Tässä esitellään ilmastokasvatusmalli, jonka tarkoituksena on toimia sekä opettajan tai muun ohjaavan aikuisen että lasten tai nuorten tiimin tukirankana vapaamuotoisen, ilmastoaiheisen kampanjan suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Mallissa esitellään ensin inspiraatioksi joitakin erilaisia kampanjamalleja ja jo toteutettuja kampanjoita ja sen jälkeen tarjotaan askelmerkit kampanjan suunnitteluun ja toteutukseen. Projektin voi toteuttaa esimerkiksi yläkoulun tai toisen asteen oppilaitoksen ympäristöryhmä tai oppilaskunta, harrastusryhmä tai nutan jengi. Kampanjan luonteesta riippuen sellainen voidaan toteuttaa myös alakouluikäisten kanssa.
Malli on toteutettu Lapset ja nuoret merkityksellisinä ilmastotoimijoina -hankkeessa ja se on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä ja sovellettavissa.
Kuva: Sarah Craig (CC BY-NC-ND 2.0), www.climatevisuals.org
ERILAISIA KAMPANJAMALLEJA
Kampanja on sanakirjan mukaan tiettyyn tarkoitukseen tähtäävä lyhytaikainen, tehokas toiminta, tempaus, rynnäkkö tai isku. Niin vaalikampanja, mainoskampanja kuin ristiretkikin on siis kampanja. Erään toisen määritelmän mukaan kampanjointi on sitä, kun aktiivinen kansalainen tai ryhmä kansalaisia päättää tehdä maailmasta paremman paikan. Usein kampanjan alkupisteenä onkin havainto, jonka mukaan “Maailmassa on virhe!”. Joka tapauksessa kampanjamalleja on yhtä monta kuin niiden tekijöitäkin. Seuraavassa on esitelty muutamia mahdollisia ilmastokampanjointiin sopivia malleja. Oma kampanjamalli kannattaa valita sen mukaan mikä on kampanjan tavoite, ketkä ovat kohderyhmää ja minkälaisia resursseja on käytettävissä.
1. Julistekampanja: Julistekampanja on helppo organisoida ja teoksia voi saada isonkin määrän, jos esim. useampi koululuokka saadaan mukaan toteuttamaan niitä. Julisteet sopivat asennemuutoskampanjoihin ja niiden hyvä puoli on se, että esimerkiksi koulun, nuorisotalon tai kirjaston seinillä kävijät näkevät ne joka kerta ohi mennessään, ja julisteen sanoma voi tällä tavalla vaikuttaa katsojaan moneen kertaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä viestien kekseliäisyyteen ja napakkuuteen, jotta ne olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Kampanjan vaikuttavuuden tuntua voidaan lisätä julisteiden suurella määrällä ja/tai suurella koolla (esim. lakanoille tehnyt julisteet)
2. SOME-kampanja: Some-kampanjoihin on monia erilaisia mahdollisuuksia ja niillä voidaan tavoittaa ihmisiä myös oman yhteisön ulkopuolelta. Kampanja voidaan toteuttaa esim. Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä ja tukena voidaan käyttää myös esim. YouTubea. Usein some-kampanja kannattaa perustaa myös muulla tavalla toteutettavan kampanjan markkinointiavuksi. Some-kampanjoissa haasteena on seuraajien saaminen. Kutsukaa seuraajiksi kaikki omat kaverinne ja tuttunne, ilmoittakaa kampanjastanne esim. ympäristöjärjestöille ja pyytäkää mainostamaan sitä, ja lähettäkää kampanjasta juttua idea paikallislehteen!
- Esimerkki 1) Perusta oma somekanava: Tee kampanjalle oma facebook-sivu tai instagram-tili. Oman tilin kautta voit tehdä helposti erilaisia somekampanjoita. Tilin kautta voit postailla itse tuottamanne sisällön (esim. kuvat, meemit, ekovinkit, blogipostaukset jne.) myös linkkejä kiinnostaviin artikkeleihin jne. Somekanavan viestinnässä kannattaa huomioida erilaiset teemapäivät, kuten maailman ympäristöpäivä, ylikulutuspäivä, joulu, pääsiäinen ja suunnitella teemaan sopivia julkaisuja tai julkaisusarja, kuten ilmastoteemainen joulukalenteri.
