Enemmän PYÖRÄILYVAIKUTTAMISTA!

Tässä esitellään ilmastokasvatusmalli, jonka tarkoituksena on lisätä polkupyöräilyn määrää lasten ja nuorten keskuudessa. Projektin toteuttajat määrittelevät konkreettisen tavoitteen alkukartoituksen tekemisen jälkeen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi pyöräparkkien tai turvallisempien pyöräreittien kehittäminen tai asenteiden muuttaminen pyöräily-ystävällisempään suuntaan. Vaikuttamistapa määrittyy valitun tavoitteen mukaan. Se voi olla kartoitusten pohjalta käytävien keskustelujen järjestäminen asiasta päättävien tahojen kanssa tai vaikuttamiskampanjan toteuttaminen. Projekti sopii yläkouluikäisten ja sitä vanhempien toteutettavaksi.

Malli on toteutettu Lapset ja nuoret merkityksellisinä ilmastotoimijoina -hankkeessa yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston kanssa ja se on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä ja sovellettavissa.

Kuva: Colville-Andersen (CC BY-NC 2.0), www.climatevisuals.org

PROJEKTIN TAUSTA:
Pyöräilyllä on olemattomat ilmastovaikutukset

Kotimaanliikenne aiheuttaa noin 20% maamme ilmastopäästöistä ja yli 70% kaikista liikenteen päästöistä on tieliikenteen päästöjä. Liikkuminen onkin asumisen ja ruuan päästöjen ohella merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi autoilu aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä, ruuhkia ja meluhaittoja.

Noin kolmannes suomalaisten tekemistä automatkoista on enintään kolmen kilometrin mittaisia. Lyhyemmillä matkoilla pyöräily ja kävely ovat erinomaisia keinoja päästöjen vähentämiseen, sillä niistä ei synny päästöjä käytännössä lainkaan. Samalla ilmastoystävälliset liikkumisen tavat edistävät ihmisten terveyttä. Pidemmillä matkoilla päästöjä voidaan vähentää siirtymällä käyttämään joukkoliikennevälineitä, tai kimppakyytejä ja taloudellisen ajamisen keinoja jos autoilu on välttämättömyys.

Pyöräilyn ongelmiksi nostetaan usein Suomen sääolot ja varsinkin lasten turvallisuuskysymykset. Tapaturmilta voidaan välttyä asianmukaisen varustuksen avulla ja opettelemalla liikennesäännöt hyvin. Useat tutkimustulokset osoittavat lisäksi, että mitä enemmän liikenteessä on kävelijöitä ja pyöräilijöitä, sitä turvallisemmaksi kevyt liikenne muuttuu. Säännöllinen kävelemisen, pyöräily ja muu arkiliikunta torjuu monia vakavia sairauksia niin tehokkaasti, että tapaturmariskit ovat näihin hyviin vaikutuksiin verrattuna pienet. Siksi monet pyöräilyä edistävät tahot ovat sitä mieltä, että pyöräilyn lisääminen on ehdottoman järkevää – jopa ilman pyöräilykypärän käyttöä, jos kypärän käyttöpakko nousee keskeiseksi pyöräilyä vähentäväksi tekijäksi (lue aiheesta lisää liitteestä 1).

Kävelemisen lisäksi myös pyöräily on mahdollista talvella Suomessakin. Ilmastonmuutoksen myötä lumipeitteinen aika vähenee entisestään, mutta nykyäänkin talvipyöräily on mukava, ekologinen ja terveellinen liikkumismuoto, kun on tutustunut oikeanlaisen vaatetuksen nikseihin ja osaa ottaa sääolosuhteet ajamisessa huomioon. Pohjoisessakin voi siis pyöräillä. Hyvä osoitus tästä on Liikkuva koulu -tutkimuksen havainto, jonka mukaan koulumatkojen taittaminen pyörällä myös talvisaikaan näyttää olevan pohjoisemmassa Suomessa huomattavasti etelää yleisempää.

