, suru, pelko, voimattomuus, häpeä, ahdistus), jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Sekä ympäristö- että ilmastoahdistus ovat siis osa ilmiötä, jossa maailman tila vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Ahdistus ei selity psyykkisellä haavoittuvuudella eikä ole sairaus, vaan se on ymmärrettävä reaktio suhteessa laajoihin ympäristöongelmiin.

Ilmastoahdistus voi olla ongelma, jos se on niin voimakasta, että henkilö lamaantuu, mutta kuten aiemmin jo mainittiin, ei ilmastoahdistus lähtökohtaisesti ole sairaus vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen. Ilmastoahdistus voi toimia myös merkittävänä voimavarana, mutta tämä edellyttää sitä, että henkilö löytää yhdessä toisten kanssa riittävästi aikaa ja tilaa tunteiden käsittelyyn sekä riittävästi toimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Esimerkkejä erilaisista ilmastoahdistuksen oireista (mm. unihäiriöt, mielialan vaihtelut, ylivirittyneisyys ja energiatasojen vähentyminen) tunnetaan jo, mutta vielä ei ole olemassa kattavaa tutkimustietoa siitä, mitä kaikkia oireita esiintyy ja millaista dynamiikkaa niihin tarkalleen liittyy. Tutkimusta kuitenkin tehdään parhaillaan. Usein ilmastonmuutos tuo lisää stressitekijöitä perinteisesti stressiä aiheuttaviin kysymyksiin, kuten huoleen lapsista tai tulevaisuuden suunnitteluun. Usein ilmastoahdistus siis yhdistyy muihin ahdistuksen aiheisiin, kuten ammatinvalintaan liittyvään ahdistukseen. 

Tutkimuksissa on havaittu, että tietyillä ihmisryhmillä on taipumus altistua ilmastoahdistukselle muita helpommin. Näitä ryhmiä ovat:

• Psyykkisen käsittelykapasiteettinsa kannalta erityisen haavoittuvassa asemassa olevat, kuten lapset ja nuoret sekä mielenterveysongelmista muutenkin kärsivät henkilöt 
• Sellaiset ihmisryhmät, joilla on elinkeinonsa tai elämäntapansa vuoksi vahva sidos ilmastonmuutoksen vuoksi muutostilassa oleviin ekosysteemeihin: esimerkiksi alkuperäiskansat, maanviljelijät, kalastajat, metsästäjät, luonnossa liikkujat (esimerkiksi talviurheilu) tai luontoon liittyvän uskonnollisuuden harjoittajat 
• Ilmastotoiminnassa ja ilmastotutkimuksessa aktiivisesti mukana olevat ihmiset: esimerkiksi ilmastotieteilijät ja ympäristöjärjestöjen vapaaehtoiset ilmastoaktivistit

Ympäristöahdistuksen voi hahmottaa myös prosessina, johon liittyy erilaisia vaiheita. Suomalainen ympäristötunteiden tutkija Panu Pihkala on kuvannut ympäristöahdistuksen prosessin alla olevassa mallissa. Mallin lähtökohtana on, että maailman ympäristötilanteen kohtaaminen herättää monenlaista ahdistusta ja surua. Suruista ja ahdistuksista muodostuu kokonaisvaltaisen ympäristöahdistuksen prosessi, jonka rinnalla ilmenee myös yksittäisempiä surun ja ahdistuksen aiheita. Näiden välillä on vuorovaikutusta eikä prosessi ole suoraviivainen. Surun ja ahdistuksen rakentavassa kohtaamisessa voi olla edistystä, mutta mielialojen vaihtelu on silti luonnollista.

---

Ilmastotunteiden kanssa eläminen

Muuttuvan ilmaston maailmassa tarvitaan välineitä itsetuntemuksen kehittämiseen ja omien henkisten voimavarojen löytämiseen. Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla, sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.