- Esimerkki 2) Oman kampanjatavoitteen tekeminen näkyväksi hashtagein: Keksi kampanjanimi, joka muuntautuu hashtagiksi ja kannusta käyttämään hashtagia kuvissa ja postauksissa, jotka liittyvät kampanjaan ja sen tavoitteisiin.
- Esimerkki 3) Haaste: Haasta somen käyttäjiä ottamaan kuvia arkisista ilmastovalinnoistaan. Keksi haasteelle hashtag ja tägää kuvaan ystäväsi, jolle haluat vierittää haasteen seuraavaksi. Eniten tykkäyksiä saaneet kuvat palkitaan?
3. Vetoomuksen kerääminen: Vetoomuksen ideana on kerätä ihmisten allekirjoituksia osoituksena siitä, että he puolustavat jotakin tiettyä asiaa tai toivovat asiaan muutosta. Nimiä voidaan kerätä paperilistoihin, nettiadressin avulla tai postikortteihin, jotka sitoudutte toimittamaan vastaanottajille (esim. ministeri tai kuntapäättäjä). Vetoomus voidaan toteuttaa myös kampanjana, jossa ihmisiä kannustetaan välittämään jokin tietty viesti päättäjille itsenäisesti (mm. Hiilivapaan Suomen Joulupukki-kampanja). Huomioikaa nimien keruussa EU:n tietosuoja-asetuksen asettamat rajat! Vetoomuksen kerääminen voi olla melko isotöinen homma, jos siitä haluaa oikein vaikutavan.
4. Tempaus. Tempauksia voi olla hyvin monenlaisia. Toiset niistä vaativat enemmän työtä ja toiset voi olla melko helppokin toteuttaa. Tässä joitakin mahdollisia malleja tempauksille:
- Flashmob: toteuttakaa ilmastoaiheinen performanssi julkisella paikalla, kuten ostoskeskuksessa tai juna-asemalla. Performanssi voi olla esim. laulu, tanssiesitys, lyhyt näytelmä tms.
- Mielenosoitus tai paraati
- Ilmastoaiheisten aamunavausten sarja
- Tapahtumat: ilmastokahvila, ilmastodisko, ilmastomessut…
- Vierailut tai tapaamiset: järjestön kampanjan esittely luokalle, harrastusryhmälle yms., vierailu ilmastoaiheisessa taidenäyttelyssä tai tuulivoimapuistossa, kuntapäättäjien ilmastoaiheinen kyselytunti jne.
5. Oma kampanja osana suurempaa kampanjaa. Jos haluatte toteuttaa kampanjan, mutta omaa ideaa kampanjan toteuttamiseen ei tunnut löytyvän, on mahdollista toteuttaa myös tukikampanja jollekin olemassa olevalle kampanjalle. Tällöin hyviä yhteistyökumppaneita voivat olla esim. WWF, Luonto-Liitto tai Hiilivapaa Suomi -kampanja. Heti tukikampanjan suunnittelun aluksi kannattaa olla yhteydessä tahoon, jolle tuki halutaan osoittaa. Heillä voi olla ideoita siitä, minkälaisesta kampanjasta heille olisi eniten hyötyä tai mahdollisuus tarjota teille jotakin tukea, kuten osaamistaan tai markkinointimateriaaleja. Tukikampanjan avulla voidaan kerätä myös rahaa tuettavan tahon käyttöön. Selvitä tällöin, voitteko kerätä rahaa tukemanne järjestön rahankeräysluvan piirissä, vai onko teidän haettava oma keräyslupa poliisilta.
INSPIROIDU KAMPANJAN TEKEMISESTÄ
Tässä linkkejä muutamiin Suomessa ja ulkomailla toteutettuihin ilmastoaiheisiin kampanjoihin, joiden avulla voitte inspiroitua kampanjan suunnitteluvaiheessa ja ottaa niistä vinkkejä oman kampanjanne suunnitteluun.