KUKA PROJEKTIN VOI TOTEUTTAA?

Projektin voi toteuttaa yläkoulun tai toisen asteen opiskelijoiden luokka, koulun ympäristöryhmä tai oppilaskunta. Jos toteuttajana on kokonainen luokka, on heistä hyvä valita muutaman henkilön ryhmä käytännön toteutusta tekemään. Toteuttajaryhmän sopiva koko on n. 4-6 nuorta + 1-2 ohjaavaa aikuista. Aikuinen voi olla esim. ryhmänohjaaja, oppilaskunnan ohjaava opettaja tai aiheesta innostunut opettaja tai nuoriso-ohjaaja. Jos projektiksi valitaan vaikuttamiskampanja, voi mukana olla isompikin porukka.

Projektista on tehty myös alakouluikäisten toteuttamaksi soveltuva versio, jonka voi toteuttaa esimerkiksi koululuokka tai ympäristöryhmä.

KUINKA PALJON AIKAA JA MUITA RESURSSEJA TARVITAAN?

Projektin toteuttamiseen ei tarvita rahaa tai muita erityisiä fyysisiä resursseja. Sinnikkyys riittää! Aika-arviota on vaikeaa antaa etukäteen, sillä siihen vaikuttaa valitsemanne toteutuksen laajuus ja toteutustapa, johon päädytään. Minimissään aikaan kannattaa varata parikymmentä tuntia.

NÄIN SAATTE MUUTOKSEN AIKAAN

Ohjeet on kirjoitettu erityisesti koulumaailman näkökulmasta, mutta projekti voidaan toteuttaa myös esim. harrastusseurassa tai nuorisotalolla. Tällöin mahdollisissa tapaamisissa kannattaa kutsua mukaan rehtorin sijaan seuran puheenjohtaja tai nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja.

1. Kootkaa projektin toteuttajaryhmä

Ryhmän sopiva koko on n. 4-6 nuorta + 1-2 ohjaavaa aikuista. Aikuinen voi olla esim. ryhmänohjaaja, oppilaskunnan ohjaava opettaja, aiheesta innostunut opettaja tai nuoriso-ohjaaja.

2. Rajatkaa projektin kohderyhmä

Ovatko projektinne kohderyhmää esimerkiksi koko koulu, tietyn luokkatason oppilaat, harrastusseuran jäsenet, tietyt ryhmät tai nutan väki? Mitä suurempi kohderyhmä valitaan, sitä enemmän vaikutusta projektilla voi olla, mutta sitä enemmän työtä toteutus vaatii.

3. Tehkää kysely

Selvittäkää miten valitsemaanne kohderyhmään kuuluvat lapset ja/tai nuoret kulkevat kouluun ja harrastuksiin ja mitkä asiat lisäävät tai vähentävät heidän haluaan liikkua pyörällä. Kyselyn voi toteuttaa esimerkiksi Wilmassa, Google Forms-lomakeohjelman avulla tai paperisena kyselynä. Valmiin pohjan kyselyyn voitte kopioida tämän mallin liitteistä (liite 2). Muokatkaa kysymyksiä tarvittaessa teille sopivaan muotoon.

4. Analysoikaa kyselyn tulokset

Kootkaa kyselyn tulokset esimerkiksi powerpoint-esitykseksi. Kiinnittäkää erityistä huomiota siihen, millaisia asioita nousee eniten esille pyöräilyn houkuttelevuutta vähentävinä seikkoina.

5. Valitkaa tulosten pohjalta aihepiiri, johon haluatte vaikuttaa

Kannattaa valita se aihepiiri, jonka isoin osa vastaajista nosti kyselyn myötä esiin. Valintaan saattaa vaikuttaa myös se, kuinka paljon aikaa teillä on käytettävissänne ja kuinka monta henkilöä toteuttajaporukkaan kuuluu. Voitte keskustella myös siitä, pitäisikö toteuttajaporukan kokoa nyt kasvattaa.