Ilmastonmuutokseen ja siihen liittyvien tunteiden käsittelyä voidaan kuvata esimerkiksi seuraavanlaisten kaarien avulla:

• avuttomuudesta voimaantumiseen
• välttelystä kohtaamiseen ja torjunnasta hyväksymiseen
• riittämättömyydestä keskeneräisyyden hyväksymiseen
• lannistavasta häpeästä kelvollisuuden kokemukseen
• vihasta ja turhautumisesta toimintaan oikeudenmukaisuuden puolesta
• tarkoituksettomuuden tunteesta merkityksellisyyden kokemiseen

Toivo on keskeinen tekijä ilmastoahdistuksen kanssa pärjäämisessä. Tässä yhteydessä on kuitenkin erotettava toisistaan toiveajattelu ja rakentava toivo. Toiveajattelu voi hetkellisesti auttaa ahdistuksen sietämisessä, mutta pidemmällä tähtäimellä se on hyvin ongelmallista sekä ekologisen kriisin että ihmismielen kestävyyden kannalta. Ylioptimistisessa asenteessa on vaikeaa kestää pettymyksiä, jos ja kun niitä ilmenee jatkuvasti. Toisaalta ylipessimismi voi lamauttaa. Vastaukseksi on esitetty esimerkiksi ”radikaalia toivoa”: toivomista, vaikka emme voi nykyhetkessä vielä tietää, mikä tarkalleen voisi tilanteen pelastaa.

Omien voimavarojen ja elämää onnellistuttavien seikkojen pohtiminen voi auttaa ihmisiä saamaan kestokykyä yhteiskunnan myllerrysten keskellä ja toisaalta rohkaista tekemään elämästään itselle sopivaa, tarvittaessa yhteiskunnan tarjoaman oravanpyörässä juoksemisen ulkopuolella. Terveystieto tarjoaa mahdollisuuksia pohtia yhdessä ihmisenä olemista ja elämänhallinnan taitoja ja lisäksi voidaan yhdessä miettiä, mitkä asiat antavat voimavaroja.

---

Resursseja ympäristötunteiden käsittelyyn

Monet tahot ovat tuottaneet viime vuosina erilaista materiaalia ympäristötunteiden käsittelyn tueksi. Tähän on koottu näistä joitakin:

• Toivoa ja toimintaa -sivuston opetusvideot sekä tehtävät tunteiden käsittelyyn
• Ilmastokasvatus ja tunteet -artikkeli (Panu Pihkala 2019) on hyvin kattava, ilmainen sukellus aiheeseen erityisesti koulun näkökulmasta. Artikkelin lisäksi löydät Toivoa ja toimintaa -sivustolta tehtäviä tunteiden käsittelyyn oppilaiden kanssa. https://toivoajatoimintaa.fi/tunteet/
• Ympäristöahdistuksen prosessimalli (Pihkala 2022). https://www.ymparistoahdistus.fi/artikkelit/ymparistoahdistuksen-prosessimalli/
• Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo -kirja. Kuinka käsitellä maailman ongelmia? Traagisuus ja toivo ympäristökasvatuksessa (Pihkala, Kirjapaja 2017) https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/65801/26624
• Ympäristöahdistus.fi -sivustolla nostetaan esiin tunnetaitojen merkitystä ympäristökriisissä ja tarjotaan monenlaista apua ja resursseja. Sivustoa ja siihen liittyviä hankkeita toteuttavat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Tunne ry ja Nyyti ry.

---

Tehtäviä opetukseen

---

Lähteet ja kuvagalleria

Huom! Lähdelista on koottu pääosin Open ilmasto-oppaan toteutusvaiheessa vuonna 2016 ja moni linkeistä ei enää toimi. Siksi linkkilistan linkit on muutettu epäaktiivisiksi. Jos jokin lähteistä kiinnostaa sinua erityisesti, voit tarkistaa copy-paste -toiminnolla toimiiko linkki vielä!