Polttava kysymys oli ympäristöjärjestö Maan ystävien ja kumppanijärjestöjen yhteinen vetoomuskampanja, jonka tavoitteena oli saada Suomeen vahva ilmastolaki. Kampanjan keskeisenä toimintatapana oli kerätä nimiä kansanedustajille osoitettuihin postikortteihin, joissa kerrottiin, että Suomeen tarvitaan vahva ilmastolaki. Postikorttikampanjan ohella Polttavassa kysymyksessä järjestettiin myös Ihmistulva -mielenosoitus ja Lumiukot ilmastonmuutosta vastaan -tapahtumia eri paikkakunnilla. Polttava kysymys oli osa laajempaa Big Ask -kampanjaa, jota toteutettiin eri maissa ympäri Eurooppaa.
http://www.polttavakysymys.fi/?page_id=7
https://www.youtube.com/watch?v=IpmwMtsZmAM
Ihmistulva -mielenosoitus
https://www.youtube.com/watch?v=1Qy-Yldb5oo
https://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2009/parintuhannen-ihmistulva
Lumiukot ilmastonmuutosta vastaan -tempaukset
https://keskustelu.suomi24.fi/t/1494659/lumiukot-ilmastonmuutosta-vastaan-8-2-!
https://www.sirkkaimage.com/-/archive/environment-ymparisto/ilmastonmuutos/-/medias/937db6be-41dc-11e1-9047-611eb8b6c1a3-lumiukot-ilmastonmuutosta-vastaan
#ShowTheLove on ystävänpäivään ajoittuva kampanja, joka kannustaa askartelemaan vihreitä sydämiä ja postaamaan niitä sosiaaliseen mediaan ja lähettämään kansanedustajille pyytäen heitä suojelemaan ilmastonmuutokselta rakastamiasi asioita, kuten paikkoja, ihmisiä ja elämää. Kampanjan takana on The Climate Coalition, Iso-Britanniassa toimiva 150 järjestön yhteinen ilmastoliike.
https://www.youtube.com/watch?v=XAxRdpyzBWU
https://www.theclimatecoalition.org/show-the-love/
People´s Climate March on eri puolilla maailmaa jo useana vuonna toteuttu ilmastomielenosoitus, jolla on ollut hiukan erilaisia viestejä eri vuosina. Marssille osallistumalla ihmiset voivat näyttää läsnäolollaan ja kylttien viestien avulla, että he haluavat taistella ilmastonmuutosta vastaan. Vuonna 2014 marssille osallistui 600 000 eri puolilla maailmaa. Heistä 300 000 marssi New Yorkissa, mikä teki marssista siihen mennessä maailman suurimman ilmastomielenosoituksen. Marsseja järjestetään (ja kannustetaan järjestämään) eri puolilla maailmaa vuosittain. Liikkeen takana on 350.org -ympäristöjärjestö.
https://www.youtube.com/watch?v=-yMMqU0nx7c
https://en.wikipedia.org/wiki/People%27s_Climate_March
https://350.org/gcm-organising-guide/
Zero Hour ja iMatter ovat amerikkalaisten lasten ja nuorten ilmastoliikkeitä, jotka ovat saaneet mukaansa jo tuhansia nuoria. Molemmat liikkeet ovat järjestäneet mielenosoituksia ja koulutusta nuorille aktivisteille ja tarjoavat tukea erilaisten paikallisten kampanjoiden aloittamiseen eri puolilla Yhdysvaltoja.
http://thisiszerohour.org/
https://www.imatteryouth.org/
Helsingin kuvataidelukion ympäristöryhmän vastamainosvideo ruokahävikin torjumisesta: https://www.youtube.com/watch?v=EY6LB26R9T0
KUKA VOI TOTEUTTAA KAMPANJAN?