6. Valitkaa projektin toteutustapa

Toteutustapa riippuu siitä, millaisiin asioihin haluatte vaikuttaa. Useimmiten pyöräilyä vähentävät seikat voidaan jaotella neljään ryhmään:

Jos ongelmana on pyörän pysäköinti (pysäköinti on hankalaa tai on pelko, että pyörä varastetaan päivän aikana), tarvitaan lisää tai paremmin sijoitettuja pyörätelineitä. Tällöin kannattaa järjestää tapaaminen isännöitsijän kanssa.
Jos ongelmana ovat puutteelliset tai vaaralliselta tuntuvat pyöräreitit, tulee yrittää vaikuttaa kunnan liikennesuunnitteluun ja/tai tekniseen toimeen.
Jos vastaajat kertovat että pyöräily ei vain huvita heitä, kannattaa asenteisiin yrittää vaikuttaa viestintäkampanjan avulla.
Jos ongelmana on se, että pyöräily on kielletty pienemmiltä lapsilta, kannattaa asian tiimoilta järjestää keskustelu koulun johtokunnan, vanhempainyhdistyksen ja kunnan pyöräilytoimijoiden kesken.

7. Toteuttakaa projekti

Koska erilaisiin tavoitteisiin päästään erilaisin keinoin, jotka vaativat erilaisia toimenpiteitä, on seuraavaan koottu askelmerkit em. neljän vaikuttamismallin toteuttamiseen. Käytännön askeleiden toteuttamisen jälkeen kaikissa toimintamalleissa vielä viestitään, arvioidaan työn tuloksia ja juhlitaan. Näistä lisätietoa kohdissa 8-10.

a) Paremmat pyörätelineet

i. Sopikaa tapaaminen. Kutsukaa koolle koulurakennuksen isännöitsijä, vahtimestari ja rehtori. Kutsupohjan voitte kopioida tämän mallin liitteistä (liite 3).

ii. Vakuuttakaa kokouksen osallistujat. Kertokaa kyselynne tulokset tapaamisessa. Miksi teidän ja muiden nuorten mielestä tarvitaan paremmat pyörätelineet? Muistuttakaa tapaamisen osallistujia kaikista niistä syistä, minkä vuoksi pyöräilyä kannattaisi lisätä. Keskustelkaa, miten toiveenne saataisiin toteutettua.

iii. Varmistakaa asian eteneminen. Jos ehdotuksenne saa tapaamiltanne henkilöiltä myönteisen vastaanoton, suurin työ on nyt tehty. Jos asia ei etene, etsikää avuksenne kunnan- tai kaupunginvaltuuston edustaja, joka haluaa lähteä edistämään asiaa kanssanne. Pyytäkää valtuutettua tekemään valtuustoaloite, viekää asia kunnan nuorisovaltuustoon tai tehkää kuntalaisaloite pyörätelineiden lisäämiseksi. Poliittinen vaikuttaminen voi tuntua hitaalta ja työläältä, mutta tietoisuus aiheesta kasvaa kokoajan ja mahdollisuudet ehdotuksenne läpimenoon ovat hyvät. Jos asiasta päätetään kuntatasolla, olette päässeet vaikuttamaan jopa tuhansien ihmisten ympäristövastuullisemman toiminnan kehittymiseen.

b) Paremmat pyöräreitit

i. Tehkää lisäselvitys. Selvittäkää (mahdollisesti pienemmän osallistujajoukon voimin) mitkä paikat pyöräreiteillä koetaan pyöräilyn näkökulmasta hankalaksi tai pelottavaksi. Tarkat paikat voidaan merkitä kartalle esimerkiksi GoogleMapsin tai Epicollect Five-sovelluksen avulla. Jälkimmäisen sovelluksen käyttöohjeet löydätte täältä: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekasvatus/maantieteen-ohjeita#section-24902. Myös Liikenneturvan vaaranpaikkakartoitus-sovelluksen käyttö on mahdollista. Muistetaanhan kuitenkin, että pyöräily on erittäin turvallinen ja terveellinen liikkumistapa! Ei lietsota vahingossakaan mielikuvaa liikkumistavan vaarallisuudesta!

ii. Sopikaa tapaaminen. Kutsukaa koolle kuntanne pyöräilyn kehittämisestä vastaava liikennesuunnittelija tai teknisen toimen edustaja ja rehtori. Kutsupohjan voitte kopioida tämän mallin liitteistä (liite 4). Sopivan kunnan edustajan etsiminen kannattaa aloittaa soittamalla kunnan puhelinvaihteeseen ja selittämällä asia, jonka vuoksi henkilöä etsii. Joskus oikean henkilön löytyminen saattaa vaatia muutaman puhelinsoiton, mutta aina joku osaa auttaa eteenpäin!

iii. Vakuuttakaa kokouksen osallistujat. Kertokaa kyselynne tulokset tapaamisessa. Mitkä paikat koetaan pyöräilyn kannalta erityisen hankaliksi ja mihin toivoisitte muutoksia? Keskustelkaa, miten toiveenne saataisiin toteutettua. Jos ehdotuksenne saa tapaamiltanne henkilöiltä myönteisen vastaanoton, suurin työ on tehty. Kunnan edustaja osaa antaa alustavan aika-arvion, jonka puitteissa muutoksia voitaisiin tehdä. Kysykää millä tavalla voitte seurata asian etenemistä.

iv. Järjestäkää pyöräilykoulutus. On mahdollista, että kunnan edustaja kertoo, että mainitsemienne paikkojen koettu turvattomuuden tunne (lisätietoa aiheesta löydät liitteestä 5) on heidän tiedossaan, mutta koska paikan vaarallisuutta ei ole todennettu, ei liikennejärjestelyjä ole tarvetta muuttaa. Koettua turvattomuutta kannattaa pyrkiä vähentämään koulutuksen avulla vaikka tapaamisessa olisikin sovittu, että muutoksia liikennejärjestelyihin tehdään. Koulutukset voivat olla esimerkiksi ohjattuja pyöräretkiä, joilla opetellaan reittejä, sääntöjä jne. Samalla kannattaa keskustella siitä miksi joku paikka tuntuu vaaralliselta ja toinen taas ei. Lisätietoja koulutuksen järjestämiseksi voi etsiä seuraavista linkeistä tai kysyä apua paikallisilta pyöräilyjärjestöiltä ja Pyöräilykuntien verkostolta:

Pyöräilymerkin testit ja taustatiedot (alakoululaisille, mutta sopii suureksi osaksi isommillekin: https://www.poljin.fi/sites/default/files/pyorailymerkki-2014.pdf
Pyöretken järjestäminen: http://www.pyorallakouluun.fi/2014/04/pyoraretki/
Katuajokoulutus yli 11-vuotiaille (sopii myös aikuisille): http://www.pyorallakouluun.fi/2014/04/kadulla-ajamisen-koulutus-11-vuotiaille/

c) Kaikki haluu pyöräillä!

Jos näyttää siltä, että pyöräilyn esteenä ovat ennen kaikkea lasten ja nuorten asenteet, tarvitaan kampanjointia. Miettikää minkälainen kampanjointi toimisi teidän koulussanne tai kunnassanne parhaiten: yhteiset pyöräretket, tempaukset, julistekampanjat, haasteet? Lisäohjeita ja kampanjan suunnittelun ja toteutuksen askelmerkit löydätte täältä. Kampanjan oheen sopivat myös pyöräilykoulutukset (ks. edellinen kohta).

d) Pienetkin pyörällä kouluun!

i. Sopikaa tapaaminen. Kutsukaa koolle koulun johtokunnan, vanhempainyhdistyksen ja kunnan pyöräilytoimijoiden edustajat ja rehtori. Kutsupohjan voitte kopioida tämän mallin liitteistä (liite 6).