Projektin voi toteuttaa esimerkiksi yläkoulun tai toisen asteen oppilaitoksen ympäristöryhmä tai oppilaskunta, harrastusryhmä tai nutan jengi. Jos toteuttajana on kokonainen luokka, on heistä hyvä valita muutaman henkilön ryhmä käytännön toteutusta tekemään. Toteuttajatiimin sopiva koko on n. 4-10 nuorta + 1-2 ohjaavaa aikuista. Aikuinen voi olla esim. ryhmän ohjaaja, oppilaskunnan ohjaava opettaja, aiheesta innostunut opettaja tai nuoriso-ohjaaja. Kampanjan luonteesta riippuen sellainen voidaan toteuttaa myös alakouluikäisten kanssa. Tällöin voi olla helpompaa tarttua suht´ valmiiseen kampanjamalliin. Valmiita malleja ovat esimerkiksi polkupyöräparaati , Meidän ilmastoyställinen kunta -vetoomuskampanja ja #150kg -haastekampanja. Myös Lumiukot ilmastonmuutosta vastaan -tyyppinen tempaus erilaisine sovelluksineen (ks. edellä).
KUINKA PALJON AIKAA JA MUITA RESURSSEJA TARVITAAN?
Projektin toteuttamiseen ei tarvita rahaa tai muita erityisiä fyysisiä resursseja. Sinnikkyys riittää! Aika-arviota on vaikeaa antaa etukäteen, sillä siihen vaikuttaa ensisijaisesti se, millaisen kampanjan päätätte toteuttaa. Minimissään aikaan kannattaa yleensä varata ainakin pari kuukautta.
NÄIN TOTEUTATTE KAMPANJAN
Seuraavaan kuvaan on koottu kampanjan toteuttamisen vaiheet hyvin karkeasti. Kuten kuva kertoo, on hyvin suunniteltu jo vähintään puoliksi tehty. Kuvaa seuraavassa tekstissä vaiheet on kirjoitettu auki tarkemmin.
1. Perustakaa kampanjatiimi ja kampanjatoimisto
Ryhmä voi olla esim. koulun ympäristöryhmä/valinnaisaineryhmä, luontokerho tai joku muu jostain aiheesta kiinnostunut porukka. Sopikaa ensimmäinen tapaaminen. Kampanjatoimisto toimii kampanjatiimin kotipesänä, jossa järjestetään tapaamiset ja jossa säilytetään papereita ja muita tarvikkeita.
2. Aloittakaa kampanjasuunnitelman laatiminen
Seuraavista työvaiheista muotoutuu kampanjasuunnitelma. Sen kirjaaminen kannattaa aloittaa heti alusta alkaen. Kampanjansuunnitelmasta löydätte kaikki sovitut asiat, vaikka ne pääsisivät unohtumaan kokousten välillä tai joku olisi jostakin tapaamisesta poissa. Valmiin kampanjasuunnitelman pohjan löydätte liitteestä 1.
Mikä on kullekin mieluisa ja omia vahvuuksia tukeva rooli? Kuka tai ketkä ovat kampanjan kohderyhmä? Miten siihen voi parhaiten vaikuttaa ja miten sille on parasta viestiä? Keiden kanssa tehdään yhteistyötä(mediat, koulut jne.)? Mitkä ovat tarvittavat tehtävät ja mikä on niiden järjestys? Mitä ovat mahdolliset haasteet ja esteet tavoitteen saavuttamiselle? Paljonko on rahaa tai tarvitaanko sitä edes? Mikä on aikataulu ja missä ajassa tavoitteet halutaan saavuttaa? Milloin kampanjaa alkaa ja mihin se päättyy? Mitä eri osuuksia kampanjaan kuuluu? Millä tavalla tavoitteet ovat mitattavissa? Esim. Kuinka moni näkee viestinne? Kuinka monta ihmistä odotetaan tapahtumaan? Kuinka monta julkaisua (fb-postausta, blogitekstiä, julistetta tms.) aiotaan toteuttaa?
Kysymyksiä voi tuntua olevan paljon, mutta asiat kyllä ratkeavat, kun niihin lähdetään vastaamaan pala kerrallaan.