ii. Vakuuttakaa päättäjät. Kertokaa kyselynne tulokset tapaamisessa. Vastaajat haluaisivat, että pyöräily olisi mahdollista myös pienemmille lapsille. Muistuttakaa tapaamisen osallistujia kaikista niistä syistä, minkä vuoksi ehdotus on puollettava ja lasten pyöräilyä kannattaisi lisätä. Keskustelkaa, miten toiveenne saataisiin toteutettua.

iii. Varmistakaa asian eteneminen. Jos ehdotuksenne saa tapaamiltanne päättäjiltä myönteisen vastaanoton, suurin työ on nyt tehty. Jos asia ei etene, etsikää avuksenne kunnan- tai kaupunginvaltuuston edustaja, joka haluaa lähteä edistämään asiaa kanssanne. Pyytäkää valtuutettua tekemään valtuustoaloite. Poliittinen vaikuttaminen voi tuntua hitaalta ja työläältä, mutta jos asiasta päätetään kuntatasolla, olette päässeet vaikuttamaan jopa tuhansien ihmisten ympäristövastuullisemman toiminnan kehittymiseen.

8. Viestikää työstänne ja jakakaa tarinanne

Viestiminen on olennainen osa kaikkia vaikuttamisprojekteja, vaikkei kyseessä olisikaan viestintäkampanja. Ainakin koulun sisällä kannattaa viestiä projektin etenemisen eri vaiheista. Sopivia viestintäkanavia ovat koulun seinät, sosiaalinen media (esim. Facebook, Instagram ja Twitter), koulun nettisivut ja paikallislehdet. Paikallislehtiin kannattaa olla yhteydessä siinä vaiheessa, kun olette saavuttaneet tavoitteenne tai jos etenemisessä on ongelmia. Usein mediahuomio saa päättäjiin tarvittavaa vipinää.

9. Arvioikaa miten meni

Arviointia kannattaa tehdä projektin toteuttamisen eri vaiheissa, mutta myöskään loppuarviointia ei kannata unohtaa. Mitä saitte projektin avulla aikaan? Mikä onnistui erityisen hyvin ja miksi? Mitä olisitte ehkä voineet tehdä paremmin ja miten? Mitä opitte projektin toteutuksesta?

10. Nauttikaa työnne tuloksista

Viimeistään kun tavoite on saavutettu, on syytä juhlia. Valtavan isot onnittelut hienosti tehdystä työstä!

Aina isoihin asioihin vaikuttaminen ei ole helppoa, eikä homma etene niin suoraviivaisesti kuin voisi toivoa. Tämä on vaikuttamistyön todellisuutta. Vaikka tavoitteenne ei olisikaan toteutunut toivomassanne ajassa ja toivomallanne tavalla, ei kannata lannistua. Usein muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan useita eri tahojen toteuttamia isompia ja pienempiä projekteja ja teidän työnne on ollut osa tätä isompaa kokonaisuutta. Tietoisuus ilmastoaiheista lisääntyy koko ajan ja on lähes väistämätöntä, että tavoitteenne saavutetaan jossakin aikataulussa. Teidän työnne on ollut muutosta nopeuttamassa ja samalla olette itse oppineet paljon kansalaisvaikuttamisesta. Kun päätätte että projekti on teidän osaltanne päätöksessä, kannattaa joka tapauksessa juhlia näitä tärkeitä asioita!

Kiitos panoksestanne maapallon pelastamiseen!

LUE LISÄÄ JA INSPIROIDU AIHEESTA

Pyörällä kouluun -päivän nettisivulta löytyy mm. iso joukko vihjeitä ja ohjeita pyöräilyaiheiseen tekemiseen pyöräilyleikeistä polkupyörän katsastuskorttiin: http://www.pyorallakouluun.fi/kategoria/vinkit/
Kilometrikisaan osallistuminen on yksi tapa tsempata pyöräilyn lisäämistä! https://www.kilometrikisa.fi/
Testaa arkiliikkumisen hiilijalanjälkesi: http://www.hsljalki.fi/
Liikkuvan koulun koulumatkakampanjat antavat myös ideoita kampanjointiin: https://liikkuvakoulu.fi/ideat/koulumatkakampanjat
BikeWalkRoll tarjoaa helpon tavan kartoittaa nopeasti miten oppilaat tulivat kouluun tänään ja luo kyselyn pohjalta automaattisesti visualisoinnin.http://bikewalkroll.org/
HSL on tuottanut oppilaitosten vapaaseen käyttöön liikkumissuunnitelman ohjeen. Ohjeesta löytyy versiot erikseen alakouluun ja yläkouluun/toiselle asteelle. Materiaali voi toimia inspiraationa myös tämän hankkeen toteutuksessa ainakin aikuisille. https://www.hsl.fi/oppilaitoksille/koulujen-liikkumissuunnitelma
Fiksu koulumatka Hämeenlinnassa. Turvallisen ja kestävän liikkumisen työkalupakin käyttöönotto Hämeenlinnan kouluissa. Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Tuominen, Jonne (2018). https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141738/Tuominen_Jonne.pdf?sequence=1
Ilmastodieetti – mihin sen antamat ilmastopainot perustuvat? (Liikkumisen päästöistä sivuilla 7-12). https://beta.ilmastodieetti.fi/pdf/Ilmastodieetti_dokumentaatio_2017-10-13.pdf
Aktiiviset koulumatkat (Liikkuvan koulun koulumatkaselvityksen tiivistelmä) https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/liikkuvakoulu_koulumatkat_tiivistelma_0.pdf
Henkilöliikennetutkimus 2016. Liikenneviraston tilastoja 1/2018. https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf

LIITTEET

Liite 1. Kypärän käyttö pyöräilyssä, lisätietoa

Pyöräilyn myönteiset vaikutukset kansanterveyteen ovat tutkimusten perusteella moninkertaiset onnettomuusriskeihin verrattuna, riippumatta siitä käytetäänkö kypärää vai ei. Tanska ja Alankomaat ovat pyöräilymäärien lisäksi maailman kärkimaita myös pyöräilyn turvallisuudessa, ja molemmissa kypärän käyttö on lähes olematonta. Vastaavasti Australiassa toteutettu kypärän käyttöpakko vähensi pyörän käyttöä pysyvästi yli 30 % ja eniten väheni nuorten pyöräily. Lisäksi onnettomuusriski per pyöräilty kilometri kasvoi, koska pyöräily on sitä turvallisempaa, mitä enemmän on pyöräilijöitä. Kanadan ja Uuden-Seelannin kokemukset kypärän käyttöpakon toteuttamisesta ovat samanlaiset kuin Australiassa. Suomessa nykyisen pyöräilykypärän käyttösäännön voidaan ajatella voimistavan mielikuvaa pyöräilyn vaarallisuudesta, minkä vuoksi se rajoittaa pyöräilyn lisääntymistä. Siksi esimerkiksi Pyöräilykuntien verkosto kannattaa pyöräilykypärän käyttösäännön poistamista tieliikennelaista.

Liite 2. Pyöräilykyselyn malli

Hei, olemme kartoittamassa lasten ja nuorten pyöräilytottumuksia kunnassamme. Auttaisitko meitä ystävällisesti vastaamalla alla oleviin kysymyksiin? Kyselyn tulosten perusteella pyrimme tekemään pyöräilystä helpompaa ja lähiympäristöstämme pyöräily-ystävällisemmän. Ystävällisin terveisin,

1. Luokka/ikä:

2. Pyöräilen (rastita kaikki vaihtoehdot, jotka sopivat sinuun)
a)keväällä
b)kesällä
c) syksyllä
d) talvella

3. Pyöräilen kouluun
a) joka päivä
b) pari kertaa viikossa
c) kerran viikossa
d) pari kertaa kuukaudessa
e) harvoin tai en koskaan

4. Kävelen kouluun
a) joka päivä
b) pari kertaa viikossa
c) kerran viikossa
d) pari kertaa kuukaudessa
e) harvoin tai en koskaan