3. Määritelkää ongelma, jonka haluatte ratkaista
Päättäkää mihin haluatte vaikuttaa ja mikä on kampanjan tarkka tavoite. Usein lähtökohtana on se, että halutaan pelastaa maailma. Valitettavasti yhden kampanjan avulla ei ole mahdollista pelastaa koko maailmaa, mutta sen sijaan maailmaa voidaan pelastaa jonkin tiukasti rajatun tavoitteen verran. Ehkä haluatte muuttaa muiden nuorten asenteita myönteisemmäksi kasvisruuan tai polkupyöräilyn suhteen? Kenties palatte halusta kampanjoida paremman sähköautojen latauspisteiden verkoston puolesta kunnassanne? Tai ehkä toivotte voivanne kantaa kortenne kekoon Hiilivoimaloista vapaan Suomen puolesta tai haluatte haluatte herätellä kunnan äänestysikäisiä ihmisiä käyttämään vaaleissa äänensä ilmastoystävällisen kunnan, Suomen tai Euroopan puolesta?
4. Kartoittakaa resurssit
Päättäkää kuinka paljon aikaa teillä on käytettävissänne, varmistakaa kuinka monta ihmistä kampanjatiimissänne on ja kuinka paljon he voivat käyttää aikaansa tavoitteen saavuttamiseen, selvittäkää millaista valmista materiaalia aiheesta on jo olemassa ja pohtikaa paljonko rahaa tai muita materiaalisia resursseja teillä on käytössänne tai kuinka paljon voitte niitä hankkia esimerkiksi sponsorien avulla. Onko tiimiläisillä jotakin erityisosaamista, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää? Osaako joku piirtää tai maalata taitavasti? Soittaa tai säveltää? Kirjoittaa tai koodata? Tehdä infografiikoita tai hakea tietoa?
5. Rajatkaa kampanjan kohderyhmä
Kun tavoite ja resurssit ovat selvillä, voidaan rajata kohderyhmä. Aluksi saatta tuntua siltä, että halutaan vaikuttaa kaikkiin maailman ihmisiin. Monessa tapauksessa kampanja kuitenkin toimii paremmin, kun kohderyhmä on sopivasti rajattu. Jos tavoitteena on vaikuttaa oman kunnan asioihin, ovat kohderyhmää kunnan asukkaat. Rajauksessa apuna voivat toimia asuinalueen lisäksi myös ihmisten ikä, työ tai harrastukset. Mitä suurempi kohderyhmä mukaan valitaan, sitä vaikuttavampi projektin toteutuksesta mahdollisesti saadaan, mutta tämä tarkoittaa myös suurempaa työmäärää. Paras lopputulos saadaan, kun tavoitteet, toimintatapa ja resurssit ovat tasapainossa.
6. Päättäkää vaikuttamistapa ja toimenpiteet
Kun edellä olevat asiat ovat selvillä, voidaan valita kampanjan toteuttamistapa ja listata käytännön toimenpiteet. Miten tavoite käytännössä saavutetaan? Oletteko toteuttamassa julistekampanjaa, paraatia vai sometempausta? Mitä projektissa tehdään käytännössä ja mitä ovat askeleet tavoitteen saavuttamiseen? Varmistakaa että kaikki kampanjatiiminne jäsenet tietävät mitä kampanjoinnilla tarkoitetaan, tutustukaa erilaisiin kampanjointimahdollisuuksiin ja inspiroitukaa jo toteutetuista kampanjoista. Muistakaa kuitenkin maltti suunnittelussa. Lopputulos voi olla erittäin onnistunut vaikka aikaa ei olisikaan käytettävissä kahta vuotta, rahaa tuhansia euroja ja kampanjatiimissä satoja ihmisiä.
7. Jakakaa tehtävät
Kun toteutetaan isoa projektia, on aina monenlaisia tehtäviä, joita täytyy tehdä. Useimmiten eri ihmiset tekevät mielellään erilaisia juttuja. Suunnittelun alkuvaiheessa projektin toteuttajaryhmä voidaan jakaa pienempiin porukoihin, joilla on omat vastuualueensa. Erilaisia tehtäviä ovat mm. yhteyshenkilönä toimiminen, valo- ja videokuvaaminen, muistiinpanojen tekeminen, aikataulusta huolehtiminen, askartelu/maalaaminen, koreografian suunnittelu, leipominen, somettaminen ja muu viestiminen, juontaminen, rahastonhoitajana toimiminen jne. Miettikää millaisia tehtäviä teidän kampanjassa on. Mikä on kullekin mieluisa ja omia vahvuuksia tukeva rooli ja paljonko kukin voi käyttää kampanjan toteuttamiseen?
8. Suunnitelkaa aikataulu
Pyrkikää paloittelemaan kampanjan suunnittelu ja toteutus mahdollisimman pieniin palasiin. Arvioikaa milloin mikäkin homma on suoritettava, kuinka paljon se vie aikaa ja kenen vastuulla tehtävän toteutus on. Kirjatkaa tämä suunnitelma isolle paperille kampanjatoimiston seinälle ja työn edetessä merkitkää siihen kun tehtävä on tehty. Kampanjalle on järkevää määritellä heti alussa myös päättymispäivä sopivan lähellä tulevaisuuteen. Kun kampanja-aika on sopivan lyhyt, jaksavat kaikki tiimiläiset tsempata loppuun asti. Sopiva pituus riippuu kampanjan luonteesta ja tavoitteesta. Jos tavoitetta ei ole saavutettu suunnitellussa ajassa ja tiimiläisillä on vielä intoa ja voimia, voidaan kampanjaa yhteisellä sopimuksella tarvittaessa pidentää.
9. Etsikää yhteistyökumppanit
Jos kampanjan toteuttamisessa tarvitaan osaamista tai muita resursseja kampanjatiimin ulkopuolelta, tarvitaan yhteistyökumppaneita. Miettikää keitä nämä yhteistyökumppanit voisivat olla ja pyytäkää heitä rohkeasti mukaan! Mahdollisia kumppaneita voi lähestyä sähköpostiviestillä tai puhelinsoitolla. Esitelkää projekti-ideanne mahdolliselle kumppanille ja kertokaa millaista roolia olette heille kaavailleet tai minkälaisella panoksella toivoisitte heidän osallistuvan.
10. Suunnitelkaa viestintä
Viestiminen on erittäin tärkeä osa kaikkia vaikuttamisprojekteja. Ensiksi kannattaa pohtia sitä mille kaikille kohderyhmille aiotte viestiä, milloin ja missä. Sopivia viestintäkanavia ovat esim. koulun tai muun rakennuksen (nuta, kirjasto tms.) seinät, sosiaalinen media (esim. Facebook, Instagram ja Twitter), koulun, nutan tms. nettisivut ja paikallislehdet. Kirjatkaa kampanjasuunnitelmaan viestinnän osalta ainakin nämä asiat:
– mitkä ovat kohderyhmät, joille viestitään
– mitä viestintäkanavia käytetään
– aikataulu: milloin viestitään kenellekin
– mikä on pääviestinne kullekin kohderyhmälle
Yleisen viestintäsuunnitelman lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää siihen miten muotoilette viestinne. Onnistuneeseen muotoiluun vaikuttaa kohderyhmä. Viesti kannattaa muotoilla hyvinkin erilaiseksi jos kohderyhmänä ovat muut nuoret, kuin silloin kun haluatte vaikuttaa kunnan virkamiehiin. Miettikää millainen viesti puree parhaiten omaan kohderyhmäänne: kannattaako käyttää huumoria, mahdollisimman monia erilaisia asiapitoisia argumentteja vai olisiko syytä vedota erityisesti vastaanottajien tunteisiin? Yleensä kampanjalle kannattaa valita yksi pääviesti, jota toistetaan uudelleen ja uudelleen joko sellaisenaan tai hiukan erilaisissa muodoissa.
Selkeiden viestien lisäksi kannattaa panostaa myös laadukkaisiin kuviin. Voitte käyttää omia kuvianne, tai esim. seuraavien kuvapankkien kuvia:
https://www.climatevisuals.org/ (osa kuvista ilmaisia creative commons -kuvia)
https://unsplash.com/ (kaikki kuvat ilmaisia)
https://www.pexels.com/ (kaikki kuvat ilmaisia)
https://pixabay.com/ (kaikki kuvat ilmaisia)
https://stocksnap.io/ (kaikki kuvat ilmaisia)
11. Toteuttakaa kampanja
Kampanjan toteutukseen sopii vanha sanonta, jonka mukaan hyvin suunniteltu on jo vähintään puoliksi tehty. Kampanja toteutetaan suunnitellussa aikataulussa, seuraten etukäteen suunniteltuja askeleita ja siten, että jokainen hoitaa omat tehtävänsä huolellisesti. Riippuen kampanjan luonteesta, on välillä hyvä pitää tsekkauspalavereja, joissa tarkastetaan että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan (yleensä näin ei aivan ole) ja mietitään ratkaisuja esiin tulleisiin ongelmiin ja keksitään varasuunnitelmia.