5. Minut tuodaan autolla kouluun
a) joka päivä
b) pari kertaa viikossa
c) kerran viikossa
d) pari kertaa kuukaudessa
e) harvoin tai en koskaan

6. Miten usein pyöräilet vapaa-aikanasi?
a) joka päivä
b) pari kertaa viikossa
c) kerran viikossa
d) pari kertaa kuukaudessa
e) harvoin tai en koskaan

7. Mikä pyöräilyssä on hauskinta?

8. Mikä saisi sinut pyöräilemään useammin? (valitse niin monta kuin haluat)
a) paremmat pyörätelineet
b) paremmat kypärän tai pyöräilyvaatteiden säilytyspaikat koulussa
c) paremmat pyöräreitit
d) jos minulla olisi paremmat pyöräilytaidot
e) muu, mikä? __________________________

KIITOS PALJON AVUSTASI!

Liite 3. Kokouskutsu, pyörätelinetapaaminen

Hei! Olemme kysyneet (keneltä) heidän polkupyöräilystään ja erityisesti pyöräilyä vähentäviä tekijöitä. Kyselyn tulokset ovat nyt valmiina ja niissä kävi ilmi, että vastaajat toivovat parempia ja turvallisempia pysäköintimahdollisuuksia polkupyörille. Kutsumme teidät (paikka) keskustelemaan näistä toiveista ja siitä, miten niiden toteutumista voitaisiin edistää. Sopisiko tapaaminen teille esimerkiksi (päivämäärä/viikko)?

Ystävällisin terveisin,

Liite 4. Kokouskutsu, paremmat pyörätiet

Hei! Olemme kysyneet (keneltä) heidän polkupyöräilystään ja erityisesti pyöräilyä vähentäviä tekijöitä. Kyselyn tulokset ovat nyt valmiina ja niissä kävi ilmi, että vastaajat kokevat pyöräilyn vaaralliseksi tietyissä kohdissa kaupungissamme. Kutsumme teidät (paikka) keskustelemaan siitä, miten pyöräilyn turvallisuutta voitaisiin edistää näissä paikoissa. Sopisiko tapaaminen teille esimerkiksi (päivämäärä/viikko)?

Ystävällisin terveisin,

Liite 5. Koettu turvattomuuden tunne, lisätietoa

Pyöräilyn turvallisuutta voidaan tarkastella joko toteutuneen turvallisuuden, eli esim. tietyssä paikassa sattuneiden onnettomuuksien määrän lisäksi myös koetun turvallisuuden kautta. Koettu turvallisuus on jokaisen tienkäyttäjän turvallisuudesta tietyssä paikassa tai yleisemminkin. Koettu turvallisuus voi vaikuttaa todelliseen turvallisuuteen eri tavoin: jos turvallisuus koetaan todellista paremmaksi, riskinotto saattaa lisääntyä, ja vastaavasti jos turvallisuus koetaan todellista heikommaksi, liikkumista tai kulkumuodon käyttöä saatetaan rajoittaa. Pyöräily koetaan usein todellisuutta huomattavastikin turvattomammaksi liikkumismuodoksi, siksi pyöräilykoulutus on suositeltava keino pyöräilyn lisäämiseen. Liikennesuunnittelua taas tehdään toteutuneeseen turvallisuuteen nojaten. (Karvinen, S. 2012)

Liite 6. Kokouskutsu, Pienetkin pyörällä kouluun

Hei! Olemme kysyneet (keneltä) heidän polkupyöräilystään ja erityisesti pyöräilyä vähentäviä tekijöitä. Kyselyn tulokset ovat nyt valmiina ja niissä kävi ilmi, että vastaajat toivovat että myös pienillä oppilaille olisi mahdollisuus tulla pyörällä kouluun. Kutsumme teidät (paikka) keskustelemaan tästä toiveesta ja siitä, miten sen toteutumista voitaisiin edistää. Sopisiko tapaaminen teille esimerkiksi (päivämäärä/viikko)?

Ystävällisin terveisin,