12. Arvioikaa miten meni
Arviointia kannattaa tehdä projektin toteuttamisen eri vaiheissa, mutta myöskään loppuarviointia ei kannata unohtaa. Mitä saitte projektin avulla aikaan? Mikä onnistui erityisen hyvin ja miksi? Mitä olisitte ehkä voineet tehdä paremmin ja miten? Mitä opitte projektin toteutuksesta? Kirjoittakaa arviointivaiheessa vielä esimerkiksi blogipostaus siitä, miten toteutitte kampanjan ja miten se sujui. Ilmastovaikuttamisessa parasta on, jos joku haluaa matkia teitä ja toteuttaa oman kampanjan mallinne mukaan ja blogipostaus voi auttaa tässä!
13. Nauttikaa työnne tuloksista
Viimeistään kun tavoite on saavutettu, on syytä juhlia. Valtavan isot onnittelut hienosti tehdystä työstä ja kiitos panoksestanne maapallon pelastamiseen!
LIITTEET
Liite 1. Kampanjasuunnitelman pohja
Työryhmä tekee tavoitteesta strategian eli suunnitelman, johon kirjataan tehtävät ja niiden aikataulut. Tehkää suunnitelma kirjallisena seinälle ja merkitäkää siihen työn edetessä kun tehtävä on tehtymerkitse siihen, kun tehtävä on tehty.
Huomioi suunnitelman teossa:
- Mikä on kullekin mieluisa ja omia vahvuuksia tukeva rooli?
- Kuka tai ketkä ovat kampanjan kohderyhmä? Miten siihen voi parhaiten vaikuttaa ja miten sille on parasta viestiä?
- Keiden kanssa tehdään yhteistyötä(mediat, koulut jne.)?
- Mitkä ovat tarvittavat tehtävät ja mikä on niiden järjestys?
- Mitä ovat mahdolliset haasteet ja esteet tavoitteen saavuttamiselle?
- Paljonko on rahaa tai tarvitaanko sitä edes?
- Mikä on aikataulu ja missä ajassa tavoitteet halutaan saavuttaa? Milloin kampanjaa alkaa ja mihin se päättyy? Mitä eri osuuksia kampanjaan kuuluu?
- Millä tavalla tavoitteet ovat mitattavissa? Esim. Kuinka moni näkee viestinne? Kuinka monta ihmistä odotetaan tapahtumaan? Kuinka monta julkaisua (fb-postausta, blogitekstiä, julistetta tms.) aiotaan toteuttaa?
Malli on toteutettu Lapset ja nuoret merkityksellisinä ympäristötoimijoina -hankkeessa. Toteutusta tuki Tiina ja Antti Herlinin säätiö.
Tutustu muihin hankkeessa toteutettuihin malleihin:
Projektin yleiskuvaus:
https://openilmasto-opas.fi/7-mallia-lasten-ja-nuorten-vaikuttavaan-ilmastotoimintaan/
Enemmän POLKUPYÖRÄILYÄ!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-polkupyorailya/
Enemmän KUNTAVAIKUTTAMISTA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-kuntavaikuttamista/
Enemmän PYÖRÄILYVAIKUTTAMISTA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-pyorailyvaikuttamista/
Enemmän KASVISRUOKAA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-kasvisruokaa/
Enemmän LÄHIMATKAILUA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-lahimatkailua/
Enemmän ILMASTOKAMPANJOINTIA!
https://openilmasto-opas.fi/enemman-ilmastokampanjointia/
Bonus: Enemmän ENERGIANSÄÄSTÖÄ!
http://www.enni-sovellus.fi/
